Finnlamellin hirren hinta

kuitenkin myyjälle niin saat paremman tiedon kuin täältä hyviä arvauksia...

87585875e kirjoitti:

kuitenkin myyjälle niin saat paremman tiedon kuin täältä hyviä arvauksia...

Ei kyllä 180mm hirsi riitä pelkäksi eristeeksi... Rakennemääräykset 2010 vaativat seinän U-arvoksi 0.17..
Pelkästään tuolla hirrellä veikkaisin menevän 0.5 huonommalle puolelle...Puhun massiivihirrestä...ns. "hirsipalkit" asi erikseen...

Kyllä sen pitäis minimissä olla sen 202-205mm leveää. Meillä 160 m2 talo 202*260 ja 240*260 hirren välinen hinta ero noin 3800€ Eikös se ole perus nyrkkisääntö, että noin 10t€ lisää niihin alkaen hintoihin jolla saa leveämmän hirren? Vinkki jos asustat kanta-hämeessä tai etelä-suomessa suosittelen finnlamellin myyjää stefan pönnighaus erittäin pätevän oloinen myyjä ja aktiivinen.

sivulja2 kirjoitti:

Ei kyllä 180mm hirsi riitä pelkäksi eristeeksi... Rakennemääräykset 2010 vaativat seinän U-arvoksi 0.17..
Pelkästään tuolla hirrellä veikkaisin menevän 0.5 huonommalle puolelle...Puhun massiivihirrestä...ns. "hirsipalkit" asi erikseen...

Lue lisää

No ei se ihan noinkaan mene. Nuo rakennusmääräykset ovat kaikkien luettavissa osoitteessa www.ymparisto.fi ja tässä hieman pastea niille, jotka eivät viitsi/osaa hakea/löytää sitä oleellista.

Rakentamismääräyskokoelmahan sai siis melkoisia päivityksiä vuoden 2010 alusta. Hirsirakentaminen sai hieman lievennyksiä uusiin määräyksiin, jottei arvokas perinnerakentaminen loppuisi maastamme aivan kokonaan.

Alla on silkkaa faktaa pastettuna rakentamismääräyskokoelmista, jotta tämä paskan jauhaminen alkaisi loppua.

3.1.3
Rakennuksen vaippaan kuuluvan seinän, yläpohjan tai alapohjan lämmönläpäisykerroin saa olla enintään
0,60 W/m2K.

3.2.1
Lämpimän, erityisen lämpimän tai jäähdytettävän kylmän tilan rakennusosien lämmönläpäisykertoimina U käytetään seuraavia vertailuarvoja laskettaessa rakennuksen vaipan lämpöhäviön vertailuarvo rakentamismääräyskokoelman osan D3 mukaisesti:

seinä 0,17 W/m2K

hirsiseinä 0,40 W/m2K (hirsirakenteen keskimääräinen paksuus vähintään 180 mm)

3.1.2
Rakennuksen vaipan lämpöhäviö saa kuitenkin olla enintään 30 prosenttia suurempi kuin kohdan 3.2
mukaisilla vertailuarvoilla laskettu rakennuksen vaipan lämpöhäviö, jos lämpöhäviön ylitys tasataan
pienentämällä rakennuksen vuotoilman tai ilmanvaihdon lämpöhäviötä.

Ja jottei tulisi epäselvyyttä siitä mikä on rakennuksen vaippa niin pastetaan vielä tämä:

7) rakennuksen vaipalla niitä rakennusosia, jotka erottavat lämpimän, puolilämpimän, erityisen lämpimän tai jäähdytettävän kylmän tilan ulkoilmasta, maaperästä tai lämmittämättömästä tilasta. Vaippaan eivät kuulu rakennuksen sisäiset erilaisia tiloja toisistaan erottavat rakennusosat;

Lisäksi rakentamismääräystä edelleen tulkittaessa hirsiseinäksi voidaan kutsua vähintään 180mm paksua hirsirakennetta.


D3
2.2.1
Rakennuksen vaipan, vuotoilman ja ilmanvaihdon lämpöhäviötä rajoitetaan hyvän energiatehokkuuden
saavuttamiseksi. Rakennuksen laskennallinen lämpöhäviö saa olla enintään yhtä suuri kuin rakennukselle määritetty vertailulämpöhäviö. Lämpöhäviö lasketaan luvussa 3 esitetyllä tavalla.

Tuo rakennuksen vertailulämpöhäviö siis lasketaan (rakennesuunnittelija laskee) käyttäen noita C3 määräyksessä annettuja u-arvoja (hirsiseinä 0,40 W/m2K). Eli riittää kun rakennuksen laskennallinen lämpöhäviö (rakennesuunnittelija laskee) on yhtäsuuri tai vähemmän kuin vertailulämpöhäviö.

Tämä rakentaminen on mennyt mielestäni jo aivan naurettavuuksiin. Kun rakennusmateriaalien valmistuksessa syntyviä päästöjä ei millään tavalla huomioida, on niitä materiaalipaksuuksia helppo määräyksillä lisätä ja lisätä. Toinen pohdittavan arvoinen asia on se kuinka suuren osan suomalaisten asuntojen lämmitys talvikausina haukkaa energiaa verrattuna Etelä-Euroopan jatkuvaan asuntojen viilentämiseen jne.

Pirkanmaa, 2010 huhtikuussa "avaimet käteen periaattella" pystytetyn 230m2/kaksikerroksinen hirsitalon hirsirunko, hintaosuus maksueränä (kaikki materiaalit, mukaan lukien muistaakseni kattotuolitkin) noin 65t eur.

joskus valmistuvan hirsitalon ylpeä omistaja ;-)

hirsitalo kirjoitti:

Pirkanmaa, 2010 huhtikuussa "avaimet käteen periaattella" pystytetyn 230m2/kaksikerroksinen hirsitalon hirsirunko, hintaosuus maksueränä (kaikki materiaalit, mukaan lukien muistaakseni kattotuolitkin) noin 65t eur.

joskus valmistuvan hirsitalon ylpeä omistaja ;-)

Lue lisää

ai, niin, finnlamellin massiivilamellihirsi 240*260, rakennusaiakainen suojakäsittely valmiina.

hirsitalo kirjoitti:

ai, niin, finnlamellin massiivilamellihirsi 240*260, rakennusaiakainen suojakäsittely valmiina.

niin, piti vielä lisäämäni, että varmasti(?) on nyt kalliimpi kuin meillä, kun tuo tukkipuun hinta on päässyt aikalailla nousemaan vuodenvaihteesta, jolloin meillä kaupat hirsirungosta tehtiin...

...siis tarvikehintoja - asennus päälle...

on taenu eristeet jäähä nurkista pois .. eikö oo lattia lämmitystä.?

Jep, täälä asuinpinta-alaa 200 neliöö ja kerroksia 2 autotallit, varastot yms. Yhteensä 250 neliötä. Vesikiertoinen lattialämpö, lto varaava takka. Ei todellakaan ole kylmä. Lämmönjakohuoneessa shuntti 21 astetta ja sisällä 21.5-22 (ilman takkaa) kovilla pakkasilla. Takalla nostetaan tuonne 23-24 kieppeille jolloin on miellyttävän lämmintä. On totta että hirsitalossa nurkat ovat kylmempiä, mutta itse sisälämpötila ei tuosta muutu.

Hirsitalo ja yleensä hirsi on maamme vanhin rakennusmateriaali ja sillä on pitkä perinteet (yli 100v). Miksi hirsitaloja olisi ylipäätänsä rakennettu jos olisivat kylmiä??

Hirsitalon ilmanlaatu on uskomaton verrattaessa perus kyprokkitaloon. Hengittää.

Tämä on toinen hirsitalo missä asun, enkä aio muihin rakennusmateriaaleihin sekaantua.

asdasgggr kirjoitti:

Jep, täälä asuinpinta-alaa 200 neliöö ja kerroksia 2 autotallit, varastot yms. Yhteensä 250 neliötä. Vesikiertoinen lattialämpö, lto varaava takka. Ei todellakaan ole kylmä. Lämmönjakohuoneessa shuntti 21 astetta ja sisällä 21.5-22 (ilman takkaa) kovilla pakkasilla. Takalla nostetaan tuonne 23-24 kieppeille jolloin on miellyttävän lämmintä. On totta että hirsitalossa nurkat ovat kylmempiä, mutta itse sisälämpötila ei tuosta muutu.

Hirsitalo ja yleensä hirsi on maamme vanhin rakennusmateriaali ja sillä on pitkä perinteet (yli 100v). Miksi hirsitaloja olisi ylipäätänsä rakennettu jos olisivat kylmiä??

Hirsitalon ilmanlaatu on uskomaton verrattaessa perus kyprokkitaloon. Hengittää.

Tämä on toinen hirsitalo missä asun, enkä aio muihin rakennusmateriaaleihin sekaantua.

Lue lisää

Ja vielä faktaa peliin. Mittasin juuri äsken omasta HIRSItalostani nuo nurkat ja mittari näytti 19-20 astetta. Pakkasta pihalla -18. Talo Finlamelli ja hirren paksyys 202 eikä mitään lisäkoolauksia eristeenä, pelkkä hirsi. Nurkat varmastai vetävät, jos talo pystytetään päin persettä.

Hirsitalot kestävät satoja vuosia, muovipussitalot kymmeniä.

sdfsdfsggds kirjoitti:

Ja vielä faktaa peliin. Mittasin juuri äsken omasta HIRSItalostani nuo nurkat ja mittari näytti 19-20 astetta. Pakkasta pihalla -18. Talo Finlamelli ja hirren paksyys 202 eikä mitään lisäkoolauksia eristeenä, pelkkä hirsi. Nurkat varmastai vetävät, jos talo pystytetään päin persettä.

Hirsitalot kestävät satoja vuosia, muovipussitalot kymmeniä.

Lue lisää

Hyvin on sulla sitten nurkat tehty. Tuo nurkkien kylmyys kun on hirsitalon ominaisuus. Omassa talossani nurkkien lämptila kovilla pakkasilla juurikin tuollaista 12-18 astetta, mutta sitä ei kyllä tunne muutakuin laittamalla käden nurkkaan kiinni. Lämpötilat pysyvät erinomaisesti, itsellä tuo suntti 22 astetta ja lämpötila pysyy 20,5-21 kieppeillä ilman takkaa yms. Tuttavieni "muovipussi" taloissa tuo lämpötila yleensä tippuu suntin ollessa 22 asteessa, tuonne 19-20,5 astetta. Kivitalossa nuo pintojen kylmyyserot ovat erittäin suuria, kun kivi on kylmä, ovat kaikki ulkoseinäpinnat 1-4 astetta muita lämpötiloja kylmempiä.

Eli yhteenvetona todettakoon että tuo nurkkien kylmyys ei ole mikään ongelma jos lämpötila pysyy kuitenkin korkeampana kuin normi talossa.

Suosittelen ehdottomasti hirsitaloa sen sisäilman terveellisyyden kannalta. On aivan toista kuin muissa taloissa.