No niin, taas yksi typerys kyselemässä.. Varatkaa paaaaaljon rautalankaa...
Jos myyn lafkassani annoksen 10 eurolla ja tästä raaka-aineet ovat 3 euroa. Miten tuo loppuosa jakaantuu, verot, yel, vuokra yms?
Ajattelin kysyä tällaisella helpolla esimerkillä, jos vaikka sattuisin ymmärtämään, mistä tiskissä seisova hinta muodostuu?
Ravintola, kulut ja hinnoittelu?
Älyhoi!
16
10350
Vastaukset
- olisko 85
Todennäkösesti tolla pyritään kattamaan palkat, vuokra, yel, tyel(jos työntekijöitä), työttöm.vak(jos työntekijöitä), ennakonpidätys, sotu, vakuutukset, kuukauden verot, vuoden lopullinen vero joka alskutetaan ennakkoveroina, mahdolliset lainat ja tietysti sillä omalla kate% jolla yritys pyrkii investoimaan johonkin laitteeseen tai vuoden lopussa osinkoihin.
Paha sanoa näin kylmiltään kyl miten se jakaantuu prosentteina, koska en ole alalla ja tuskin kukaan oikeesti sitä kertoo sulle :P se pitää laskea ihan ite.
Toi ylempi pätee jos Osakeyhtiö ja jos Toiminimi ja ei työntekijöitä, niin ennakonpidätykset ja sotut voi unohtaa. - PATTINENÄ
> Jos myyn lafkassani annoksen 10 eurolla ja tästä raaka-aineet ovat 3 euroa. Miten tuo
> loppuosa jakaantuu, verot, yel, vuokra yms?
> Ajattelin kysyä tällaisella helpolla esimerkillä, jos vaikka sattuisin ymmärtämään, mistä
> tiskissä seisova hinta muodostuu?
Arvasit itsekin että kysymyksesi tosiaan on tyhmä kysymys. Varsinkin kun ottaa huomioon että täsmälleen tällä tavalla muotoiltuja kysymyksiä täällä esitellään ihan vaan hupailu- ja vi????ilumiuelessä myös.
Joten kysymyksestäsi ei oikein voi päätellä kumpaan kategoriaan se kuuluu. Ja pottuilijoille ei viitsisi vaivautua "asiallisesti" vastaamaan.
Oikeastihan sinun pitäisi tarkastella yksittisen sämpylän sijasta vaikka kokonaisen kuukauden tai vuoden aikajaksoa. Ja sen aikaisia myyntejä ja maksamiasi kuluja, ALV:eja, vuokria, YEL-maksuja jne. laskuja samalta ajalta.
Jos maksat kuukaudessa liiketilasi vuokraa (tai YEL:iä, palkkoja, mitä tahansa) vaikka 500 euroa. Ja myyt samaan aikaan vaikka 600 kpl á 10€ noita sämpylöitäsi.
Silloin voit helposti jakolaskulla laskea 500 / 600=0,83, eli jokaisesta myymäsi sämpylän myyntitulosta pitää siirtää 0,83 euroa syrjään jotta saadaan liiketilan vuokra maksettua.- Älyhoi!
Nyt kun sain näin nopeasti jo kaksi HYVÄÄ vastausta, niin kysyn vielä lisää.
Jos sämpylän raaka-aineet lisukkeineen maksaa 0,8 eur, niin millä kertoimella lasketaan ulosmyyntihinta?
Tai jos jäätelöannoksen raaka-aineet maksaa 1,2 eur, niin millä kertoimella lasketaan myyntihinta?
Eikö ravintola/kahvila-alalla ole joitain yleisiä katekertoimia, millä annosten hinnat lasketaan...? - karkeesti
Älyhoi! kirjoitti:
Nyt kun sain näin nopeasti jo kaksi HYVÄÄ vastausta, niin kysyn vielä lisää.
Jos sämpylän raaka-aineet lisukkeineen maksaa 0,8 eur, niin millä kertoimella lasketaan ulosmyyntihinta?
Tai jos jäätelöannoksen raaka-aineet maksaa 1,2 eur, niin millä kertoimella lasketaan myyntihinta?
Eikö ravintola/kahvila-alalla ole joitain yleisiä katekertoimia, millä annosten hinnat lasketaan...?> Eikö ravintola/kahvila-alalla ole joitain yleisiä katekertoimia, millä annosten hinnat lasketaan...?
Oikeesti, sun pitäisi ymmärtää että teet kuppilallesi myynti- ja kulubudjettia koko vuoden ajalle, etkä yritä pipertää hinta-asioita yhdestä jäätelöpallosta liikkeelle lähtien.
Karkeasti ravintola-alalla MYYNTIKATE liikkuu jossain 60 - 80%. haarukassa. Jos myyt vuodessa vaikka 10.000 eurolla, niin niiden jäätelöpaöllojen ja sämpylöiden ostohinta tästä vähennetynä sinulle pitäisi jäädä 6000-8000 euron verran rahaa. Tuosta summasta alat sitten vähentää vuoden vuokria, palkkoja jne.
Ravintolassasi myyntihinnat ja myyntivolyymit on vain oltava sellaiset että saat palkkasi ja vuokrasi ym kasaan. Jos on paljon kilpailua, joudut ehkä alentamaan hintojasi, mutta jos olet kylän ainoa snagari voit paremminkin korottaa hinnastosi hintoja.
-Lähe siitä liikkeelle paljonko pitää vuodessa saada kasaan että pysyt tolpillasi
-Arvioi montako sämpylää ja jäätelötötteröä myyt vuodessa.
-Hintahaarukka yksittäisen sämpylän ja lisäsinapin tuubille ja jäätelölle alkaa tästä hahmottua.
Parasta hintaa ja parasta voittoa pitää aina tavoitella, ahnekin pitää jonkin verran olla. Asetat hintasi niin korkealle kuin sielu sietää, mutta haet samalla että olet kilpailukykyinen muihin verrattuna.
Jos et muuta osaa, niin käy katselemassa kilpailevien snagareiden hinnastot läpi, ja ota ne alkuarvoiksi omalle hommallesi. - Pro since 1976
Älyhoi! kirjoitti:
Nyt kun sain näin nopeasti jo kaksi HYVÄÄ vastausta, niin kysyn vielä lisää.
Jos sämpylän raaka-aineet lisukkeineen maksaa 0,8 eur, niin millä kertoimella lasketaan ulosmyyntihinta?
Tai jos jäätelöannoksen raaka-aineet maksaa 1,2 eur, niin millä kertoimella lasketaan myyntihinta?
Eikö ravintola/kahvila-alalla ole joitain yleisiä katekertoimia, millä annosten hinnat lasketaan...?Teepä "tuloslaskelma" haluamaltasi ajanjaksolta hesarin kulmaasi takaperin:
oma veroton palkkatarve
palkasta maksettavat pakolliset maksut (verot ja muut maksut)
vieraan työvoiman palkat sivukuluineen
kiinteät kulut (kaikki toiminnasta aiheutuvat kulut, jotka eivät muutu myynnin muuttuessa)
muuttuvat kulut (raaka-aineet ja muut myynnin määrän mukaan muuttuvat kulut, huomioi myös hävikit)
arvonlisä verot
= myyntieurojen tarve ajanjaksolla
1. Jaa tämä euromäärä sämpyläsi myyntihinnalla. Saat ajanjakson sämpylänmyyntimäärän tarpeen kappaleina.
2. Jaa se jaksosi aukiolotunneilla
= Vastaukseksi saat yhden aukiolotunnin keskimääräisen myynnin määrän tarpeen kappaleina. Jos määrä ylittää vaikkapa 15 kpl, voin vakuuttaa, että alkaa haastetta riittämään:
a) miten saada keskimääräinen tunnin myyntimäärä toteutumaan?
b) miten saada keskimääräinen tunnin myyntimäärä valmistettua ja myytyä kannattavasti (so. sen ylimmän rivin pitäisi myös toteutua)?
Huomioitavaa:
- Myyntihinnan määräävät yleensä kilpailijat, jollei sinulla sitten ole jotain "very, very specialia" (ne on usein jo keksitty!). Heille ovat sen hinnan selvittäneet asiakkaat.
- Raaka-aineiden hinnat määrää toimittaja tai myyjä. Siellä pienostajalla toimii ota tai jätä- meininki.
- Mietipä kuka ne sämpylät tamppaa, kauppaa (tuoreina) ja koko prosessiin sidotun työn tarve tunteina. Huomioden tukussa jonottamiset yms.
Toinen vaihtoehto on "läpivientituotteet". Ostat valmiin tuotteen ja myyt sen sopivalla katteella eteenpäin. Keskellä merta, autiolla saarella kate voi olla vaikka 200%... Voit sanoa siellä: ota tai jätä.
Nälkäisen on vaikea jättää.
Joten yksinkertaisesti: Keksipä houkutteleva, asiakaslähtöinen, kustannustehokas ja hyvähintainen sämpylä! Ja sopiva, takuuvarma liikepaikka oikeine myyntiaikoineen.
Et ole taatusti siinä joukossa yksin! - Älyhoi!
Pro since 1976 kirjoitti:
Teepä "tuloslaskelma" haluamaltasi ajanjaksolta hesarin kulmaasi takaperin:
oma veroton palkkatarve
palkasta maksettavat pakolliset maksut (verot ja muut maksut)
vieraan työvoiman palkat sivukuluineen
kiinteät kulut (kaikki toiminnasta aiheutuvat kulut, jotka eivät muutu myynnin muuttuessa)
muuttuvat kulut (raaka-aineet ja muut myynnin määrän mukaan muuttuvat kulut, huomioi myös hävikit)
arvonlisä verot
= myyntieurojen tarve ajanjaksolla
1. Jaa tämä euromäärä sämpyläsi myyntihinnalla. Saat ajanjakson sämpylänmyyntimäärän tarpeen kappaleina.
2. Jaa se jaksosi aukiolotunneilla
= Vastaukseksi saat yhden aukiolotunnin keskimääräisen myynnin määrän tarpeen kappaleina. Jos määrä ylittää vaikkapa 15 kpl, voin vakuuttaa, että alkaa haastetta riittämään:
a) miten saada keskimääräinen tunnin myyntimäärä toteutumaan?
b) miten saada keskimääräinen tunnin myyntimäärä valmistettua ja myytyä kannattavasti (so. sen ylimmän rivin pitäisi myös toteutua)?
Huomioitavaa:
- Myyntihinnan määräävät yleensä kilpailijat, jollei sinulla sitten ole jotain "very, very specialia" (ne on usein jo keksitty!). Heille ovat sen hinnan selvittäneet asiakkaat.
- Raaka-aineiden hinnat määrää toimittaja tai myyjä. Siellä pienostajalla toimii ota tai jätä- meininki.
- Mietipä kuka ne sämpylät tamppaa, kauppaa (tuoreina) ja koko prosessiin sidotun työn tarve tunteina. Huomioden tukussa jonottamiset yms.
Toinen vaihtoehto on "läpivientituotteet". Ostat valmiin tuotteen ja myyt sen sopivalla katteella eteenpäin. Keskellä merta, autiolla saarella kate voi olla vaikka 200%... Voit sanoa siellä: ota tai jätä.
Nälkäisen on vaikea jättää.
Joten yksinkertaisesti: Keksipä houkutteleva, asiakaslähtöinen, kustannustehokas ja hyvähintainen sämpylä! Ja sopiva, takuuvarma liikepaikka oikeine myyntiaikoineen.
Et ole taatusti siinä joukossa yksin!Kiitos näistä kahdesta vastauksesta. En ole sämpylöitä lähdössäkään myymään (oli vain esimerkki) ja laskelmia olen jo tehnyt ja arvioinut asiakasmääriä/tunti ja laskenut montako tuotetta tunnissa pitäisi myydä jne. Mutta siksi kyselen näitä "nippelitietoja" tässä, kun niistähän kaikki kuitenkin saa alkunsa...siis millä hinnalla ostat ja millä myyt.
- Älyhoi!
Älyhoi! kirjoitti:
Kiitos näistä kahdesta vastauksesta. En ole sämpylöitä lähdössäkään myymään (oli vain esimerkki) ja laskelmia olen jo tehnyt ja arvioinut asiakasmääriä/tunti ja laskenut montako tuotetta tunnissa pitäisi myydä jne. Mutta siksi kyselen näitä "nippelitietoja" tässä, kun niistähän kaikki kuitenkin saa alkunsa...siis millä hinnalla ostat ja millä myyt.
Niin, tuo Myyntikate 60-80 % oli se asia, mitä oikeastaan juuri hain...
- Pro since 1976
Älyhoi! kirjoitti:
Kiitos näistä kahdesta vastauksesta. En ole sämpylöitä lähdössäkään myymään (oli vain esimerkki) ja laskelmia olen jo tehnyt ja arvioinut asiakasmääriä/tunti ja laskenut montako tuotetta tunnissa pitäisi myydä jne. Mutta siksi kyselen näitä "nippelitietoja" tässä, kun niistähän kaikki kuitenkin saa alkunsa...siis millä hinnalla ostat ja millä myyt.
Vastasin sämpyläesimerkkiisi ammattilaisena, koska sen esitit. Olettaen, että pahimmassa tapauksessa joku panttaa koko sukunsa omaisuuden keksittyään "kivan ja ihanan ruuan"... Näitä tottumattomia "kivan ja ihanan ruuan"- yrittäjiä on kaatunut pilvin pimein ammatissa toimimiseni aikana.
Esimerkkinä sämpylä on hyvä, koska arvoinnovaatiota tarvitaan yrittämisessä. Miten tuottaa vastuullisesti asiakkaalle lisäarvoa perinteisiä kustannusrakenteita muuttaen? Samalla kannattavuutta lisäten. Sämpylässä on vielä paljon kehitettävää...(esimerkissäni kaikki kohdat ovat haluttaessa muuttuvia ja kyseenalaistettavissa).
Tarvitset asiallista tietoa, johon perustaa liiketoimintasi kannattavuuden määrittely. Sitä löydät kyllä netistä riittävästi. Valmiita pohjiakin löytyy.
Paljon tärkeämpää on tuo innovaatio ja kilpailuedun saaminen. Se lisää kannattavuutta.
Kun sitten oivallat asioita, voit myydä myös osaamista itsellesi sopivissa erissä...ja tietenkin hinnoitellen oikein. - INNO-VOINTI
Pro since 1976 kirjoitti:
Vastasin sämpyläesimerkkiisi ammattilaisena, koska sen esitit. Olettaen, että pahimmassa tapauksessa joku panttaa koko sukunsa omaisuuden keksittyään "kivan ja ihanan ruuan"... Näitä tottumattomia "kivan ja ihanan ruuan"- yrittäjiä on kaatunut pilvin pimein ammatissa toimimiseni aikana.
Esimerkkinä sämpylä on hyvä, koska arvoinnovaatiota tarvitaan yrittämisessä. Miten tuottaa vastuullisesti asiakkaalle lisäarvoa perinteisiä kustannusrakenteita muuttaen? Samalla kannattavuutta lisäten. Sämpylässä on vielä paljon kehitettävää...(esimerkissäni kaikki kohdat ovat haluttaessa muuttuvia ja kyseenalaistettavissa).
Tarvitset asiallista tietoa, johon perustaa liiketoimintasi kannattavuuden määrittely. Sitä löydät kyllä netistä riittävästi. Valmiita pohjiakin löytyy.
Paljon tärkeämpää on tuo innovaatio ja kilpailuedun saaminen. Se lisää kannattavuutta.
Kun sitten oivallat asioita, voit myydä myös osaamista itsellesi sopivissa erissä...ja tietenkin hinnoitellen oikein.> Paljon tärkeämpää on tuo innovaatio ja kilpailuedun saaminen. Se lisää kannattavuutta.
Meikäläistä ottaa pattiin kaikenlaisten Pienyrityskeskusten yms. yrittäjäneuvojien lässytykset että "Alkajaisiksi sulla pitää olla hyvä liikeidea" ja "Ilman Innovaatiota sun on aika mahdotonta alkaa" jne.
Jos oikeasti on kyse snagari/sämpylämyymälän tai vaikka kampaamon, tai pikasuutariliikkeen avaamisesta niin ei siinä mitään INNOVAATIOTA tarvitse jäädä odottelemaan. Kyse on lopulta vain duunista jonka jo aloitatessaan tietää kovaa työtä vaativaksi hommaksi. Ei se juuri auta että etukäteen kuukaudeksi istuu TV-nojatuoliin istuu ja alkaa innovoimaan.
Mikäli on päättänyt jollekin tuon tyypin alalle aloittaa, niin sitten aloittaa ja alkaa elannokseen myydä niitä sämpylöitä niin maan per...esti.
Tuoteideoita ja innovaatioita yleensä syntyy TV-tuolia paremmin työn edistyessä, ja asiakkailta tulleiden kyselyjen ja palautteiden ym. perusteella. Snagarinpitäjältä aletaan kysyä tämän tästä vaikka koirien kesähoitopaikkaa tms.
Liikkeen toimintaidea voi kääntyä aivan kokonaan toiseksi ajan mittaan. Etukäteen on mahdotonta tietää mikä on kannattavaa parin vuoden päästä.
Joka alalla on kilpailua, ja se on usein myös aika tasaväkistä. KAIKKIEN yrittäjien ja yritysten ole mahdollista keksiä innovaatiota joka antaisi KULLEKIN YRITYKSELLE aina jonkin ylivoimaisen kilpailutekijän muihin nähden.
Innovaatioita, ja muista radikaalisti poikkeavia, aivan uudenlaisia liikeideoita ei niin vain tule ja synny.
Tuosta ei kannata kuitenkaan huolestua, sillä kova duuninteko korvaa asiaa. Maalaisjärkinen mutta suht kovasti hommaa painava ja yrittävä pärjää aivan hyvin markkinoilla muiden joukossa.
. - Pro since 1976
INNO-VOINTI kirjoitti:
> Paljon tärkeämpää on tuo innovaatio ja kilpailuedun saaminen. Se lisää kannattavuutta.
Meikäläistä ottaa pattiin kaikenlaisten Pienyrityskeskusten yms. yrittäjäneuvojien lässytykset että "Alkajaisiksi sulla pitää olla hyvä liikeidea" ja "Ilman Innovaatiota sun on aika mahdotonta alkaa" jne.
Jos oikeasti on kyse snagari/sämpylämyymälän tai vaikka kampaamon, tai pikasuutariliikkeen avaamisesta niin ei siinä mitään INNOVAATIOTA tarvitse jäädä odottelemaan. Kyse on lopulta vain duunista jonka jo aloitatessaan tietää kovaa työtä vaativaksi hommaksi. Ei se juuri auta että etukäteen kuukaudeksi istuu TV-nojatuoliin istuu ja alkaa innovoimaan.
Mikäli on päättänyt jollekin tuon tyypin alalle aloittaa, niin sitten aloittaa ja alkaa elannokseen myydä niitä sämpylöitä niin maan per...esti.
Tuoteideoita ja innovaatioita yleensä syntyy TV-tuolia paremmin työn edistyessä, ja asiakkailta tulleiden kyselyjen ja palautteiden ym. perusteella. Snagarinpitäjältä aletaan kysyä tämän tästä vaikka koirien kesähoitopaikkaa tms.
Liikkeen toimintaidea voi kääntyä aivan kokonaan toiseksi ajan mittaan. Etukäteen on mahdotonta tietää mikä on kannattavaa parin vuoden päästä.
Joka alalla on kilpailua, ja se on usein myös aika tasaväkistä. KAIKKIEN yrittäjien ja yritysten ole mahdollista keksiä innovaatiota joka antaisi KULLEKIN YRITYKSELLE aina jonkin ylivoimaisen kilpailutekijän muihin nähden.
Innovaatioita, ja muista radikaalisti poikkeavia, aivan uudenlaisia liikeideoita ei niin vain tule ja synny.
Tuosta ei kannata kuitenkaan huolestua, sillä kova duuninteko korvaa asiaa. Maalaisjärkinen mutta suht kovasti hommaa painava ja yrittävä pärjää aivan hyvin markkinoilla muiden joukossa.
... on tuokin.
Liikeidea on se runko, jolla teet itsellesi selväksi: mitä, kenelle ja miten teet niin, että homma on bisnestä eikä pelkkä elämäntapa. Harrastajalla on usein joku muu tapa hankkia toimeentulonsa.
Näitäkin yrittäjiä riittää joillain toimialoilla, ei tarvitse tuottaa mitään kunhan ei tule tappioita. Bisnes on esim. sijoittamisessa.
Innovaatio on tuotekehitys, jonka olennainen osa on taloudellisuusnäkökulma. Innovaatio lähtee ideasta sitä kehittämällä: oivaltamalla ja kokeilemalla. TV-tuolissa tulee usein hyviä ideoita. Monet niistä osoittautuvat kehitystyön jälkeen usein elinkelvottomiksi. Kokeilla kuitenkin kannattaa. Siinä voi syntyä uusia kehitettäviä ideoita.
Mikään elinkeino, varsinkaan tuo sämpylänmättäminen, ei kehity ilman ideointia ja sitä seuraavaa innovointia. Jokaisen on saatava tuotteensa kaupaksi. On siis jotenkin erottauduttava, yleensä edukseen.
Se missä ne "ikkunat aukeaa" ei ole tärkeää vaan se lopputulos. Usein tällaiset henkilöt hakeutuvat niihin tilanteisiin, joissa luovuus toimii parhaiten: lenkkipolulla, ongella, saunassa ja ex-pääministeri hiihtoladulla.
Puurtamalla ja hullunlailla tekemällä ei ole valitettavasti monikaan rikastunut. Oivaltamalla sitäkin useampi. Tekemällä isompia sämpylöitä ja myymällä niitä halvemmalla kilpailijan vieressä ei saa kuin itsensä väsyksiin ja rahansa loppumaan. - Haah-hah-haa
Pro since 1976 kirjoitti:
.. on tuokin.
Liikeidea on se runko, jolla teet itsellesi selväksi: mitä, kenelle ja miten teet niin, että homma on bisnestä eikä pelkkä elämäntapa. Harrastajalla on usein joku muu tapa hankkia toimeentulonsa.
Näitäkin yrittäjiä riittää joillain toimialoilla, ei tarvitse tuottaa mitään kunhan ei tule tappioita. Bisnes on esim. sijoittamisessa.
Innovaatio on tuotekehitys, jonka olennainen osa on taloudellisuusnäkökulma. Innovaatio lähtee ideasta sitä kehittämällä: oivaltamalla ja kokeilemalla. TV-tuolissa tulee usein hyviä ideoita. Monet niistä osoittautuvat kehitystyön jälkeen usein elinkelvottomiksi. Kokeilla kuitenkin kannattaa. Siinä voi syntyä uusia kehitettäviä ideoita.
Mikään elinkeino, varsinkaan tuo sämpylänmättäminen, ei kehity ilman ideointia ja sitä seuraavaa innovointia. Jokaisen on saatava tuotteensa kaupaksi. On siis jotenkin erottauduttava, yleensä edukseen.
Se missä ne "ikkunat aukeaa" ei ole tärkeää vaan se lopputulos. Usein tällaiset henkilöt hakeutuvat niihin tilanteisiin, joissa luovuus toimii parhaiten: lenkkipolulla, ongella, saunassa ja ex-pääministeri hiihtoladulla.
Puurtamalla ja hullunlailla tekemällä ei ole valitettavasti monikaan rikastunut. Oivaltamalla sitäkin useampi. Tekemällä isompia sämpylöitä ja myymällä niitä halvemmalla kilpailijan vieressä ei saa kuin itsensä väsyksiin ja rahansa loppumaan.>Liikeidea on se runko, jolla teet itsellesi selväksi: mitä, kenelle ja miten teet
Parturikampaaja tietää että alkaa parturoida lähikorttelien äijien hiuksia ja laittaa muijille tupeerauksia päähän. Ei tässä mitään sen ihmeempää miettimistä ole. Sama juttu snagarin pidossakin, lihistä ja makkaraa luukun yli kapakasta palaaville, ei tämäkään oikein miettimällä tämän kummemmaksi muutu. Asiakaskunta tulee omasta kaupunginosasta, ja kauempaa niitä ei isossa määrin saa houkuteltua parturintuoliinsa autolal ajelemaan.
Jos keksii jonkin uuden Lörtsypiirakan tms. niin ei sillekään mitään patenttia saa. Naapurikiskat alkavat kohta myyda samanlaisia, mutta Pörtsypiirakan nimellä.
> Innovaatio on tuotekehitys, jonka olennainen osa on taloudellisuusnäkökulma.
> Innovaatio lähtee ideasta sitä kehittämällä: oivaltamalla ja kokeilemalla.
No joo, paitsi että taksikuskin lihiskauppias, lähikaupan pitäjä jne. Ei näille aloille ole vuosikymmeniin mitään *isompia innovaatioita syntynyt*. Mutta silti vaan taksit kulkee ja kannattaa ja ihmiset syö lihiksiä. Ei ole TV-tuolissa innovoinnista paljon apua tällaiseen taksikuskin hommaan.
Siksi tietyillä aloilla toimittaessa ei ennen yrityksen perustamista niin hirveesti kannata tussaroida sen Liiketoimintaideankaan kanssa. Tai odotella Innovaatiota ja ylivoimaista kilpailutekijää keksivänsä, ennen kuin voi ja uskaltaa aloittaa yrittämisen.
> Mikään elinkeino, varsinkaan tuo sämpylänmättäminen, ei kehity ilman
> ideointia ja sitä seuraavaa innovointia.
Sijainti, sijainti, sijainti!! Jos sijainti on kunnossa, niin makkara-, sämpylä- ja munkkikiskansa saa kyllä kannattamaan. Väärällä sivukujalla sijaitsevalla kiskalle ei saa kännisiä raflasta palaavia makkaranostajia kävelemään. Ei tarvi olla kuin 300..400 m pielessä, niin homma alkaa kusta, vaikka olisi mitenkä innovatiivisiä piirakoita vitriinissä.
> Jokaisen on saatava tuotteensa kaupaksi. On siis jotenkin erottauduttava,
> yleensä edukseen.
Kovaa vääntämistä vaan, niin ihan normaali keskinkertainen tavara saadaan myyntityöllä kaupaksi siinä kuin muutkin. Vai miksi luulet että ne puhelinmyyjät ja kaupustelijat muuten soittelisivat ja pyrkisivät aktiivisesti sisään käymään ja esittelemään?
Ei niillä mitään ylivoimaisia kamoja ole salkussaan!! Mutta ahkeralla myymisellä ja tarjoamisella ja juoksemisella kauppaa syntyy.
> Puurtamalla ja hullunlailla tekemällä ei ole valitettavasti monikaan rikastunut.
> Oivaltamalla sitäkin useampi.
Kyllä se kuule vaan vaikka myyntialalla on se päivittäisten kontaktien määrä joka pelastaa kymmenien tuhansien myyjien, markkinoijien ja kauppiaiden tilipäivän. Jäämällä makoilemaan sen ylivoimaisen tuotteensa ja ideansa paikkeille ei sen sijaan rahoiksi lyö.
> Tekemällä isompia sämpylöitä ja myymällä niitä halvemmalla kilpailijan
> vieressä ei saa kuin itsensä väsyksiin
Hinnoilla kilpaileminen on ihan niin arkipäivän juttua, että aika ihme on jos tosissasi alat tällaisessa asiassa vastaan väittämään. Hinnoittelulla kilpailu loppuu sinä päivänä kun hinnat eivät enää asiakkaita kiinnosta, kaikilla on niin paljon tolloa taskussa ettei vaan hintatasot ja mitä sillä saa, kiinnosta.
Mutta niin kauan kuin hinta kiinnostaa asiakkaita, niin niin kauan myös hinnoilla kilpaillaan. Väitä kernaasti vastaan, jos osaat tähän jotakin fiksua sanoa ja perustella vastaan.
Ja umpiväsyksiin aloittava yrittäjä saa varautua ajamaan itsensä piiiiiitkään yrityksen alkutaipaleella. - Pro since 1976
Haah-hah-haa kirjoitti:
>Liikeidea on se runko, jolla teet itsellesi selväksi: mitä, kenelle ja miten teet
Parturikampaaja tietää että alkaa parturoida lähikorttelien äijien hiuksia ja laittaa muijille tupeerauksia päähän. Ei tässä mitään sen ihmeempää miettimistä ole. Sama juttu snagarin pidossakin, lihistä ja makkaraa luukun yli kapakasta palaaville, ei tämäkään oikein miettimällä tämän kummemmaksi muutu. Asiakaskunta tulee omasta kaupunginosasta, ja kauempaa niitä ei isossa määrin saa houkuteltua parturintuoliinsa autolal ajelemaan.
Jos keksii jonkin uuden Lörtsypiirakan tms. niin ei sillekään mitään patenttia saa. Naapurikiskat alkavat kohta myyda samanlaisia, mutta Pörtsypiirakan nimellä.
> Innovaatio on tuotekehitys, jonka olennainen osa on taloudellisuusnäkökulma.
> Innovaatio lähtee ideasta sitä kehittämällä: oivaltamalla ja kokeilemalla.
No joo, paitsi että taksikuskin lihiskauppias, lähikaupan pitäjä jne. Ei näille aloille ole vuosikymmeniin mitään *isompia innovaatioita syntynyt*. Mutta silti vaan taksit kulkee ja kannattaa ja ihmiset syö lihiksiä. Ei ole TV-tuolissa innovoinnista paljon apua tällaiseen taksikuskin hommaan.
Siksi tietyillä aloilla toimittaessa ei ennen yrityksen perustamista niin hirveesti kannata tussaroida sen Liiketoimintaideankaan kanssa. Tai odotella Innovaatiota ja ylivoimaista kilpailutekijää keksivänsä, ennen kuin voi ja uskaltaa aloittaa yrittämisen.
> Mikään elinkeino, varsinkaan tuo sämpylänmättäminen, ei kehity ilman
> ideointia ja sitä seuraavaa innovointia.
Sijainti, sijainti, sijainti!! Jos sijainti on kunnossa, niin makkara-, sämpylä- ja munkkikiskansa saa kyllä kannattamaan. Väärällä sivukujalla sijaitsevalla kiskalle ei saa kännisiä raflasta palaavia makkaranostajia kävelemään. Ei tarvi olla kuin 300..400 m pielessä, niin homma alkaa kusta, vaikka olisi mitenkä innovatiivisiä piirakoita vitriinissä.
> Jokaisen on saatava tuotteensa kaupaksi. On siis jotenkin erottauduttava,
> yleensä edukseen.
Kovaa vääntämistä vaan, niin ihan normaali keskinkertainen tavara saadaan myyntityöllä kaupaksi siinä kuin muutkin. Vai miksi luulet että ne puhelinmyyjät ja kaupustelijat muuten soittelisivat ja pyrkisivät aktiivisesti sisään käymään ja esittelemään?
Ei niillä mitään ylivoimaisia kamoja ole salkussaan!! Mutta ahkeralla myymisellä ja tarjoamisella ja juoksemisella kauppaa syntyy.
> Puurtamalla ja hullunlailla tekemällä ei ole valitettavasti monikaan rikastunut.
> Oivaltamalla sitäkin useampi.
Kyllä se kuule vaan vaikka myyntialalla on se päivittäisten kontaktien määrä joka pelastaa kymmenien tuhansien myyjien, markkinoijien ja kauppiaiden tilipäivän. Jäämällä makoilemaan sen ylivoimaisen tuotteensa ja ideansa paikkeille ei sen sijaan rahoiksi lyö.
> Tekemällä isompia sämpylöitä ja myymällä niitä halvemmalla kilpailijan
> vieressä ei saa kuin itsensä väsyksiin
Hinnoilla kilpaileminen on ihan niin arkipäivän juttua, että aika ihme on jos tosissasi alat tällaisessa asiassa vastaan väittämään. Hinnoittelulla kilpailu loppuu sinä päivänä kun hinnat eivät enää asiakkaita kiinnosta, kaikilla on niin paljon tolloa taskussa ettei vaan hintatasot ja mitä sillä saa, kiinnosta.
Mutta niin kauan kuin hinta kiinnostaa asiakkaita, niin niin kauan myös hinnoilla kilpaillaan. Väitä kernaasti vastaan, jos osaat tähän jotakin fiksua sanoa ja perustella vastaan.
Ja umpiväsyksiin aloittava yrittäjä saa varautua ajamaan itsensä piiiiiitkään yrityksen alkutaipaleella."Liiketoimintaidea", yliarvostettua yr-kouluttajien mössöä"
- Ehkä kouluttaja on vaan puhunut sanottavansa epäymmärrettävästi ja nostanut tilinsä ymmärrettävästi.
"Parturikampaaja tietää että alkaa parturoida lähikorttelien äijien hiuksia ja laittaa muijille tupeerauksia päähän. Ei tässä mitään sen ihmeempää miettimistä ole. Sama juttu snagarin pidossakin, lihistä ja makkaraa luukun yli kapakasta palaaville..."
- Juuri näin. Varmasti nämä yrittäjät ovat miettineet miten he saavat asiakkaansa palaamaan uudestaan ja uudestaan. Luoneet itselleen mallinsa toimia. Tietävät vahvuutensa, on se sitten henkilökohtainen persoona, palvelu, erikoisosaaminen jne. Näihin perustui aikoinaan mm. baarimestarien työskentely (ja pientä flirttiä päälle...).
- Jos keksit hyvän piiraan voit hyvinkin hakea sille tuotesuojausta. Varmista vaan, ettei se ole jo jonkun toisen valikoimissa. Patentti on enemmän teknisten vempaimien juttuja...
"Siksi tietyillä aloilla toimittaessa ei ennen yrityksen perustamista niin hirveesti kannata tussaroida sen Liiketoimintaideankaan kanssa. Tai odotella Innovaatiota ja ylivoimaista kilpailutekijää keksivänsä, ennen kuin voi ja uskaltaa aloittaa yrittämisen."
- Oikein. Ei tussaroida. Pitää kuitenkin löytää oikea suunta että pääsee perille. Innovaatio on vain sana. Se juttu on: miten muuttaa idea palveluksi tai tuotteeksi, jonka voi taloudellisesti hyödyntää. Samaahan selität itsekin.
"Kovaa vääntämistä vaan, niin ihan normaali keskinkertainen tavara saadaan myyntityöllä kaupaksi siinä kuin muutkin."
- Jotenkinhan se erottuu toisesta samanlaisesta. Mikä saa asiakaan tekemään ostopäätöksen eduksesi?
1. Sitä ei saa muualta
2. Konkreettinen hyöty
3. Tarina, mielikuva tai imago
Silloin ainakin on hyvin, kun kaikki nuo kohdat on kunnossa.
- Puhelinmyyjillä on siis oltava myös uskottavaa myytävää: Aku Ankat, pölynimurit, omakotitalojen katot. Kaikkea myydään noiden kohtien turvin.
"Hinnoilla kilpaileminen on ihan niin arkipäivän juttua, että aika ihme on jos tosissasi alat tällaisessa asiassa vastaan väittämään"
- Tottakai hinnoilla kilpaillaan silloin kun ei voida muuta tehdä, esim. maito, jota ei vaan pysty ihmeemmäksi siellä kaupassa muuttamaan. Mielikuvilla on senkin hintaa pidetty yllä. Innovaatiota on maidossakin tapahtunut: Litrahinta nousee komiasti kun se on hylaa, laktoositonta tai vielä enemmän käsiteltyä (olikohan se joku Evolus?). Heti kun voidaan myydä hyötyä voidaan se myöskin hinnoitella. Tämän kertoi avoimesti Valion toimitusjohtaja Suomen Kuvalehdessä viime talvena.
Autoissa myydään hyötyä (esim. laatua), mielikuvaa tai imagoa. Toisena esimerkkinä vaikka alusvaatteet. Sittareista ja prismoista saa kaupan omia merkkejä kolme kiloa sillä hinnalla kun yhdet kunnon kalsarit maksaa. Jokainen, joka on istunut tai seissyt riittävästi kalsarit rullalla, on valmis maksamaan "luotettavista". Naisten alusvetimistä puhumattakaan...
- Omia kustannuksia lisäämällä ja hintaa laskemalla ei valitettavasti jää muuta kuin kilon pussit molempien silmien alle. Lisäksi se on merkki jonkinasteisesta hädästä.
On sitten eri asia, jos myyt viisi trukinlavallista kahvia päivässä alle sisäänostohinnan ja pistät sen saadun rahan poikimaan ennenkuin ko. erän maksuaika umpeutuu. Näin toimi ymmärtääkseni yksi veljeksien omistama kauppa aikanaan asematunnelissa... Silloin bisnes onkin muuta kuin miltä näyttää.
- On myös paljon yrittäjiä, jotka eivät ole umpiväsyneitä. Tuo luovuus on pitänyt heidät virkeänä, kannattava kauppa käy ja hinnat on kohdallaan. - Haah-hah-haa
Pro since 1976 kirjoitti:
"Liiketoimintaidea", yliarvostettua yr-kouluttajien mössöä"
- Ehkä kouluttaja on vaan puhunut sanottavansa epäymmärrettävästi ja nostanut tilinsä ymmärrettävästi.
"Parturikampaaja tietää että alkaa parturoida lähikorttelien äijien hiuksia ja laittaa muijille tupeerauksia päähän. Ei tässä mitään sen ihmeempää miettimistä ole. Sama juttu snagarin pidossakin, lihistä ja makkaraa luukun yli kapakasta palaaville..."
- Juuri näin. Varmasti nämä yrittäjät ovat miettineet miten he saavat asiakkaansa palaamaan uudestaan ja uudestaan. Luoneet itselleen mallinsa toimia. Tietävät vahvuutensa, on se sitten henkilökohtainen persoona, palvelu, erikoisosaaminen jne. Näihin perustui aikoinaan mm. baarimestarien työskentely (ja pientä flirttiä päälle...).
- Jos keksit hyvän piiraan voit hyvinkin hakea sille tuotesuojausta. Varmista vaan, ettei se ole jo jonkun toisen valikoimissa. Patentti on enemmän teknisten vempaimien juttuja...
"Siksi tietyillä aloilla toimittaessa ei ennen yrityksen perustamista niin hirveesti kannata tussaroida sen Liiketoimintaideankaan kanssa. Tai odotella Innovaatiota ja ylivoimaista kilpailutekijää keksivänsä, ennen kuin voi ja uskaltaa aloittaa yrittämisen."
- Oikein. Ei tussaroida. Pitää kuitenkin löytää oikea suunta että pääsee perille. Innovaatio on vain sana. Se juttu on: miten muuttaa idea palveluksi tai tuotteeksi, jonka voi taloudellisesti hyödyntää. Samaahan selität itsekin.
"Kovaa vääntämistä vaan, niin ihan normaali keskinkertainen tavara saadaan myyntityöllä kaupaksi siinä kuin muutkin."
- Jotenkinhan se erottuu toisesta samanlaisesta. Mikä saa asiakaan tekemään ostopäätöksen eduksesi?
1. Sitä ei saa muualta
2. Konkreettinen hyöty
3. Tarina, mielikuva tai imago
Silloin ainakin on hyvin, kun kaikki nuo kohdat on kunnossa.
- Puhelinmyyjillä on siis oltava myös uskottavaa myytävää: Aku Ankat, pölynimurit, omakotitalojen katot. Kaikkea myydään noiden kohtien turvin.
"Hinnoilla kilpaileminen on ihan niin arkipäivän juttua, että aika ihme on jos tosissasi alat tällaisessa asiassa vastaan väittämään"
- Tottakai hinnoilla kilpaillaan silloin kun ei voida muuta tehdä, esim. maito, jota ei vaan pysty ihmeemmäksi siellä kaupassa muuttamaan. Mielikuvilla on senkin hintaa pidetty yllä. Innovaatiota on maidossakin tapahtunut: Litrahinta nousee komiasti kun se on hylaa, laktoositonta tai vielä enemmän käsiteltyä (olikohan se joku Evolus?). Heti kun voidaan myydä hyötyä voidaan se myöskin hinnoitella. Tämän kertoi avoimesti Valion toimitusjohtaja Suomen Kuvalehdessä viime talvena.
Autoissa myydään hyötyä (esim. laatua), mielikuvaa tai imagoa. Toisena esimerkkinä vaikka alusvaatteet. Sittareista ja prismoista saa kaupan omia merkkejä kolme kiloa sillä hinnalla kun yhdet kunnon kalsarit maksaa. Jokainen, joka on istunut tai seissyt riittävästi kalsarit rullalla, on valmis maksamaan "luotettavista". Naisten alusvetimistä puhumattakaan...
- Omia kustannuksia lisäämällä ja hintaa laskemalla ei valitettavasti jää muuta kuin kilon pussit molempien silmien alle. Lisäksi se on merkki jonkinasteisesta hädästä.
On sitten eri asia, jos myyt viisi trukinlavallista kahvia päivässä alle sisäänostohinnan ja pistät sen saadun rahan poikimaan ennenkuin ko. erän maksuaika umpeutuu. Näin toimi ymmärtääkseni yksi veljeksien omistama kauppa aikanaan asematunnelissa... Silloin bisnes onkin muuta kuin miltä näyttää.
- On myös paljon yrittäjiä, jotka eivät ole umpiväsyneitä. Tuo luovuus on pitänyt heidät virkeänä, kannattava kauppa käy ja hinnat on kohdallaan.> - Jos keksit hyvän piiraan voit hyvinkin hakea sille tuotesuojausta.
Puhut niin ylimalkaisin käsittein että melko vaikea ottaa edes kantaa. Patenttiahan uudellekaan lihapiirakkatyypille ei mitenkään saa. Jäljelle jäisi mallisuojan tai hyödyllisyyspatentin http://www.keksintosaatio.fi/acms/core/default.asp?docId=14326 hakeminen. Joku Ellen Svinhuvudin Kakku tms. taitaa olla ainoa elintarvike jolla Suomessa on olemassa mallisuoja.
Kyllä sanoisin 99% varmuudella että ei sitä snagaria ainakaan minkään uuden, mallisuojatun piirakkamallin keksimisen varaan kannata alkaa laskeskella ja haahuilla. Paremminkin leveämpiä hymyjä vaan peliin nakkiluukulla, kohtalaiset annokset, nopea palvelu ja siistit tuotantovälineet, niin saa asiakkaan tulemaan toistekin.
>- Jotenkinhan se erottuu toisesta samanlaisesta. Mikä saa asiakaan tekemään ostopäätöksen
> eduksesi?
> 1. Sitä ei saa muualta
> 2. Konkreettinen hyöty
> 3. Tarina, mielikuva tai imago
Kaikkea tuotetta ja palvelua saa myös muualta! Ja ne taksikyydit ja parturoinnit ovat kyllä samanlaisia kaikkialla.
Ei niihin yrityskoulutuksen innovointia tarvita, vaan vahvaa selkää ja tervettä työhaluista luonnetta. Taksikuskistahan jää suunnilleen mieleen että olipa laiska kuski, kun ei viitsinyt kantaa mummun matkalaukkua ulko-ovelle. Tai se jos "Se parturi leikkas ihan hirveen siilin päähän just mun lakkiaisjuhliin".
Näitä tällaisia kun osaa välttää, ja jaksaa painaa pitkähköä päivää niin pärjää kyllä alalla.
>- Tottakai hinnoilla kilpaillaan silloin kun ei voida muuta tehdä, esim. maito, jota ei
> vaan pysty ihmeemmäksi siellä kaupassa muuttamaan.
Niin, eikä se taksikyyti, tai hiustenleikkuu, tai nakkisämpylän myynti. Silti Uusyrityskeskuksissa yms. lässytetään kuitenkin kyllästymiseen asti noita liiketoimintasuunnitelmia näillekin alkajille että "Sulla on alkajaisiksi oltava Liiketoimintasuunnitelma ja Innovointikykyä, tee ne niin sitten voidaan katsoa noita sun Toiminimen aloittamispapereita tarkemmin."
>- On myös paljon yrittäjiä, jotka eivät ole umpiväsyneitä. Tuo luovuus on pitänyt
> heidät virkeänä, kannattava kauppa käy ja hinnat on kohdallaan.
Ei tuo väsyneisyys mikään yrittäjien erikoistuntomerkki ole. Ihan samassa suhteessa ja samalla lailla palkkatöissä tulee Burn-outtia ja ajetaan itseään loppuun.
Palkkatöistäkin tullaan henkisesti rättiväsyneenä kotiin. Ja aletaan TV:tä töllötettäessä haaveilemaan että "Jospa mä perustaisin oman firman, niin vois tää saakelin stressi hiukan helpottaa, ja ei se ainakaan tämän rankempaa varmaan ole." :-)
. - Pro since 1976
Haah-hah-haa kirjoitti:
> - Jos keksit hyvän piiraan voit hyvinkin hakea sille tuotesuojausta.
Puhut niin ylimalkaisin käsittein että melko vaikea ottaa edes kantaa. Patenttiahan uudellekaan lihapiirakkatyypille ei mitenkään saa. Jäljelle jäisi mallisuojan tai hyödyllisyyspatentin http://www.keksintosaatio.fi/acms/core/default.asp?docId=14326 hakeminen. Joku Ellen Svinhuvudin Kakku tms. taitaa olla ainoa elintarvike jolla Suomessa on olemassa mallisuoja.
Kyllä sanoisin 99% varmuudella että ei sitä snagaria ainakaan minkään uuden, mallisuojatun piirakkamallin keksimisen varaan kannata alkaa laskeskella ja haahuilla. Paremminkin leveämpiä hymyjä vaan peliin nakkiluukulla, kohtalaiset annokset, nopea palvelu ja siistit tuotantovälineet, niin saa asiakkaan tulemaan toistekin.
>- Jotenkinhan se erottuu toisesta samanlaisesta. Mikä saa asiakaan tekemään ostopäätöksen
> eduksesi?
> 1. Sitä ei saa muualta
> 2. Konkreettinen hyöty
> 3. Tarina, mielikuva tai imago
Kaikkea tuotetta ja palvelua saa myös muualta! Ja ne taksikyydit ja parturoinnit ovat kyllä samanlaisia kaikkialla.
Ei niihin yrityskoulutuksen innovointia tarvita, vaan vahvaa selkää ja tervettä työhaluista luonnetta. Taksikuskistahan jää suunnilleen mieleen että olipa laiska kuski, kun ei viitsinyt kantaa mummun matkalaukkua ulko-ovelle. Tai se jos "Se parturi leikkas ihan hirveen siilin päähän just mun lakkiaisjuhliin".
Näitä tällaisia kun osaa välttää, ja jaksaa painaa pitkähköä päivää niin pärjää kyllä alalla.
>- Tottakai hinnoilla kilpaillaan silloin kun ei voida muuta tehdä, esim. maito, jota ei
> vaan pysty ihmeemmäksi siellä kaupassa muuttamaan.
Niin, eikä se taksikyyti, tai hiustenleikkuu, tai nakkisämpylän myynti. Silti Uusyrityskeskuksissa yms. lässytetään kuitenkin kyllästymiseen asti noita liiketoimintasuunnitelmia näillekin alkajille että "Sulla on alkajaisiksi oltava Liiketoimintasuunnitelma ja Innovointikykyä, tee ne niin sitten voidaan katsoa noita sun Toiminimen aloittamispapereita tarkemmin."
>- On myös paljon yrittäjiä, jotka eivät ole umpiväsyneitä. Tuo luovuus on pitänyt
> heidät virkeänä, kannattava kauppa käy ja hinnat on kohdallaan.
Ei tuo väsyneisyys mikään yrittäjien erikoistuntomerkki ole. Ihan samassa suhteessa ja samalla lailla palkkatöissä tulee Burn-outtia ja ajetaan itseään loppuun.
Palkkatöistäkin tullaan henkisesti rättiväsyneenä kotiin. Ja aletaan TV:tä töllötettäessä haaveilemaan että "Jospa mä perustaisin oman firman, niin vois tää saakelin stressi hiukan helpottaa, ja ei se ainakaan tämän rankempaa varmaan ole." :-)
.Huomaatko, että puhumme samasta asiasta, pienillä näkemyseroilla. Haluat katsoa asiaa enemmän puurtajan vinkkelistä. Minä taas olen puurtanut ihan tarpeeksi ja haluan katsella sitä arkipäivää vähän muistakin perspektiiveistä. Että paremmin jaksaisin ja ymmärtäisin. Joskus on vaan hyvä astua pari askelta taaksepäin, että näkee koko norsun...
Miksi siellä keskuksissa niitä suunnitelmia tehdään? Usein siksi, että aloitteleville yrittäjille saataisiin lisää varmuutta tekemiseensä. Ja ne paperit valmiiksi, mitä vaaditaan rahoitusta hommatessa. Senkin työn, kuten mainitsemasikin taksi- ja parturi, voi tehdä sitten hyvi, huonosti tai hyvin huonosti.
Palkkatyöstä olen kanssasi ihan samaa mieltä. Huono johtamiskulttuuri ja siitä johtuva turhautuminen ovat vielä suuria haasteita noille palkkajohtajille.
- rahaa palaa
Ainoa tapa saada ravintola menestymään ovat menun tarkka laadinta, ravintolan sijainti sekä todellisten kustannusten oikeaan osunut ennakkoarviointi.
Menu siksi, että sen tulee kattaa samoista raaka-aineista koostuva mahdollisimman hou´kuttelevia ja korkealaatuisia ruokia. Näin pysyy hävikki minimissään.
Sijainti, on vähintään yhtä tärkrä osá menestystä.
Todellisiin kustannuksiin tulee sisällyttää myös mainonta, ja henkilöstökulut sillä ravintola on saatava nopeasti tutuksi yleisölle.
Ruokalaan kelpaa melkein kokki kuin kokki mutta ravintolaan tarvitaan keittiömestari.
Kalja sopii kuppilaan, viini ja terävät ravintolaan.- Pro since 1976
Siis se liikeidea: mitä, kenelle ja miten. Ravintolassa se tarkoittaa mm.: Mitä myyntiä halutaan painottaa:
- iltaravintola, olutravintola = juomapainotteinen.
- ruokaravintola = luonnollisesti ruokapainotteinen. Mutta: perheravintola, lounasravintola, kahvila, henkilöstöravintola, fast food, casual, fine dining jne.
Kaikissa ravintolatyypeissä on liikepaikka aina a ja o. Niinkuin monessa muussakin liiketoiminnassa.
Ruokalista on aina:
- liikeidean, asiakaslähtöisyyden, raaka-aineiden saatavuuden, niiden logistiikan ja tuotannon, henkilökunnan osaamisen, toimintaa ohjaavien määräysten ja asetusten sekä hinnoittelun kompromissi. Että pystytään toteuttamaan se mitä halutaan tasalaatuisesti, varmasti ja kannattavasti.
Ne päättävät, jotka hommasta kantavat taloudellisen vastuun. Loput tekevät työnsä sovitulla tavalla. Yleensä lähes kaikki osallistuvat kuitenkin suunnitteluun jollain tavalla.
Siksi tuo kaikki mitä viestiketjussa on aiemmin ollut. Rahaahan siellä palaa, mutta sitä pitää saada myös tulemaan. Molempia suunnitellusti.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olen päivä päivältä vain varmempi siitä että rakastan sinua
Onhan se tällä tuntemisen asteella jokseenkin outoa, mutta olen outo ja tunne on tunne. 😊921423Verovähennysten poisto syö veronkevennykset pieni- ja keskituloisilta
Kokoomuslaiset ja perussuomalaiset kansanedustajat jakavat kilvan postauksia, jossa kerrotaan miten kaikkien työssäkäyvi1841390Hei rakas mies. Olisi yksi kysymys, mielellään rehellinen vastaus edes täällä..
Mitä sinä minusta haluat?761165- 901115
- 81975
- 82971
- 39942
Kelloniemeltä harvinaisen lapsellista käytöstä valtuustossa
Olipa harvinaisen ala-arvoinen esitys kelloniemeltä valtuustossa. Alkoi Nivalaa oikein matkimalla matkimaan siteeratessa66885Satonen Kelaan, on paras mies ?
Kukaan ei ole tehnyt enemmän Kelalle asiakkaita kuin Satonen kokoomuksineen, näin ollen täyttänee paikan edellytykset v68866Korjaamo Kiesifix
Hei. Kävin viime viikolla tuolla korjaamolla, siistiä oli mutta yksi asia jäi mieleen!Joitakin jätkiä istui ja katseli/5841