Omistan pari vuoden ikäisen naaras bichonin jolla on (luultavasti,pitääkö käyttää lääkärissä?) patellaluksaatio. Jalka ei olemitenkään kiertynyt, menee vain joskus sijoiltaan ja koira saa sen itse paikoilleen. Onko tämä periytyvää jos teettäisin pentuja? Onko sinulla itselläsi bichon joka kärsii samasta viasta? Miten olet hoitanut? Olisi mukava kuulla miten muilla on mennyt!
PATELLALUKSAATIO aste 1 ja periytyvyys
rousse
7658
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
juu mitäpä sitä eläinlääkärillä mahdollisesti sairasta koiraa tutkimaan, hutkitaan itse ja teetetään pennutkin vielä, kerrotaan ihmisille ettei ikinä oo elukkalääkärillä tarvinnu muuta kuin rokotuksilla käydä ja sitä rataa, siis ihan terve koira juu nää. Mitä siitä että sen polvet paukkuu pois paikaltaan ja mahdollisesti kipuakin on saati että eihän tollainen vaiva periydy niin kauan kuin eläinlääkäri ei sitä oo todennut..
Että näin eikös?
olen harkinnut todellakin koiran viemistä eläinlääkäriin, mutta minullekkin ollaan sanottu että se sen ei pitäisi olla niin paha kuin miltä näyttää. Koira on iloinen ja se ei ole jättänyt mitään tekemättä vaivansa vuoksi! enkä ole todellakaan väittänyt että meinaisin teettää sillä pentuja! tiedustelin että onko vaiva periytyvä! pentuna se meni enemmän paikaltaan mutta nyt ollaan alettu kasvattamaan lihaskuntoa ja antamaan oikeata ruokaa joten tätä tapahtuu enintäään kerran kuukaudessa! ja sivulliselle: kiitos paljon! yritämme kasvattaa lihaskuntoa ja olen huomannut että se toimii mainiosti. yleensä se tahtoo mennä paikoiltan kun koira makaa jossain ihme asennossa,,,
Mutta yleensä se hoituu tuossa lihaskunnon kohotuksen kanssa sivussa. Eli, tiukka painonhallinta, ylipaino lisää heti riskiä. Niin kuin terveilläkin koirilla, liikapaino rasittaa jokaista niveltä, erityisesti niitä jo valmiiksi viallisia:)
Koirallasi on kovat kivut!
Yritätkö säästää, kun et vie sitä lääkäriin? Vai eikö se sinun mielestäsi ole tarpeeksi kipeä, kun ei vingu? Mietipä miltä tuntuisi, jos omat jäsenet muljahtelisivat jatkuvasti paikoiltaan?
Eläinlääkärin mielestä ei ole kivulias, ja itse asiassa se tuli esillekin sattumalta (eli koira on seropi, muun luustokuvauksen ja ihan käsinkin oli havaittavissa, itse vaan en ollut asiaan ikinä kiinnittänyt huomiota, kun koira ei ole kipuillut). Ohjeistus; jatkakaa hyvän lihaskunnon ylläpitoa, ja jos alkaa vaivaamaan, voidaan miettiä kipulääkitystä. Koira on ylienerginen kymmenvuotias, ja tähän mennessä tuo vaiva ei ole haitannut. Nivelrikon ehkäisyyn käytetään kuitenkin ravinnelisää, oliskohan nimeltään cartivet (?). Koira ei ole jättänyt mitään tekemättä polviensa vuoksi, tosin ollaan pyritty opettamaan sitä joistakin erityisesti rasittavista tavoista pois, kuten kahdella jalalla kävelystä. Huonolla menestyksellä tosin, se tekee niitä edelleenkin, kun silmä välttää tai tarve tulee:) Eläinlääkärillä siis ei erikseen käyty, mutta tarvittaessa saamme sieltä käydä hakemassa kipulääkitystä, kun on kirjoihin ja kansiin vaiva merkitty.
Mutta allekirjoittanut harkitsee pennuttamista, niin luonnollisesti tosiaan, ei missään tapauksessa. Mutta välttämättä ei ole tarvetta mihinkään panikointiin ja ylireagointiin :) Sököjenkin nivelten kanssa voi elää koira ihan täysipainoista elämää. Veikkaanpa, että yksikään sivullinen ei koirasta näkisi mitään vaivaa ulospäin.
Vaikka pentu ei jättäisi mitään tekemättä, niin sinun vastuusi omistajana on huolehtia siitä, että koira ei rasitu liikaa. Koira juoksee itsensä vaikka uuvuksiin, tervekin, jos sille päälle sattuu eikä kukaan estä. Ei se että koira jaksaa juosta ole synonyymi sille, että sillä ei olisi kipuja!
Ja jos naapurin einarin koiralla oli sama vika ja ilman kipuja, se ei tarkoita että sinun koirallasi olisi samoin.
Nimenomaan eläinlääkärin ohjeiden mukaisesti, ja kuten sanoin, koira on yli kymmenvuotias. Hiukan toivoisin tarkkuutta noihin vastauksiin, että mihin ja kenelle haukkunsa osoittaa. Mutta olen edelleenkin sitä mieltä, että vaiva on sen laatuinen, että välttämättä ei ole paniikkiin aihetta. Ja vastasin tuon tavallaan aloittajalle, mutta ensisijaisesti tuolle yhdelle asiattomalle tyypille, joka ulisi, että koira on kivulias ja suoranaista eläinrääkkäystä on olla syöttämättä kipulääkettä jne... Aiheeton lääkitys ei nimittäin ole sen parempi vaihtoehto, eli varmuuden vuoksi kipulääkitystä ei pidä harrastaa.
Eikän aloittajalle ole tullut täysin selväksi, että kannattaa käydä siellä lääkärissä. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että itse vaivalle ei lekuri voi mitään, hän voi hoitaa vain ja ainoastaan oiretta. Eikä senkään hoitaminen varmuuden vuoksi ole koiran parasta ajattelevaa toimintaa.