Asiani koskee vanhempien antamia "valheellisia" lupauksia . Kerron oman tarinani että te jotka tämän luette ymmärrätte paremmin mistä on kysymys. Tässä yksi esimerkki elämästäni.
Eli olen aina toivonut itselleni koiraa. Isäni lupaili aina minulle että sitten kun olen vanhempi ja osaan huolehtia koirasta, niin sitten hän ostaa minulle koiran. Ymmärrän hyvin että 7-9 vuotiaalle sanotaan noin ja ymmärrän täysin että en silloin saanut koiraa, mutta koira lupailu on aina jatkunut siitäkin eteenpäin, vanhempani lupasivat minulle koiran jos osaan näyttää että pystyn huolehtimaan siitä. Minun piti siis olla ahkera ja tehdä paljon kotitöitä ja olla tottelevainen ja sellainen peruskiltti tyttö , joka tekee tunnollisesti läksytj a hoitaa koulun hyvin. Minä tein sen kaiken ja ylä-asteella ollessani kahdeksannella luokalla kysyin koriasta uudestaan ja minulle sanottiin että " no katsotaan kun täytät 16 tai vaikka sitten kun ylä-aste loppuu " . Ylä-aste loppui viimein , mutta koiraa ei näkynyt ja taas sain kuulla sen saman tutun " katsotaan kun olet vanhempi ".
Ammattikoulussa taas sama jatkui ja lopulta en jaksanut enää yrittääkän ja jos vaikka jätin tiskaamatta, niin isä sanoi wttä " miten voit kuvitella huolehtivasi koirasta jos et edes tiskaa?" ja minua maaniteltiin tekemään jotain askareita vetoamalla koiraan " Jos nyt vaan teet sen, niin katsotaan miten se vaikuttaa koira asiaan. Lopulta minulle tuli amiksessa vaikeuksissa, sillä painin masennuksen kanssa ja yritin samalla käydä koulun loppuun ja ajattelin yhdessä vaiheessa pitää väilivuoden että saan hoidettua masennusta, mutta vanhemmat vaan nostivat metelin siitä ja lupasivat ostaa minulle koiran valmistujaislahjaksi jos suoritan koulun loppuun ilman välivuosia. Minä suostuin ja selvisin koulusta ja sain masennuksenkin hoidettua lopulta sillä ajattelin koiran tuovan elämääni paljon sisältöä ja koira lupaus auttoi itseasiassa minua jaksamaan, se oli ainoa asia miksi edes viitsin jatkaa.
Valmistujaiseni tulivat ja koiraa en saanut lupauksesta huolimatta!!! Suutuin tästä ja kysyin miksi vain luvataan ja en ikinä saa ja vanhemmat vain vstasivat "kyllä sinä koiran saat sitten ottaa kun muutat omaan asuntoosi , ota vaikka kymmenen koriaa mutta tänne et niitä tuo. Itse voit ostaa sen kun sinulla on rahaa omasta takaa.
Sisareni sitten otti myöhemmin koiran ja se suurinpiirtein asuu vanhempieni luona ja kerran sanoin että tuon sitten joskus omani ( sitten kun sen ostan) tänne kanssa kyläilemään, niin vanhemmat suuttuivat ja sanjoivat etten voi tuoda sitä tänne kun sisareni koira ei välttämättä tykkää siitä .
Eli tälläistä -_- jotenkin inhottavaa ett luvataan vetoamalla johonkin asiaan ja maanitellaan lupaamalla jotakin mitä ei sitten koskaan pidetä. Onko muilla samanlaista ollut ??
Eli olen aina toivonut itselleni koiraa. Isäni lupaili aina minulle että sitten kun olen vanhempi ja osaan huolehtia koirasta, niin sitten hän ostaa minulle koiran. Ymmärrän hyvin että 7-9 vuotiaalle sanotaan noin ja ymmärrän täysin että en silloin saanut koiraa, mutta koira lupailu on aina jatkunut siitäkin eteenpäin, vanhempani lupasivat minulle koiran jos osaan näyttää että pystyn huolehtimaan siitä. Minun piti siis olla ahkera ja tehdä paljon kotitöitä ja olla tottelevainen ja sellainen peruskiltti tyttö , joka tekee tunnollisesti läksytj a hoitaa koulun hyvin. Minä tein sen kaiken ja ylä-asteella ollessani kahdeksannella luokalla kysyin koriasta uudestaan ja minulle sanottiin että " no katsotaan kun täytät 16 tai vaikka sitten kun ylä-aste loppuu " . Ylä-aste loppui viimein , mutta koiraa ei näkynyt ja taas sain kuulla sen saman tutun " katsotaan kun olet vanhempi ".
Ammattikoulussa taas sama jatkui ja lopulta en jaksanut enää yrittääkän ja jos vaikka jätin tiskaamatta, niin isä sanoi wttä " miten voit kuvitella huolehtivasi koirasta jos et edes tiskaa?" ja minua maaniteltiin tekemään jotain askareita vetoamalla koiraan " Jos nyt vaan teet sen, niin katsotaan miten se vaikuttaa koira asiaan. Lopulta minulle tuli amiksessa vaikeuksissa, sillä painin masennuksen kanssa ja yritin samalla käydä koulun loppuun ja ajattelin yhdessä vaiheessa pitää väilivuoden että saan hoidettua masennusta, mutta vanhemmat vaan nostivat metelin siitä ja lupasivat ostaa minulle koiran valmistujaislahjaksi jos suoritan koulun loppuun ilman välivuosia. Minä suostuin ja selvisin koulusta ja sain masennuksenkin hoidettua lopulta sillä ajattelin koiran tuovan elämääni paljon sisältöä ja koira lupaus auttoi itseasiassa minua jaksamaan, se oli ainoa asia miksi edes viitsin jatkaa.
Valmistujaiseni tulivat ja koiraa en saanut lupauksesta huolimatta!!! Suutuin tästä ja kysyin miksi vain luvataan ja en ikinä saa ja vanhemmat vain vstasivat "kyllä sinä koiran saat sitten ottaa kun muutat omaan asuntoosi , ota vaikka kymmenen koriaa mutta tänne et niitä tuo. Itse voit ostaa sen kun sinulla on rahaa omasta takaa.
Sisareni sitten otti myöhemmin koiran ja se suurinpiirtein asuu vanhempieni luona ja kerran sanoin että tuon sitten joskus omani ( sitten kun sen ostan) tänne kanssa kyläilemään, niin vanhemmat suuttuivat ja sanjoivat etten voi tuoda sitä tänne kun sisareni koira ei välttämättä tykkää siitä .
Eli tälläistä -_- jotenkin inhottavaa ett luvataan vetoamalla johonkin asiaan ja maanitellaan lupaamalla jotakin mitä ei sitten koskaan pidetä. Onko muilla samanlaista ollut ??
Vastaukset 8
Vanhimmat
mun äiti on aika rauhalinen mut mun iskä on ihan hullu kesällä ku on kuuma se menee ulos ja on siel 2-3 tuntii se on iha hullu .
no mul on aika samanlaist no esim mun iskä menee kauppaa se lupaa ostaa mul jotain mut sit mun valkaamiseen menee muka niin kaua et sit se ei osta mitää
äiskä lupas et jos mul on huona kuukauden siisti saan neljä kymmppiä ja sit pidin sen kuukauden siistinä mut se anto kaks kymppiä ja sano et mun ois pitäny laittaa pyykitki
mul on viikko raha päivä mun mutsi sano et ei tartte tehä mitää rahan eteen mut sit se sanos et tuhjeenä astian pesu kone! on se niiin tyhmää et ei pidetä lupausta!!! ei sit melkein koskaan
ootko tyttö vai poika?
kysyn jepiltä!
mun mutsi aina lupaa mulle ettei pengo mun tavaroita ilman lupaa, ja silti see niitä penkoo... vittu ei niihi voi luottaa yhtää
munki äiti aina lupaa ettei se kerro jos mulle on sattunut jotain noloo tai inhottavaa mikä on vaan mun juttu(mut jostai se tietysti on onnistunu ne onkii) nii sen on heti pakko alkaa toitottaa niit ku on vieraita tai ku ollaa kyläs jossain. Sellasii ne vanhemmat on.