Tiedän että koirat on yksilöitä eikä "helppoa" rotua ole olemassa mutta silti toivoisin että joku osaisi sanoa ns. "varman" rodun aloittelijalle? Suuret koirat on lähempänä sydäntä.. aina ollut. Suurella itse tarkoitan jotain -60cm säkää.
Liikuntaa saisi paljon :) Rakastan ulkoilmaa.
Liikuntaa saisi paljon :) Rakastan ulkoilmaa.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Liikunta on elinehto koiralle. Mielellään vaihtelevassa maastossa, ei kovalla pururadalla ja koirapuistoissa.
että liikuntaa (ja aktivointia myös! ettei tästäkin tule sanomista ;)) saisi paljon. En nyt ajatellut että pitäisi alkaa tässä luettelemaan.. noh asun metsikön vieressä ja peltoa on lähellä ja uimapaikkojakin alle 1km päässä joten erilaista maastoa on tarjolla. Koirapuistoihin en aio todellakaan mennä ja ei täällä lähellä sellaisia edes ole.. eikä pururatojakaan. Molempiin n.7 km matka joten..
Asfalttia tosin on mutta siltä nyt ei voi edes itkemällä välttyä täällä ;) Eiköhän lähes jokainen koira asfaltilla joudu kävelemään.
Koira saa hoivaa, liikuntaa säällä kuin säällä koiran ehdoilla, rokotukset, lelut, makuupaikan, johdonmukaista ja määrätietoista koulutusta.. lähinnä kyllä mennään maalaisjärjellä.. koira kavereita saa nähdä.. mitäs muuta? Niin ja turksita riippuen myös turhkinhoitoa. Flexit jää kauppaan mutta kunnon laadukkaat nahkahihnat nappaan mukaan niin ei tarvitse niitä montaa miljoonaa ostaa.. kuten myös kaulapannan.. ja valjaat jos koira niistä pitää.
Jos ei ota asioita liian vakavasti ja pitää huumorin mukana tilanteessa kuin tilanteessa niin pitäisi pärjätä melko hyvin..
Maalaisjärki on ihana asia.
Riittävästi tietoa?
Pähkinänkuoressa: Koira tulee saamaan hyvän ja vastuuntuntoisen kodin.
Vaikuttaa siltä, että tarjoat koiralle ihan viihtyisän elämän :-)
Miten olisi nöffi..tuntuisi minusta sinulle sopivalta. :)
Bernhardinkoira ja isosveitsinpaimenkoira vaikuttaisivat myös sopivilta noihin kriteereihin :-)
berninpaimenkoira ensimmäisenä koirana, aivan ihana ja täydellinen herrakoira joka ikävä kyllä vastikään menehtyi vanhuudenvaivoihin täytettyään juuri 10 vuotta (munuaiset ja haima) Tosin jos meinaat lenkkeillä urakalla niin ehkäpä joku noutaja..? Nämä raskaat koirat (berni, bertsu, nöffi) pitävät enemmänkin sellaisesta rauhallisesta lönkyttelystä ja nuuskuttelusta metsän siimeksessä kun hikilenkeistä.. :) ainakin aikuistuttuaan. Minulla berni hyppi nuorempana (lenkitin aina vapaana metsässä ja pellolla) heinäpallojen päälle ilman vauhtia (h130cm) ja juoksi monen kevyemmän koiran "suohon" mutta noin neljän vuoden iässä päätti että turhaa touhua ja siirtyi lönkyttelemään vierelläni ja nauttimaan hajuista ja pehmeistä makuupaikoista.. :)
Hmm.. bernhardilainen ja nöffi taitaa olla liian isoja ja enpä itse usko että "beethoven" sopisi ensimmäiseksi.
Grossi on melko harvinainen? En jaksaisi kovinkaan kauaa odottaa sitä omaa nuffea ;)
Olen saanut sen kuvan ettei bernikään oikein sovi ekaksi koiraksi? Ja sekin voi olla sen 70cm parhaimmillaan joten.. ei tuo koko sinänsä mutta ajattelin vain että kun olen "aloittelija" niin koira vetää minua pitkin mettää.
Tiedän kyllä koulutuksesta yhtä sun toista kun koirista olen lukenut sen 3 vuotta kaikenlaista tietoa mutta mutta.
Kaiken rotuisista koirista voi tulla luonnehäiriöisiä, jos niitä ajattelee jo liiankin helppoina. Kuten mainitsit itsekin, mikään rotu ei ole helppo, mutta oikein kasvatettuina niistä tulee ihania seura-, harrastus- ja työkoiria. Se on suuresti omistajasta kiinni.
Eikä koira vedä sinua pitkin mettää, jos koulutat sen oikein. Lähistölläni asuu karjalankarhukoira ja pyreneittenmastiffi, joita näkee usein varmaan vasta 10-vuotiaiden lasten taluttavan ilman aikuisia. Ne koirat ovat tottuneet erottamaan remmin kiristymisen ja hidastavat aina kun niin käy. Myös minun koirani ei vedä ketään väkisin, vaan ymmärtää remissä ulkoillessaan varsinkin lasten olevan sitä heikopia.
Suututtaa tällaiset; pikku lapsi taluttaa jotain pyreneittenmastiffia ilman aikuista. Kyllä se vaan on niin, että tuo on ihan liian leväperäistä. Siis kyllä omanikin lapset koiria taluttavat, ja koirat osaavat olla vetämättä. Mutta ilman aikuista, ei ikinä. Siellä lenkillä kun voi tapahtua mitä vaan. Ei riitä ymmärrsytä näille, ei yhtään. Oli koira sitten iso tai pieni, kiltti tai ei-niin-kiltti. Noin pienen lapsen ei kuulu saada ulkoiluttaa koiria ilman aikuista. Edes sitä kilteintäkään.
Sillain ne lapsi/koira-yhdistelmät vaan kulkee täälläpäin. En kumminkaan asiasta valitettavasti vastuussa oo. Molempia koiria ne lapset on täällä ukoilutellu melkein joka päivä ainakin vuoden tai parinkin ajan, eikä niitä kukaan muu oo kun ihaillu. Mutta niiden koirien omistajat tuntee koiransa tietysti paremmin kun me täällä. Vaikka se karhukoira jäniksen näkis, niin ei lähe sen perään, jos lapsi sitä ulkoiluttaa. Eikä se pyrrekään lapsen sitä ulkoiluttaessa melkein mitenkään reagoi, jos jossain suunnassa toinen koira sille räksyttää. Lapsiystävällisiä koiria ne toden teolla vaikuttavat olevan.
Käytetäänhän koiria opastamaan sokeitakin.
tekisit koiran kanssa kuin harrastaisit liikuntaa... Se ei sinänsä ole vielä mikään harrastus koiralle. Ihmisille monesti on.
Moni älykäs rotu tarvii sitä muuta aktivointia, muuta kuin liikuntaa. Jos et sellaista tarjoa, niin se karsii monia rotuja. Siksi sitä kysyttiin. Et ole vastannut kysymykseen.
se mikä on toiselle helppo, voikin olla toisen mielestä vaikea.
Mieti millainen koulutustyyli sopii itsellesi, paljonko jaksat ja osaat harrastaa koiran kanssa. Joku joka tietää esim mäykyistä paljon, pitää sitä suht helppona. Toiselle se voi olla tosi jääräpäinen, koska ihminen ei ole ymmärtänyt sen luonnetta loppuun asti tai hän ei aktivoi sitä oikein ja tarpeeksi, luulee että pelkkä lenkitys riittää, koira tylsistyy, alkaa käymään kierroksilla ja se onkin sitten omistajan mielstä hankala, vaativa. Ja syy on, että omistaja itse on laiska, saamaton, otti ko rodun vääristä syistä.
"(ja aktivointia myös! ettei tästäkin tule sanomista ;))"
Et osaa lukea? :) ja_aktivointia_myös.
Kaikki rodut ei sovi kaikkiin harrastuksiin ja kun en ole varma rodusta niin miten voisin tarkemmin sanoa että mitä sen kanssa harrastaisin?
Ehkäpä jos aloittaisin pk colliesta, myös dalmis on pyörinyt mielessä.. voi kyllä olla jääräpäitä mutta voihan colliessakin sattua eteen kovapäinen yksilö.. koskaan ei tiedä. Kultsi on myös ihan mukavan oloinen "perus" koira kuten colliekin. Yksilöitä ovat juu ja voihan nuokin olla haastavia luonteeltaan mutta pakkohan se ensimmäinen koira on joskus ottaa ;)
Aussie ja sakemannikin vaikuttavat mahtavilta mutta mahtava on myös niiden aktiviteettien tarve joten taitaa jäädä pois listalta tällä kertaa, ehkä sitten joskus..
Älkää käsittäkö väärin, en todellakaan ole laiska mutta mitään "hyrrää" en kuitenkaan halua ;)
valkoinenpaimenkoira voisi olla sinulle jopa täydellinen :) Ota huomioon rodun arkuus jota paljon esiintyy.
Sitä on ystävä hyvä hyvin erilaista. Kaikki aktivointi ei sovi kaikille. Vai etkö itsekkään tiedä mitä se edes tarkoittaa? Joku luulee, että koiralle riittää aktivoinniksi, kun sille heitellään palloa ja se saa seurata lasten touhuja. Se ei ole vielä koiran aktivointia.
Kun kyselet koiraa kasvattajilta, he kyllä kysyvät MITEN aktivoisit. Ei riitä, etää sanot kyllä aktivoin. Sinun pitää ketoa MITEN. Juuri siksi, että moni ei ymmärrä mitä se aktivointi on. Näemmä taidat kuulua siihen joukkoon :)
Niin no voihan sitä sanoa että aktivoi miten aktivoi, mutta ei se välttämättä sitten toimikaan. Voihan olla että ottaa pennun ja sanoo, että meinataan sitten harrastaa agilitya.. Mitäs sitten kun sattuukin niin että koira ei syystä tai toisesta sopinutkaan agiin? Tai tokoon samaten. Kyllä kai tärkeintä on että koiraa on valmis aktvoimaan ja paljon riippuu koirasta. Ei kaikista border collieistakaan sentään tule agi koiria vaikka monet siinä hyviä ovatkin. Ja varsinkin jos rotukin on vielä haussa niin ei kai tarkan aktivoinninkaan tarvitse olla tiedossa? Itselleni tuli ensimmäinen koira viime syksynä ja vähän kaikkea olisi kiva kokeilla, mutta epäilenpä että mun koirasta ei mitään tottisvaliota tule ja voi olla että agilityakään ei ikinä voida ainakaan kisa mielessä harrastaa, mutta entäs sitten? kyllä sitä aktivointia ihan voi tehdä kotonakin. Jestas mitä pilkunviilausta...
osaa yleensä sen verran ajatella ja tuntee itsensä, että tietää onko hänestä esim toko-ohjaajaksi. Vai enemmän esim agi. Agin ohjaaminen on täysin erilaista kuin tokon, jokainen ei kykene siihen. Kun tuntee omat taipumuksensa ja varsinkin kun myöntää ne, niin on fiksua valita koiran rotu sen mukaan. Tottakai koirat ovat erilaisia ja viimekädessä se päätetään sen mukaan mitä koira viestii.
Mutta on täysin totta, että esim ihminen joka on laiska, ei omista autoa jne, on vähän huono lähtemään vaikkapa jäkiharrastukseen. Tietty moni vääntää jotakin lajia koiransa kanssa, vaikka omat rahkeet eivät riittäisi siihen ollenkaan. Sitten valitetaan, kun koira ei opi.
Aktivointia on niin monenlaista, eikä minulta ole ikinä yksikään kysynyt, miten aktivoisin. Toki olemme aina harrastaneet koirien kanssa, mutta siltikin, vasta koiran varttuessa ne varsinaiset koiralle parhaat aktivointimuodot tulevat esille. Se ei vaadi mitään varsinaisia osallistumisia ryhmiin edes. Paimenkoiralle riittää jo aika pitkälle se, että se saa olla mukana lapsiperheen touhussa ja toteuttaa sitä omaa taipumustaan. Siihen päälle runsaasti sitä monipuolista liikuntaa, ja joskus jälki, sitten kodin arjessa tavallista järjenkäyttöä, niin koira voi hyvin.
Itselläni on aina ennen uuden koiran tuloa, vain sellaisia suuria linjoja, ja kokeillaan vähän monenlaista. Ja aina niistä on valikoitunut se koiran ykkösjuttu, harrastus, jota se rakastaa yli kaiken. Mutta itse rodunvalinnassa on tärkeintä pohtia itseään kouluttajana, omia voimavarojaan (jaksaako trimmata jatkuvasti, haluaako "jästipäisemmän" koiran, minkä kokoinen, mihin ympäristöön). Kun noita pohtii ja löytyy oikea rotu, voi sitten pikku hiljaa alkaa miettimään, millaista aktivointyia sille tarjoaa. Ja se voi olla mitä vaan. Kunhan koiralla on jokin työ, eikä se lenkkien lisäksi vaan makoile sohvalla. Sitten on yksilöstä riippuvaista, kuinka paljon koira sitä työtä haluaa tehdä.
Eli, kyllä en itsekään ymmärrä , miten täällä haetaan jotain tarkkoja suunnitelmia, miten koiraansa aktivoi. Uskallan väittää, että kasvattajille riittää vastaus, että katsotaan koiran mukaan. Oletkohan muuten itsekään ihan varma, millaisen kirjon erilaisia toimintoja voi sana aktivointi pitääkään sisällään? :) Se kun voi olla ihan mitä vaan, mistä koira nauttii, elinympäristöstä riippuen. Ja paljon parempaa ja monipuolisempaa kuin esim agilityharrastus.
Millaisessa ympäristössä koirasi elävät. Kuuleppas, se on paimenkoiralle ihan valtavan hyvää työtä, ei se seuraile lasten touhuja, vaan meillä ainakin, jokaikinen paimen on aina "pitänyt laumaa koossa". Siis se pitää jatkuvasti tarkkaan silmällä omalla pihalla olevia lapsia, niin omia kuin vieraitakin, ja tekee aktiivisesti luontaista työtään, jotta ne pysyvät kasassa. Siis kiertää yleensä kehää ja valitsee sellaisen tarkkailupaikan, mistä näkee hyvin. Jos joku lähtee "piiloon", menee koirakin heti tarkastamaan. Ja mitä enemmän lapsia, sen hauskempaa tuntuu olevan. se ei tee sitä itsenäisesti, vaan yhteistyössä ihmisen kanssa. Meillä ei ole hyväksytty mitään muuta kuin se, että koira vahtii, ja hälyttää apua, jos joku meinaa tehdä jotain vaarallista.
On koira, jonka tehtävä on pitää puukori täynnä, on koiria, jotka etsivät sieniä, on koiria, aktivointitapoja on niin valtavasti. Ja koiraa tarkkailemalla ja sen vahvuuksia ja taipumuksia kunnioittaen löytyy se koiralle paras. Taidat olla niitä tyyppejä, jonka mielestä koiran pitää ehdottomasti saada harrastaa agilitya ja koiratanssia sun muuta, jotta se voi olla onnellinen. Itse väittäisin, että nimenomaan topimelias arki, lepo ja riittävä liikunta on se paras resepti.
Nimin. "MILLAISTA aktivointia"
Oletpas sinä ilkeä. Et tunne minua joten miten voit väittää että en tiedä mitä aktivointi tarkoittaa? Oletkos katkera tai jotain?
Kyllä tiedä mitä aktivointi tarkoittaa. Tiedätkö sinä mikä koira on?
Luppeas nimim. "Nita24" ja "vastine inttäjälle" ja ":):)" viestit, komppaan heitä ja olen samaa mieltä heidän kanssaan.
Lue myös uudestaan (jos olet sama tyyppi) tämä minun kirjoittama lause:
"Kaikki rodut ei sovi kaikkiin harrastuksiin ja kun en ole varma rodusta niin miten voisin tarkemmin sanoa että mitä sen kanssa harrastaisin?"
"Jestas mitä pilkunviilausta... "
Niinpä
"Kyllä ihminen joka koiran hankkii, osaa yleensä sen verran ajatella ja tuntee itsensä, että tietää onko hänestä esim toko-ohjaajaksi. Vai enemmän esim agi"
Miten (tai en minä ainakaan) joku voisi vielä tietää että missä lajissa on hyvä koiraansa ohjaamaan kun ei ole vielä edes kokeillut ohjata mitään kun ei ole koskaan ollut koiraa jota ohjata?
miksi ei saku jota olit jo miettinyt? sanotaan, ettei se sovellu ensikoiraksi, tämä on monelta osin pötypuhetta. Puhuit hyvin maalisjärjen käytöstä, joka monilta puuttuu ja mennään koiran kanssa äärimmäisyyksiin. Sinullahan on mukavasti siinä erilaista maastoa ympärillä, vettä ja peltoa. Sakun kanssa uimaan ja pelloille vapaaksi kirmaamaan. Samalla näitä reissuja voi pitää treeneinä, näin minä itse tein n.3x/vko ja muulloin liikuntaa narussa tai muulla tapaa. Monilla myös väärä luulo että nämä olisivat ad/hd tapauksia, eijei, paketti kun kasassa, koira on todella lempeä. Näiden luonne on mahtava ja juurikin suosittelen tuon älykkyyden ja omistajan kunnioittamisen vuoksi rotua, koulutus on helppoa, tosin vaatii johdonmukaisuutta, mutta niin kaikilla koirilla.
Et ole tyhmän kuulonen ja olet miettinyt tarkkaan, tätä suosittelen =)
myöskin tuo valkkari on aivan mahtava ja ihana koira!