40 000 taloutta jäi myrskyn jäljiltä ilman sähköä. Miten tuo liittyy metsänhoitoon - kysytte?
Nykyaikainen metsänhoito perustuu metsänviljelyyn. Teoreettinen metsänhoito on kehitetty Yliopistoissa, joiden professorit tuskin ovat nähneet puita ja metsiä.
Tässä menetelmässä puut istutetaan taimina määrävälein, jolloin syntyy 'metsäpelto'.
Te, jotka katsotte televisiota, näitte myrskyn jäljet. Puita oli kaatunut kuin peltosarassa, kaikki samankokoisia kuin vaikkapa kauranoljen korret, suurempina tosin. Metsää kaatui poikki Suomen.
Entä seuraukset? Sähkölinjat poikki laajoilta alueilta ja pääsy korjauskohteisiin kovan työn takana. Talot ja autot murskaantuneina jne.
Ennen vanhaan oli vain sekametsää, joka uudistui tyypillisesti ukkosella. Salama sytytti metsää, jota oli mahdoton sammuttaa. Metsästä paloi kaikki paitsi korkeat männyt. Tupsulatvaisia mäntyjä olette varmaan nähneet, joku ehkä tulen nuolemisjälkiä jurillakin.
Tuollaisen palon jälkeen tapahtui uudistumisen. Siemenet lensivät tuhkapitoisen maahan, johon pan kasvoi nopeakasvuista koivua. Olettehan nähneet koivun siemenet, kuin pienet lennnokit muodoiltaan. Koivikko kasvoi nopeasti, ensin hyväksi polttopuuksi ja harvennuksen jäkeen propsiksi ja myöhemmin koivutukiksi.
Nyt oli jo kuustakin mukana tässä luonnon sekakasvussa.
Nyky metsässä on vaikkapa tasakokoista kuusta, joiden juurilla ei ole ruohoa eika marjaa. Eihän kasvua voi olla kun auringonsäteet ei yllä.
capt. cöpenic tuntee nämäkin asiat, iteskin olen tuollaista hölmöläismetsää kasvattanut.
kun olin aikanaan yliopiston virkamiehenä, kiersi tarina metsätieteen professoreista, joilla oli taskussaan kaksi kuusenkäpyä. Näiden kulkiessa kuului höpinä, "Suurempi on kuusenkäpy jne
Nykyaikainen metsänhoito perustuu metsänviljelyyn. Teoreettinen metsänhoito on kehitetty Yliopistoissa, joiden professorit tuskin ovat nähneet puita ja metsiä.
Tässä menetelmässä puut istutetaan taimina määrävälein, jolloin syntyy 'metsäpelto'.
Te, jotka katsotte televisiota, näitte myrskyn jäljet. Puita oli kaatunut kuin peltosarassa, kaikki samankokoisia kuin vaikkapa kauranoljen korret, suurempina tosin. Metsää kaatui poikki Suomen.
Entä seuraukset? Sähkölinjat poikki laajoilta alueilta ja pääsy korjauskohteisiin kovan työn takana. Talot ja autot murskaantuneina jne.
Ennen vanhaan oli vain sekametsää, joka uudistui tyypillisesti ukkosella. Salama sytytti metsää, jota oli mahdoton sammuttaa. Metsästä paloi kaikki paitsi korkeat männyt. Tupsulatvaisia mäntyjä olette varmaan nähneet, joku ehkä tulen nuolemisjälkiä jurillakin.
Tuollaisen palon jälkeen tapahtui uudistumisen. Siemenet lensivät tuhkapitoisen maahan, johon pan kasvoi nopeakasvuista koivua. Olettehan nähneet koivun siemenet, kuin pienet lennnokit muodoiltaan. Koivikko kasvoi nopeasti, ensin hyväksi polttopuuksi ja harvennuksen jäkeen propsiksi ja myöhemmin koivutukiksi.
Nyt oli jo kuustakin mukana tässä luonnon sekakasvussa.
Nyky metsässä on vaikkapa tasakokoista kuusta, joiden juurilla ei ole ruohoa eika marjaa. Eihän kasvua voi olla kun auringonsäteet ei yllä.
capt. cöpenic tuntee nämäkin asiat, iteskin olen tuollaista hölmöläismetsää kasvattanut.
kun olin aikanaan yliopiston virkamiehenä, kiersi tarina metsätieteen professoreista, joilla oli taskussaan kaksi kuusenkäpyä. Näiden kulkiessa kuului höpinä, "Suurempi on kuusenkäpy jne
Vastaukset 4
Vanhimmat
katsoja reagoi noihin kaatuneisiin puihin, ihmetellen niiden hentoutta pituuteen nähden. Tuo nopeasti kasvatettu lannoitettu puuaines, ei voi vastata tiiviydessään luonnollista vapaasti kasvanutta mäntyä!
Se siitä metsänistutuksesta, vielä maaston yksitoikkoiusuuden joutuu jo ohi ajaessa huomaamaan maisemassa, saati (kamalaa) kulkemaan sellaisessa metsässä...maaperä musta ja ikävä.
Kaupunkilainen luonnosta vieraantunut katsoo vain esteeltiseltä kannalta : hänen mielestään metsien pitäisi olla koskemattomia aarnimetsiä, joissa kuusi on kliimaks-laji. Marjoja voisi olla hauska poimia sievien polkujen viereltä mättäiltä. Tosin marjat kasvavat hakatuila aukioilla. Miksi metsänomistaja ei saisi saada kunnon tuottoa metsistään hoitamalla ja hakkaamalla tehokkaasti ? Metsänjalostajat narisevat liian korkeista kantohinnoista . Viljelijöitä tuetaan vahvasti sekä kansallisesti että kotimaisesti. Metsäkoneilla auki revitty maaperä ei ole kaunista, mutta auttaa metsää uudistumaan. Soiden ojitus on hölmön hommaa, siinä saadaan hentoa "räkäpuuta" ja ikävät valumat vesistöihin. Suomessa kasvatetaan vääriä puulajeja väärissä paikoissa. Paljon enemmän pitäisi istuttaa lehtikuusta, tammea, saarnea, vaahteraa, ja monenlaisia kuusilajeja.Olen metsänhoitajan tytär, omistan ja hoidan sekä myyn metsääni.
Muistaakseni 80-luvulla todettiin talonrakennuspuolella, ettei vanhat rakennuspuun lujuuskaavat pitänetkään enää paikkaansa, vaan niihin tarvittiin korjauskerroin. Puun rakenne oli muuttunut tehoviljelyn seurauksena.
Liekö tuossa syy kun puun käyttö esim. kerrostaloissa on jäänyt Suomessa lähes kokonaan kokeiluasteelle.
Eivät professorit tee bisnestä, vaan ihan muut tahot. Noissa talonrakennusten virheistä helposti syytetään arkkitehteja. Käytännössä näyttää kuitenkin siltä, että grynderit iskevät suunnittelijalle budjetin ja vaatimukset, joiden toteuttamiseksi on laskettava tasoa. Se tietää halvempaa materiaalia, halvempia työmiehiä ja sitä rataa.
Yhä nopeammin pitää metsänkin kasvaa ja metsään se menee. Mitä sillä hosumisella sanotaankaan syntyvän?