Eli, oon harrastanu luistelua koko ikäni. Viitisen vuotta sitten muutettiin toiselle paikkakunnalle, ja otin parin vuoden tauon harrastuksestani. Päätin silti yläsateella jatkaa luistelua. Jo viime syksynä olin todella lähellä lopettamista, koska en jaksanut niin pitkiä päiviä, kun oli koulua ja sen jälkeen bussilla 40 min toiselle paikkakunnalle, parin tunnin treenit ja kotona vasta iltamyöhään jolloin vielä piti jaksaa tehdä läksyt. Kavereiden kanssa en ehinyt juuri olemaan milloinkaan koulun jälkeen enkä edes viikonloppuisin. No, nyt olen menossa lukioon (samalle paikkakunnalle jossa minulla on treenit) ja viikkoni tulisi näyttämään tältä: aamuseitsemältä kouluun ja vasta iltaseitsemältä takaisin kotiin. Eli ei yhtään vapaa-aikaa. Meillä on kotona koiria joita myös pitäisi lenkityttää, eikä kukaan muukaan juuri ehtisi niitä käyttää kävelyllä kuin minä. Rakastan harrastustani, mutta tuntuu kuin olisin hävittänyt harrastuksen ilon kipinän, ja että minun pitää joka kerta pakottaa itseni treeneihin. Tiedän toki että harrastus antaa lisäpontia kolunkäyntiin, mutta juuri nyt tuntuu kuin se olisi raskas taakka. Mitä te sanoisitte? Mitä minun kannattaa tehdä? Kiitollinen vastauksistanne =)
Ressi
Bogi483
2401
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kannattaa jättää luistelu taaemmalle, opiskelu on kuitenkin tärkämpää tulevaisuutta ajatellen. Ja kuten sanoit, jos tuntuu että et enää jaksa luistelua ja sinun on pakotettava itseni treeneihin, siitä ei tule mitään. Itse lopetin harrastukseni juuri tuon takia, ei enää innostanut.
Kiitti et jaksoit lukea koko pitkän kirjoitukseni ja kiitos vastauksesta. Juuri eilen illalla puhuttiin vanhempieni kanssa siitä, ja kyllä ne jotain samantapaista sanoi, että opiskelu ensin jne.. Tuntuu vaan jotenkin siltä että pettäisin kaikki jos nyt lopetan. Tai en tiiä oikeen.. Noh, katotaan mitä syksy tuo tullessaan.. : )