Jääkansa ja Noitamestari

Kirjojen hyvyydestä väitteleminen on sama kuin väittelisi musiikkimausta tai lempiruuasta. Makunsa kullakin, ja jokaiselle se suotakoon.

Itse jäin Sandemoon koukkuun ensimmäisen kirjan ilmestyttyä, olisinko ollut 14v. silloin. Itse asiassa kirjaa ei ollut edes myynnissä, vaan sellainen ilmainen "maistiainen" eli parikymmentä ensimmäistä sivua Lumotusta. Sitten olikin pakko saada kaikki. Nyt olen 21v.

Mikä kirjoissa sitten viehätti? Noituus, pahan ja hyvän taistelu, kaikenlainen toisesta maailmasta. Sandemon kirjat käsittelivät fantasian olentoja ja noituutta tavalla, johon en ole vieläkään törmännyt. Hänen kirjojaan ei voi väittää Tolkienin kopioinniksi. Hän loi omat hahmonsa, jotka eivät muistuttaneet niin monia muita liiankin useasti kirjoitettua. Noitamestarissa on jopa totuus pohjaa, ja Jääkansassa jotain mystistä, myös siinä miten hän sai ideansa kirjoihin.

Lisäksi teini-iässä, ja toisinaan vieläkin, kirjoista löytyi maagista eroottisuutta. Sitä ei joka kirjasta löydy.

Täytyy kylläkin myöntää, että Sandemo-sarja on kioskikirjallisuuden rajalla, mutta Jääkansan tarina ja Noitamestari ovat minulle klassikoita.

Muita lempikirjailijoitani ovat mm. Sidney Sheldon, Mary Higgins Clark, Robin Cook, Steven King jne. Olen melko kaikki ruokainen kirjojen suhteen..

Luen vaihdellen. Joskus kuussa menee kymmenen kirjaa, joskus hyvä että yhtä. Koulu vie valitettavasti aikaa lukuharrastukseltani.

Väittelyssä ja muussakin kanssa käynnissä kohteliaisuus olisi kuitenkin paikallaan. Tekstisi huokui alentuvaisuutta ja halveksintaa.

Joku oikeasti lukee Hitlerin Mein Kampfia, lapsipornoa jne. Sandemon ystävien ylenkatse on aika turhaa tunnetta tälleisessa maailmassa..

..puhua tästä Maaritin kanssa aiemminkin.:)

No, tuossa edellä taisi tulla aika hyvin ne syyt, miksi Jääkansa on hyvä kirjasarja. Se suorastaan vilisee kiintoisia mytologiaviittauksia, ja mystiikka sekoitettuna joskus hieman pornahtavaan -mutta ei kovin usein- erotiikkaan kiinnostaa varmaan monia. Tietysti Jääkansassa on toistoja ja hieman yli meneviä juttuja, mutta eivät ne ainakaan minua silloin häirinneet. Viime aikoina en ole lukenut kirjoja, pitäisi katsastaa ne uudelleen ja selvittää, onko mielipide muuttunut. :)

"Minkä ikäisiä te suuret fanit olette?"

Nykyisin olen 21-vuotias, tuolloin olin noin 12-13 vuotias kun niitä aloin lukemaan.


"Mitä muuta olette lukeneet ja kuinka paljon?(Kuka kirjoittaa ne toiseksi parhaat lukemanne kirjat)"

Hmm.. Pidän hyvistä naiskirjoittajista kuten Amy Tanista ja Anna Quindlenista. Pidän kaikenlaisista kirjoista.. Elämänkerroista, draamoista, runoista, komedioista, kioskipokkareista.. Suurimpia suosikkejani ovat Molieren Saituri, Jane Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo sekä Anna Quindlenin Se mikä on totta. Vihaan Sidney Sheltonia, Stephen Kingiä, Robin Cookia yms. kirjailijoita, pidän aivan erilaisesta tyylistä. En myöskään ymmärrä esim. Eddingsin lukijoita, itse kokeilin joskus lukea hänen sarjaansa, mutta kyllästyin ja kahdessa päivässä. Siinä vasta onkin sitten kirjailija joka on tylsä.. Viime aikoina olen lukenut paljon science fictionia, kuten Bradburyn Fahrenheit 451, Huxleyn Uusi uljas maailma, Orwellin 1984 sekä novelleja Clarkelta.


"Mikä ihme niissä viehättää?"

Muut jo hyvin kuvasivatkin, mutta voisin lisätä vielä jotakin. Oli erikoista lukea fantasiakirjallisuutta joka oli suunnattu juuri naisille. Useimmat fantasiakirjat ovat suunnattu miehille. Lisäksi etenkin nuorena erotiikka kiinnosti minua ja kohtaukset olivat mielenkiintoisia. Nykyisin sitä ehkä naurahtelee lukiessaan niitä seksikohtauksia, mutta tarinoissa yhdistyi perinteinen fantasia historiaan, mielenkiintoiseen tarinaan sekä mystiseen erotiikkaan. Erityisesti pidin siitä että sain seurata sukupolvien kasvua ja kuolemista. Tarinoissa oli myös kivasti ajanjaksojen historiallisia yksityiskohtia, tämän vuoksi tarinat tuntuivat oikeasti "elävän" toisten perinteisten fantasiatarinoiden sijaan joissa viitataan maailmaan jota ei ole edes olemassa.

No tuo ensimmäinen viestini oli kyllä vähän turhan tyly. Pahoittelen jos kuulostin kovin halveksuvalta, mutta viimeaikoina on alkanut suunnattomasti ärsyttää kaikki ylitsevuotavat ylistykset selvästi alle keskitasoa olevien kirjailijoiden tuotoksille. Joita muuten kummasti tuntuu yhdistävän romantiikka, fantasiamaisuus ja sekä tarkat, että runsaat seksikuvaukset.

Ehkä olin jo liian "vanha" koettaessani aloittaa Sandemon kirjoja, olin jo yli parikymppinen, teininä olisi varmaan uponnut. Yleistän nyt tässä että Sandemoa lukevat romantiikan nälkäiset nuoret naiset jotka eivät ole vielä kovin valikoivia kirjojensa suhteen. Jossain vaiheessa sitä muuttuu valikoivaksi, lähinnä ajanpuutteen vuoksi ja sen tähden, että haluaa käyttää sen vähän aikansa hyvän kirjan kanssa. Oletteko kovin vakuuttuneita siitä, että olette faneja vielä kymmenenkin vuoden päästä.

Miten ihmeessä koette, että fantasia on yleensä miehille suunnattua. (No joo, ne aivottomat miekanheiluttelut joita joku Salvatore on viimeaikoina rustannut, eivät voi kiinnostaa kuin miespuolista.)

Itse olen törmännyt fantasian kanssa ongelmaan, että aikuisille suunnattua laatufantasiaa ei suomenneta. No ei kai kun eniten myydään roskaa. Siitä tämä kiukkuni.

Ja jotain Eddingsiä on turha vetää tähän keskusteluun, arvostan häntä ainoastaan ensimmäisen sarjansa osalta. Ja senkin ainoa todellinen ansio oli houkutella fantasialle uusia nuoria lukijoita aikaan ennen Harry Potteria ja Sormusten herra-elokuvia.

Maarit kirjoitti:

No tuo ensimmäinen viestini oli kyllä vähän turhan tyly. Pahoittelen jos kuulostin kovin halveksuvalta, mutta viimeaikoina on alkanut suunnattomasti ärsyttää kaikki ylitsevuotavat ylistykset selvästi alle keskitasoa olevien kirjailijoiden tuotoksille. Joita muuten kummasti tuntuu yhdistävän romantiikka, fantasiamaisuus ja sekä tarkat, että runsaat seksikuvaukset.

Ehkä olin jo liian "vanha" koettaessani aloittaa Sandemon kirjoja, olin jo yli parikymppinen, teininä olisi varmaan uponnut. Yleistän nyt tässä että Sandemoa lukevat romantiikan nälkäiset nuoret naiset jotka eivät ole vielä kovin valikoivia kirjojensa suhteen. Jossain vaiheessa sitä muuttuu valikoivaksi, lähinnä ajanpuutteen vuoksi ja sen tähden, että haluaa käyttää sen vähän aikansa hyvän kirjan kanssa. Oletteko kovin vakuuttuneita siitä, että olette faneja vielä kymmenenkin vuoden päästä.

Miten ihmeessä koette, että fantasia on yleensä miehille suunnattua. (No joo, ne aivottomat miekanheiluttelut joita joku Salvatore on viimeaikoina rustannut, eivät voi kiinnostaa kuin miespuolista.)

Itse olen törmännyt fantasian kanssa ongelmaan, että aikuisille suunnattua laatufantasiaa ei suomenneta. No ei kai kun eniten myydään roskaa. Siitä tämä kiukkuni.

Ja jotain Eddingsiä on turha vetää tähän keskusteluun, arvostan häntä ainoastaan ensimmäisen sarjansa osalta. Ja senkin ainoa todellinen ansio oli houkutella fantasialle uusia nuoria lukijoita aikaan ennen Harry Potteria ja Sormusten herra-elokuvia.

Lue lisää

... mies.

Että sillä vissiin taisin tuhota mielikuvan siitä, ettei miehet lue fantasia kirjoja.

Olen itse lukenut sarjan pariin kertaan läpi ja nyt myös kaverini, joka myös on mies on alkanut lukea kyseistä sarjaa jota lainaan hänelle, pari kirjaa kerralla.

Molemmat lukenut kirjoitti:

... mies.

Että sillä vissiin taisin tuhota mielikuvan siitä, ettei miehet lue fantasia kirjoja.

Olen itse lukenut sarjan pariin kertaan läpi ja nyt myös kaverini, joka myös on mies on alkanut lukea kyseistä sarjaa jota lainaan hänelle, pari kirjaa kerralla.

Lue lisää

Poikkeus vahvistaa säännön. :P

Ja en muuten väittänyt että miehet eivät lue fantasiaa, vaan että tyypillisin lukija näille romanttisille fantasiakirjoille on se tyttö/nuori nainen.

Maarit kirjoitti:

Poikkeus vahvistaa säännön. :P

Ja en muuten väittänyt että miehet eivät lue fantasiaa, vaan että tyypillisin lukija näille romanttisille fantasiakirjoille on se tyttö/nuori nainen.

Lue lisää

En mene kyllä vannomaan, että pitäisin Sandemosta vielä kolme tai nelikymppisenä. Ehkäpä sitä jaksaa vaan vaalia jotain hyvää (luku)kokemusta pitempään. Minulle lukeminen oli karkaamista kipeistä asioista, ja Sandemo onnistui siinä parhaiten. Onhan niitä muitakin kirjoja, joista piti nuorempana, mutta liekö ne enää on hyviä. (Babysittersit tai ehkäpä Neiti etsivät, hah! :) Tuskin paljoa viihdyttäisivät tällä hetkellä..)

Eräs totaalinen fantasiaa palvova miesystäväni (21v.) innostui Noitamestarista, ja lukee nyt Jääkansaa muutaman osan kerrallaan. Ovat kuulema hyviä, kunhan ottaa huumorilla romantiikka osiot. Avopuolisoni taas inhoaa lukemista, eikä millään ole suostunut kokeilemaan. Tähän mennessä luetut kirjat voi varmaan laskea kahden käden sormilla. Niihin kuuluvat Meg - merten kauhu sekä Barkerin kauhukokoelmat. Omituista, miten hyvin silti sovitaan yhteen.. ;)

Dragonella kirjoitti:

En mene kyllä vannomaan, että pitäisin Sandemosta vielä kolme tai nelikymppisenä. Ehkäpä sitä jaksaa vaan vaalia jotain hyvää (luku)kokemusta pitempään. Minulle lukeminen oli karkaamista kipeistä asioista, ja Sandemo onnistui siinä parhaiten. Onhan niitä muitakin kirjoja, joista piti nuorempana, mutta liekö ne enää on hyviä. (Babysittersit tai ehkäpä Neiti etsivät, hah! :) Tuskin paljoa viihdyttäisivät tällä hetkellä..)

Eräs totaalinen fantasiaa palvova miesystäväni (21v.) innostui Noitamestarista, ja lukee nyt Jääkansaa muutaman osan kerrallaan. Ovat kuulema hyviä, kunhan ottaa huumorilla romantiikka osiot. Avopuolisoni taas inhoaa lukemista, eikä millään ole suostunut kokeilemaan. Tähän mennessä luetut kirjat voi varmaan laskea kahden käden sormilla. Niihin kuuluvat Meg - merten kauhu sekä Barkerin kauhukokoelmat. Omituista, miten hyvin silti sovitaan yhteen.. ;)

Lue lisää

Itse olen lukenut Jääkansan kokonaan jo 5-luokalla ja nyt olen kerännyt koko sarjan todella lyhyessä ajassa itselleni... Onneksi! :) Tulisin ehkä möhemmin katumaan, jos en olisi ostanut.. Joten pidän niistä varmasti pitkään... Noitamestaria hankin pikkuhiljaa kasaan ja kun se on kokonaisuudessaan luen senkin.. Toivottavasti on hyvä! :)

Muita kirjoja joita olen lukenut: Jude Deveraux, Maan lapset-kirjasarja (joka on omana), Ellen Gumminghamn(meniköhän oikein.. :) ), Harry Potter ja Belgarionin taru.. Huh.. Ompa aika fantasia pohjaista.. :) No jaa.. Tulee sitä luettua laidasta laitaan.. Noi nyt viimeisempänä.. :)

Hienoa että miehet lukevat Sandemon kirjoja.. Luulin jo toivon menneen.. :)

waterlily kirjoitti:

Itse olen lukenut Jääkansan kokonaan jo 5-luokalla ja nyt olen kerännyt koko sarjan todella lyhyessä ajassa itselleni... Onneksi! :) Tulisin ehkä möhemmin katumaan, jos en olisi ostanut.. Joten pidän niistä varmasti pitkään... Noitamestaria hankin pikkuhiljaa kasaan ja kun se on kokonaisuudessaan luen senkin.. Toivottavasti on hyvä! :)

Muita kirjoja joita olen lukenut: Jude Deveraux, Maan lapset-kirjasarja (joka on omana), Ellen Gumminghamn(meniköhän oikein.. :) ), Harry Potter ja Belgarionin taru.. Huh.. Ompa aika fantasia pohjaista.. :) No jaa.. Tulee sitä luettua laidasta laitaan.. Noi nyt viimeisempänä.. :)

Hienoa että miehet lukevat Sandemon kirjoja.. Luulin jo toivon menneen.. :)

Lue lisää

Minä tässä äskettäin aloin taas lukemaan uudelleen Noitamestaria, Jääkansan olen lukenut niin monasti ettei sitä vielä jaksa uudestaan. Jokatapauksessa, luin kummatkin sarjat joskus yläaste-lukioiässä, ja kun nyt tauon jälkeen niitä lukee, ei voi olla huvittumatta romanttisista ja seksikohtauksista hieman. Móri esimerkiksi puhuu aivan liian tunteellisesti, kuka mies oikeasti on sellainen? Ja seksiä Sandemo käyttää melko hupaisana sivujuonena aina ja kaikessa, siinä vasta mainio mummo. :p Nyt on tavoitteenani saada käsiini Ljusets rike-sarja, ja toivon mukaan ruotsintaitoni kasvaa sen mukana riittävästi... olen niin ihastunut uudelleen kaikkiin hahmoihin että haluan kuulla mitä heille kuuluu niin sanotusti.. Noitamestarihan jäi törkeästi kesken. Mutta joo, tän ikäisenä Sandemoita ei voi ottaa enää kovinkaan vakavasti, mutta hänen pokkareitaan lukee silti innoissaan ahmien ja yömyöhään, ja se koko maailma pyöriikin päässä pitkän aikaa vieden jalansijaa siltä todelliselta. Aloitin myös islannin kielen alkeita, jotta voisin joskus matkustaa tuohon noitamestarien maahan.
Olen nyt niin innoissani kun viimein pääsin jakamaan innostukseni Sandemoista toisten kanssa että en pysty jäsentämään ajatuksiani, mutta jos joku haluaa tarkemmin keskustella aiheesta, minulle saa pistää mailia mielellään. =) Niin oletan siis että mailiosoitteeni näkyy sitten siinä viestissä kun sen nyt lähetän... xp

Mórin hani kirjoitti:

Minä tässä äskettäin aloin taas lukemaan uudelleen Noitamestaria, Jääkansan olen lukenut niin monasti ettei sitä vielä jaksa uudestaan. Jokatapauksessa, luin kummatkin sarjat joskus yläaste-lukioiässä, ja kun nyt tauon jälkeen niitä lukee, ei voi olla huvittumatta romanttisista ja seksikohtauksista hieman. Móri esimerkiksi puhuu aivan liian tunteellisesti, kuka mies oikeasti on sellainen? Ja seksiä Sandemo käyttää melko hupaisana sivujuonena aina ja kaikessa, siinä vasta mainio mummo. :p Nyt on tavoitteenani saada käsiini Ljusets rike-sarja, ja toivon mukaan ruotsintaitoni kasvaa sen mukana riittävästi... olen niin ihastunut uudelleen kaikkiin hahmoihin että haluan kuulla mitä heille kuuluu niin sanotusti.. Noitamestarihan jäi törkeästi kesken. Mutta joo, tän ikäisenä Sandemoita ei voi ottaa enää kovinkaan vakavasti, mutta hänen pokkareitaan lukee silti innoissaan ahmien ja yömyöhään, ja se koko maailma pyöriikin päässä pitkän aikaa vieden jalansijaa siltä todelliselta. Aloitin myös islannin kielen alkeita, jotta voisin joskus matkustaa tuohon noitamestarien maahan.
Olen nyt niin innoissani kun viimein pääsin jakamaan innostukseni Sandemoista toisten kanssa että en pysty jäsentämään ajatuksiani, mutta jos joku haluaa tarkemmin keskustella aiheesta, minulle saa pistää mailia mielellään. =) Niin oletan siis että mailiosoitteeni näkyy sitten siinä viestissä kun sen nyt lähetän... xp

Lue lisää

Niin kenelle sähköpostiosoite oikeastaan näkyykään jos sen kirjoittaa tuohon nimimerkin ja otsikon oheen...?

Mórin hani kirjoitti:

Niin kenelle sähköpostiosoite oikeastaan näkyykään jos sen kirjoittaa tuohon nimimerkin ja otsikon oheen...?

Täälläkin yksi Sandemo-fani. Aloitin kirjojen lukemisen 10-vuotiaana ja aloin saman tien myös ostella niitä. Pihtasin vähiä viikkorahojani jotta saisin kirjat. Nyt olen 19-vuotias ja omistan Jääkansa ja Noitamestari sarjoista kaikki osat, Sandemo-sarjasta suurimman osan ja jatkuvasti metsästän uusia painoksia.
Olen myöskin yrittänyt etsiä ruotsin tai englannin kielisiä painoksia Noitamestari-sarjan jatko-osasta mutta vielä ei ole tärpännyt.

Ja tuosta miesten fantasian lukemisesta.. Omasta laajasta kaveripiiristäni lähes jokainen miehistä lukee fantasiaa, kun taas naisista vain muutama.

Solene kirjoitti:

Täälläkin yksi Sandemo-fani. Aloitin kirjojen lukemisen 10-vuotiaana ja aloin saman tien myös ostella niitä. Pihtasin vähiä viikkorahojani jotta saisin kirjat. Nyt olen 19-vuotias ja omistan Jääkansa ja Noitamestari sarjoista kaikki osat, Sandemo-sarjasta suurimman osan ja jatkuvasti metsästän uusia painoksia.
Olen myöskin yrittänyt etsiä ruotsin tai englannin kielisiä painoksia Noitamestari-sarjan jatko-osasta mutta vielä ei ole tärpännyt.

Ja tuosta miesten fantasian lukemisesta.. Omasta laajasta kaveripiiristäni lähes jokainen miehistä lukee fantasiaa, kun taas naisista vain muutama.

Lue lisää

..ainakaan kokonaan.. :(

Mórin hani kirjoitti:

Minä tässä äskettäin aloin taas lukemaan uudelleen Noitamestaria, Jääkansan olen lukenut niin monasti ettei sitä vielä jaksa uudestaan. Jokatapauksessa, luin kummatkin sarjat joskus yläaste-lukioiässä, ja kun nyt tauon jälkeen niitä lukee, ei voi olla huvittumatta romanttisista ja seksikohtauksista hieman. Móri esimerkiksi puhuu aivan liian tunteellisesti, kuka mies oikeasti on sellainen? Ja seksiä Sandemo käyttää melko hupaisana sivujuonena aina ja kaikessa, siinä vasta mainio mummo. :p Nyt on tavoitteenani saada käsiini Ljusets rike-sarja, ja toivon mukaan ruotsintaitoni kasvaa sen mukana riittävästi... olen niin ihastunut uudelleen kaikkiin hahmoihin että haluan kuulla mitä heille kuuluu niin sanotusti.. Noitamestarihan jäi törkeästi kesken. Mutta joo, tän ikäisenä Sandemoita ei voi ottaa enää kovinkaan vakavasti, mutta hänen pokkareitaan lukee silti innoissaan ahmien ja yömyöhään, ja se koko maailma pyöriikin päässä pitkän aikaa vieden jalansijaa siltä todelliselta. Aloitin myös islannin kielen alkeita, jotta voisin joskus matkustaa tuohon noitamestarien maahan.
Olen nyt niin innoissani kun viimein pääsin jakamaan innostukseni Sandemoista toisten kanssa että en pysty jäsentämään ajatuksiani, mutta jos joku haluaa tarkemmin keskustella aiheesta, minulle saa pistää mailia mielellään. =) Niin oletan siis että mailiosoitteeni näkyy sitten siinä viestissä kun sen nyt lähetän... xp

Lue lisää

Yhdessä vaiheessa tuntui, ettei Sandemon ystäviä löydy, tai kukaan ei kehdannut myöntää.. ;) Mitä kertoo kirjailijasta se, että kirjat on kustantajalta loppuun myytyjä? Pakkohan niitä on jonkun lukea, vai ostaako joku ja heittää suoraan roskikseen? :p

Löysin muuten joskus netistä Sandemon fanisaitin (ei virallisen mutta kirjailijan tuen saaneen), mtta en enää. Jos joku muistaa osoitteen, niin viitsisikö antaa?

Et varrmaankaan ymmärrä ihmisten olevan yksilöitä? Kaikki eivät siis ole samanlaisia kuin sinä. Miten siis voit arvostella muiden lukumieltymyksiä? Kuka sanoo ainoastaan kaunokirjallisuuden olevan "oikeaa" kirjallisuutta?
Itse olen lukenut sekä Jääkansan tarinat että Noitamestarin, ja pidin molemmista suunnattomasti. Olen myös lukenut muitakin fantasia-kirjoja, mutta se ei poissulje sitä ettenkö lukisi muutakin kirjallisuutta. Olen lukenut Sinuhe Egyptiläisen, Papillonin ja lukuisan määrän muuta arvostettua kirjallisuutta.
En vain käsitä kuinka typerän pinnallinen olet -Maarit- tyhmine arvosteluinesi.

Dragonella kirjoitti:

Yhdessä vaiheessa tuntui, ettei Sandemon ystäviä löydy, tai kukaan ei kehdannut myöntää.. ;) Mitä kertoo kirjailijasta se, että kirjat on kustantajalta loppuun myytyjä? Pakkohan niitä on jonkun lukea, vai ostaako joku ja heittää suoraan roskikseen? :p

Löysin muuten joskus netistä Sandemon fanisaitin (ei virallisen mutta kirjailijan tuen saaneen), mtta en enää. Jos joku muistaa osoitteen, niin viitsisikö antaa?

Lue lisää

Löytyyhän noita Sandemo-saitteja pilvin pimein, kunhan googlea osaa käyttää. Suurin osa ikävä kyllä on norjan tai ruotsin kielisiä. Englanninkielisiä saitteja on aika vähän. Onkohan mitään Sandemon tuotannosta käännetty englanniksi?

Kuten aikaisemmissa keskusteluissa, niin tässäkin kerron, että on hyvin epätodennäköistä että Sandemon kirjoja enää suomennetaan. Kustantaja ei ole saanut niistä tarpeeksi voittoa. Kirjakauppiaat kyllä ihmettelevät kun ne divareista katoaa alta aikayksikön, mutta ei kaupan hyllyistä uutena. Kaupat heittävät ostamattomat kirjat tarpeeksi vanhoina paperin kierrätykseen tai kaatopaikoille. :( Mielestäni mainostamiseen kannattaisi panostaa enemmän ja näinä markkinallisuuden huippuaikoina, se olisi helpompaa kuin esim. 9 vuotta sitten.

Itse törmäsin jääkansaan kun ostin sarjan 4 ensimmäistä kirjaa kirpputorilta. Olivat pari vuotta kirjahyllyssä, kunnes ajattelin lukea millaista tekstiä on. 20-vuoden iässä rakastuin sarjaan. Kesti noin vuoden, ennenkuin sain kaikki Jääkansat (kovalla vaivalla ja opiskelijan tuloilla). Löytyy melkein koko Sandemon suomennettu tuotanto kirjahyllystä. Ja pakko sanoa. Toisella kerralla jääkansa ei ollut niin "viihdyttävä" luku-kokemus. Luen fantasiaa nykyään kasvavalla tahdilla ja Sandemon kirjat ei enää oikein uppoa. Mutta en aio kuitenkaan kirjoja myydä ja ikuisuus-projektini tehdä Sandemon suomalaiset fanisivut ei ole vieläkään hiipunut.

Tietääkseni Ljuset Rike jatkaa Noitamestari-sarjaa. Ljuset rikessä taisi myös olla jääkansan hahmoja jonkin verran. Mm.Sol tulee esiintymään suuressa osassa etsiessään "elämänsä rakkautta". Ljuset riken takakansien harrastelija-suomentajana tiedän. ;)

Doomed kirjoitti:

Et varrmaankaan ymmärrä ihmisten olevan yksilöitä? Kaikki eivät siis ole samanlaisia kuin sinä. Miten siis voit arvostella muiden lukumieltymyksiä? Kuka sanoo ainoastaan kaunokirjallisuuden olevan "oikeaa" kirjallisuutta?
Itse olen lukenut sekä Jääkansan tarinat että Noitamestarin, ja pidin molemmista suunnattomasti. Olen myös lukenut muitakin fantasia-kirjoja, mutta se ei poissulje sitä ettenkö lukisi muutakin kirjallisuutta. Olen lukenut Sinuhe Egyptiläisen, Papillonin ja lukuisan määrän muuta arvostettua kirjallisuutta.
En vain käsitä kuinka typerän pinnallinen olet -Maarit- tyhmine arvosteluinesi.

Lue lisää

Mä oon lukenut Noitamestari-sarjasta 4 ensimmäistä ja ne on mulla omana. Näitä on tietääkseni ilmestynyt 15, mutta en vain löydä mistään loppuja!! Paikkakuntamme kirjastossa niitä ei ole kuin nämä samaiset 4. Kohta alkaa jo epätoivo iskeä...
Tosin mukavasti nuo 4 kirjaa lukee aina uudestaankin, mutta haluaisin päästä tarinassa jo eteenpäin. Aivan mahtavaa kerrontaa Sandemolta - jännitystä vaan ei liian pelottavaa, kutkuttavaa kylläkin. Kertokaa siis, mistä niitä voisi tilata, jos voi. Kiitos!!

Krista kirjoitti:

Mä oon lukenut Noitamestari-sarjasta 4 ensimmäistä ja ne on mulla omana. Näitä on tietääkseni ilmestynyt 15, mutta en vain löydä mistään loppuja!! Paikkakuntamme kirjastossa niitä ei ole kuin nämä samaiset 4. Kohta alkaa jo epätoivo iskeä...
Tosin mukavasti nuo 4 kirjaa lukee aina uudestaankin, mutta haluaisin päästä tarinassa jo eteenpäin. Aivan mahtavaa kerrontaa Sandemolta - jännitystä vaan ei liian pelottavaa, kutkuttavaa kylläkin. Kertokaa siis, mistä niitä voisi tilata, jos voi. Kiitos!!

Lue lisää

Sandemon kirjat on kustantamoista loppuunmyyty. Kannattaa kokeilla divareita jms. Kokeile myös kyytikirjasto järjestelmää, jos vaikka muissa kirjastoissa olisi enemmän kirjoja.

Maarit kirjoitti:

No tuo ensimmäinen viestini oli kyllä vähän turhan tyly. Pahoittelen jos kuulostin kovin halveksuvalta, mutta viimeaikoina on alkanut suunnattomasti ärsyttää kaikki ylitsevuotavat ylistykset selvästi alle keskitasoa olevien kirjailijoiden tuotoksille. Joita muuten kummasti tuntuu yhdistävän romantiikka, fantasiamaisuus ja sekä tarkat, että runsaat seksikuvaukset.

Ehkä olin jo liian "vanha" koettaessani aloittaa Sandemon kirjoja, olin jo yli parikymppinen, teininä olisi varmaan uponnut. Yleistän nyt tässä että Sandemoa lukevat romantiikan nälkäiset nuoret naiset jotka eivät ole vielä kovin valikoivia kirjojensa suhteen. Jossain vaiheessa sitä muuttuu valikoivaksi, lähinnä ajanpuutteen vuoksi ja sen tähden, että haluaa käyttää sen vähän aikansa hyvän kirjan kanssa. Oletteko kovin vakuuttuneita siitä, että olette faneja vielä kymmenenkin vuoden päästä.

Miten ihmeessä koette, että fantasia on yleensä miehille suunnattua. (No joo, ne aivottomat miekanheiluttelut joita joku Salvatore on viimeaikoina rustannut, eivät voi kiinnostaa kuin miespuolista.)

Itse olen törmännyt fantasian kanssa ongelmaan, että aikuisille suunnattua laatufantasiaa ei suomenneta. No ei kai kun eniten myydään roskaa. Siitä tämä kiukkuni.

Ja jotain Eddingsiä on turha vetää tähän keskusteluun, arvostan häntä ainoastaan ensimmäisen sarjansa osalta. Ja senkin ainoa todellinen ansio oli houkutella fantasialle uusia nuoria lukijoita aikaan ennen Harry Potteria ja Sormusten herra-elokuvia.

Lue lisää

Olen jo vastaillut aika moneen Sandemon kirjoihin liittyvään keskusteluun.
Ikää mulla on nyt 23 vuotta, aloin lukea Jääkansan tarinaa noin 16-vuotiaana, ja se vei mut vallan mukanaan. Vieläkin luen uudestaan joitain lempikirjojani (jonkun aikaisempaan kysymykseen vastaus: mulla kestää noin 4 tuntia yhden kirjan lukemiseen). Noitamestari ei tehnyt samanlaista vaikutusta, enkä henkilökohtaisesti pitänyt, kun Jääkansan henget vierailivat sarjassa. Muutoinkin, kun tapahtumat alkoivat käydä yhä omituisemmiksi...
Jääkansassa pidin siitä, että siinä hyvä voitti aina pahan, rakkaus voitti vihan ja loppu päättyi yleensä aina hyvin. En ole koskaan pitänyt Jääkansaa fantasiakirjallisuutena, perustuuhan se todelliseen maailmaan. Raja tuli aikanaan vastaan, mutta olin silloin jo niin sarjan lumoissa, etten enää välittänyt, vaikka tapahtumat menivät jo liiaksi yliluonnollisen puolelle.
Legenden om ljusets rike meneekin sitten jo aivan "toiseen ulottuvuuteen" yliluonnollisuuden kanssa. Kun Jääkansan tarina ja noitamestari vielä noudattivat historiallisia tapahtumia (ja niitä oppi siinä sopivasti sivussa), niin Ljusets rike sijoittuu tulevaisuuteen... Ja sellaista historiaa ei tule ikinä olemaan! Siinä hypätään jo selvästi fantasiakirjallisuuden puolelle.
Olen joskus lukenut Eddingsin kirjoja, mutta pidin niitä hieman pitkästyttävinä, eikä niissä ollut mitään säpinää (=erotiikkaa). Nyt luen Salvatoren kirjoja, mutta nekään eivät vie samalla tavalla mukanaan kuin Jääkansa. Salvatoren maailma on liian erilainen, jotta siihen voisi samaistua ja henkilöt ja olennot ovat liian epätodellisia.
Sandemo kirjoittaa ehkä roskaromaanityylillä, mutta se, miten hän yhdistää totta ja tarua, jännitystä (jopa kauhua), romantiikkaa, erotiikkaa, historiaa ja mytologiaa, sekä kuvaa henkilöitä, on aivan loistavaa. Kuten joku tämän keskustelun alkupuolella kertoi, myös minä näen tapahtumat silmieni edessä ja elän henkilöiden kohtalot. Olen saanut monet naurut ja jopa surut Jääkansan sukua seuratessani. (Ja minäkin haaveilen näkeväni edes ensimmäiset osat Jääkansasta valkokankaalla. Mutta haaveeksi se jäänee.)

Siis. Noitamestareita en ole lukenut, mutta Jääkansan tarinat kylläkin, ja tämä viesti siis käsittelee niitä.

Minkä ikäisiä te suuret fanit olette?
- Lasken itseni suureksi faniksi, vaikken itse asiassa fani-sanasta pidäkään. Olen myös suhteellisen nuori "suureksi faniksi", olenhan vasta 16 (marraskuussa 17) vuotta. Kuitenkin, ottakaa huomioon, että luin Jääkansan tarinat 12 kesäisenä. Eikä minulle ainakaan traumoja jäänyt, en tule koskaan katumaan että luin ne jo noin nuorena.

Mitä muuta olette lukeneet ja kuinka paljon?(Kuka kirjoittaa ne toiseksi parhaat lukemanne kirjat)
- Minä olen lukenut aika paljon kirjoja, mutta nykyään se on jäänyt vähemmälle lukion tuomien kiireiden myötä. Kuitenkin, Jääkansan tarinoiden rinnalla lempikirjojani ovat mm. Emily Brontën Humiseva harju ja Oscar Wilden Dorian Grayn muotokuva. Kertoo jotain maustani? Ehkä.

Mikä ihme niissä viehättää?( Vääntäkää rautalangasta, tässä tapauksessa en helposti ymmärrä)
- Mikä viehättää. Noh, ne vaan sattuvat olemaan hyviä minun makuuni. Ne jotenkin minun mielestäni korostavat ihmisen ja luonnon välistä yhteiseloa, joka on minulle hyvin tärkeä asia. Kuinka monta kertaa oikeasti Jääkansan henkilöt ovatkaan menneet kirjaimellisesti metsään? Hehän suunnilleen asuvat siellä, siellä tapahtuu lähes kaikki merkittävä. Nykypäivinä ihmiset eivät enää kunnioita luontoa ja metsää tarpeeksi, niin kuin ennen. En osaa selittää tätä hyvin, toivottavasti joku ymmärtää minua.

Toinen tärkeä, minua koskettava asia Jääkansan tarinoissa oli noituus. Sitä minä rakastan. Ja se tosiaankin liittyy yhteen jo mainitsemani luonnon kanssa, ne kuuluvat yhteen. Jos olisin lukenut Harry Potterit Jääkansan tarinoiden jälkeen, olisin varmasti räjähtänyt nauruun niille kaikenmaailman sauvan heilutuksille ja loitsuille. Siirpidium Lentiusa, mitä vielä! Ei ei, noituus on paljon hienompaa, paljon luonnonläheisempää. Kaikki tässä maailmassa on luonnosta peräisin, noituus mitä suurimmassa määrin, onhan se niin voimakas asia, IMO.

Lisäksi, rakastan Jääkansan hahmoja. Jokainen on oma, rakastettava persoona. Ja he ovat niin inhimillisiä, eläviä, kun luin silloin ensimmäistä kertaa Jääkansan tarinoita, uskoin ihan tosissani heidän olleen elossa. (Jotenkin uskoni sitten kylläkin lopahti sen Luciferin maailmanvallotuksen yhteydessä..) Ja he ovat kiehtovia, heidän kohtalonsa ovat. Miten suvun kirous muokkaa ketäkin, valittua, kirottua tai normaalia ja mihin suuntaan. He kaikki ovat kuitenkin vain ihmisiä, joista jokainen käy jonkinlaista sisäistä kamppailua, milloin rakkautta milloin vihaa vastaan. Minä vain rakastan heitä. Ainakin lähes kaikkia, Tengel Pahaa en nyt niinkään. Jollain tapaa minua kiehtoo myöskin hyvin paljon Sölve. Ei, en hyväksy sitä, mitä hän Heikelle teki, se oli kamalaa minunkin mielestäni. Mutta silti olen täysin ihastunut Sölven hahmoon. Älkää kysykö miksi, se lähti siitä kun tänä syksynä tein kirjaesitelmän Lohikäärmeen hampaasta.

Mutta nyt tämä meni jo roimasti aiheen vierestä. Kuitenkin, Jääkansan tarinat ovat minun mielestäni täydellisiä kirjoja, enkä ymmärrä ihmisiä, jotka eivät sellaisia tunnista kun ne tuodaan hänen nenänsä eteen. Kuitenkin, mielipiteitä on monenlaisia, eikä niistä voi kiistellä. Se siitä.

Molemmat sekä jääkansa ja noitamestari on hallussa, Enkä koskaan aijo niitä hävittää. Luin sarjat n. 24 vuotiaana ja nyt 30 vuotiaana olen etsiskellyt aikaa lukea jääkansan uudelleen. Se iskee siksi kun on niin hyvä mielikuvitukseltaan ja luenkin niitä juuri mielikuvituksella. EIVÄTHÄN NE NYT TOTTA OLEKKAAN. Kirjat saavat minut mukaansa niin totaalisesti että olen jossain toisessa maailmassa kokonaan. Mikään muu kioski- sarja ei minua kiehdo pätkääkään, mutta juuri historia ja noituus ja yliluonnollisuus kiehtoo. Se on se juttu jääkansan tarinoissa.

En ole lukenut noitamestaria, eikää se ainakaan kuulosta niin kiehtovalta kuin jääkansa. Jääkansan olen lukenut.

Jääkansan tarina koskettaa minua, aina, joka kirjassa, on jotain uutta. Lempikirjani olen lukenut ties kuinka moneen kertaan, ja ne tuntuivat todella todellisilta. Paitsi ehkä siinä vaiheessa kun mustaenkelit jne. tulivat kuvaan.

Päätin nyt vain jotain kertoa, kun olen sarjan "fani".

Minkä ikäisiä te suuret fanit olette?
Aloitin Jääkansan lukemisen 12-vuotiaana.

Mitä muuta olette lukeneet ja kuinka paljon?(Kuka kirjoittaa ne toiseksi parhaat lukemanne kirjat) Vähän laidasta laitaan. Kaikennäköistä, ja fantasia lukeutuu joukkoon.

Mikä ihme niissä viehättää?( Vääntäkää rautalangasta, tässä tapauksessa en helposti ymmärrä)

Henkilöiden luonteet ja omaperäisyys. Leimaantuneiden yksinäisyys, paria kirjaa lukiessa olen jopa itkenyt (joo, aika montaa. kyllä, olen tajuttoman tunteellinen ihminen). Kirjojen hahmot tuntuvat tavattoman todellisilta ja tuntuu välillä, että ne ovatkin niitä. Tuntui kaamealta ajatellla, ettei hahmoja ollutkaan olemassa. Ahmin kirjoja yhdessä päivässä, niihin jäi koukkuun, enkä millään olisi tahtonut lopettaa lukemista.