Kallen kysymys

31. Hyvä ajatus

Karhulan koulun laskentotunnilla Pikku-Kallen luokanopettajatar opetti vähennyslaskua esimerkein esittä-en laskutehtävän kullekin oppilaalle vuoron perään. Kun Pikku-Kallen vuoro tuli, opettajatar kysyi:
 No niin, sitten Kalle: kolme ankkaa istui aidalla. Sinä ammut haulikolla niistä yhden. Montako ankkaa jää aidalle?
 Kysymys on vähän kimurantti, Pikku-Kalle sanoi mietteliäänä. Ensiksikin, ankat eivät pysy lättäjaloillaan kovinkaan hyvin aidalla istumaan, ja jos minä ammun haulikolla yhden niistä, niin muut pelästyvät pama-usta ja putoavat maahan. Oikea vastaus on: aidalle ei jää yhtään ankkaa.
 Ei Kalle, oikea vastaus on tietysti kaksi ankkaa, opettajatar korjasi. Mutta ajatus on hyvä, pidän ajattelutavastasi Kalle.
 Saanko minä nyt esittää opettajalle kysymyksen, Pikku-Kalle tiedusti.
 Tietenkin, kunhan et kysy liian vaikeaa kysymystä, opettajatar suostui huvittuneena.
 No, kolme naista osti jäätelökioskilta jäätelöpuikon. Ensimmäinen nuoli jäätelöpuikkoaan, toinen näykki omaansa, mutta kolmas työnsi jäätelöpuikon suuhunsa ja imi sitä. Yksi naisista oli naimisissa, mutta kuka?
 Pistitpä vaikean, opettajatar sanoi mietteliäänä. Luulenpa, että se, joka työnsi jäätelöpuikon suuhunsa ja imi sitä.
 Ei, vaan se, joka näykki jäätelöpuikkoa, koska sillä oli kaksi sormusta vasemman käden nimettömässä, Pikku-Kalle oikaisi. Mutta ajatus on hyvä, minä pidän opettajan ajattelutavasta.