Haastan Windowsia käyttäviä ja Linuxia käyttäviä kritisoimaan rehellisesti omaa suosikkiaan. Riittääkö rohkeus vai teeskenteletkö että "se toimii aina"?
Kritisoi omaa suosikkiasi
Ubuntu-8.04
134794
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 134
Vanhimmat
Windows 7 on niin loistava että se vaikuttaa jopa epätodelliselta!
joten näkemystäsi ei huomioida. Yritäppäs uudestaan.
"Linux toimii aina"? Niinkö?
Kerrotaanpa rehellisesti, että on tehtävä Linuxin ja Linuxin välillä ero. Olen kokeillut tähän asti vasta seuraavia: Ubuntu, Mint, Fedora, Mandriva, SUSE, PCLOS ja Puppy Linux joten enpä voi sanoa että skaala on vielä laaja mutta jotain voi sanoa.
Ubuntu ja Mint: ne toimivat. Ne todella toimivat. Koskaan ne eivät ole aiheuttaneet meikäläiselle katastrofeja. Työpöytäympäristönä ollut Gnome tai LXDE. Näitä voin suositella melkoisella varmuudella lähes jokaiselle.
OpenSUSE: En voi kehua sitä. Se ei edes suostunut käynnistymään. Joten se siitä.
Mandriva KDE: Erittäin visuaalisesti kaunis ja kun et ala muokkaamaan työpöytääsi se voi jopa toimia suhteellisen vakaasti. Mutta jotain häiväkkää sillä on joskus on. Syytän KDE:ta. Näyttön muokkaamisella voi aikaansaada ongelmia. Ole varovainen. Jos perusasetuksilla toimii, niin hyvä juttu. Älä hirveästi ala muokkaamaan työpöytää jos se tuntuu sinusta riittävän mukavantuntuiselta. Editoinnilla voit saada murheita itsellesi.
PCLinux KDE: Helppo asentaa ja tuntui että tässähän se vasta hyvä ja toimiva käyttis onkin. Mutta enpä menisi kuitenkaan kehumaan sitä vuolaasti. Päivitysten tai jonkin muun seikan vuoksi sillä aikaansain sellaisen ongelman etten saanut graafista työpöytää enää toimimaan. Pelkkä kirjautuminen ulos aikaansai sen, etten pystynyt loggautumaan enää työpäydälle. En boottauksenkaan jälkeen. Koska tuo oli minulle lähinnä kokeiludistro poistin sen viime viikolla kokonaan koneelta. Valitettavasti EN VOI SUOSITELLA SITÄ VAIKKA HALUAISINKIN. Kokemukset viime viikolla olivat liian negatiiviset. Tuollaista bugia ei saisi olla. Tämä saattaa olla KDE-bugi.
Fedora 13: Tämä ei ole helppo distro, sillä tämä ei välttämättä toimi avoimella ajureilla. Siispä kannattaa ongelmien takia suosiolla asentaa suljetun koodin ajurit. Näin kävi minulle. Mutta Fedoran roadmap on loistava apu jolla tämä "säädettävä" saadaan lopulta toimimaan. Ei helppo, mutta jos saat asennukset ja ajurit sopivat niin silloin sinua voi onnistaa. Ei aloittelijoille.
Kaikenkaikkiaan: EI LÄHESKÄÄN KAIKKIA LINUX-DISTROJA VOI MISSÄÄN TAPAUKSESSA VÄITTÄÄ TOIMIVAKSI. Liian monia vaivaa se ettei ne ole viimeisteltyjä. Homma jätetty liian usein kesken. Mutta Ubuntulle ja Mintille nostan hattua. Nämä distrot on tehty niin helpoksi aloittelijoillekin, että ellei laite muodosta poikkeusta niin yli 95%:lle nämä distrot sopivat.
toistuvasti ja tämä sama kaava toistuu distrosta toiseen on syy epäilemättä KDE:ssa.
Minulla on ollut pikkuongelmia Mandrivan kanssa. Järjestelmä ei kuitenkaan ole haaksirikkoutunut. Lisäksi Mandrivan ongelma on sekin, että siltä puuttuu suhteellisen laaja suomalainen yhteisö. Olen vieraillut joskus distron suomalaisella foorumilla ja siellä on hiljaista kuin huopatossutehtaalla.
SUSE:a kokeilin vuosi sitten - menestys ei ollut häävi. Lisäksi sillä on inhoittava tapa aikaansaada dualbootissa ongelmia muille distro-osioille. Ubuntu ja Mint ovat YES ja MUST. Ne toimivat!
mutten usko tuota selitystä. KDE:ssä on jotain sellaista jota ei ole osattu viimeistellä. Ja tuo koituu ilmeisesti useimpien KDE:ta ensisijaisena työpöytäympäristönään pitävien distrojen kohtaloksi.
PCLOS on tehty mahdollisemman vaivattomaksi asentaa ja se onkin sitä. Mandriva myös. Mandriva on myös niitä distroja jotka osaavat aika hyvin uppgrade-toiminnan. Mm. itselläni ongelmia poistui kun suoritin äskettäin päivityksen suoraan uusimpaan versioon. Eikä uusia toistaiseksi ole ilmennyt.
Mutta en minäkään menisi ensimmäisenä suosittelemaan ensikertalaiselle Mandriva KDE:n asentamista. Fedorasta puhumattakaan. Fedora 13 oli myönteinen yllätys tänä vuonna, koska se tavallaan kavensi sitä kuilua mikä on ekspertti-distron ja aloittelija-distron välissä. Itselläni Fedora teetti töitä vain ensimmäisenä päivänä ja kerran päivityksen yhteydessä. Nyt tiedän aina mitä kernel-päivityksen yhteydessä pitää tehdä joten Fedora 13 on nyt "hanskassa".
"OpenSUSE: En voi kehua sitä. Se ei edes suostunut käynnistymään. Joten se siitä."
Se taas ei varmastikaan ole käyttöjärjestelmän vika.
"PCLinux KDE:"
Rolling-releaseissa päivityksillä on suurempi riski särkeä asioita.
"Fedora 13:"
Käytännössä 6-12kk välein pitäis päivittää uudemmaksi ja siinä on riskejä.
Ongelmissa kannattaa muistaa aina se, että experimentaleilla ne on normaaleja. Mandrivasta kaikki versiot paitsi Corporate on experimentalia. Hyvin tuoretta ja vähän testattua tekniikkaa ja siitä tulee ongelmia. Fedora, openSuse, Ubuntun väliversiot yms. kaikki mitä tulee pari kertaa vuodessa on experimentalia.
openSuse on experimentaleista laadukkain. Mandriva taas huoltaa laitetukea parhaiten julkaisun aikana, siksi myyvätkin sitä tikkukäyttiksenä.
""OpenSUSE: En voi kehua sitä. Se ei edes suostunut käynnistymään. Joten se siitä."
Se taas ei varmastikaan ole käyttöjärjestelmän vika. "
__________________________________________________________
Tuota noin. Jos Open SUSE ei ole suostunut hänellä käynnistymään, ei varmaankaan ole aihetta olla ensimmäisenä sitä suosittelemassa. Kommentoin tätä siksi, että myös minulla OpenSUSE ( versio oli 11.2) ei suostunut käynnistymään kolmannella asennuksella. Ensimmäinen asennus jämähti kesken. Toinen jämähti kun asennus läheni loppuaan eikä boottauksella siitä myöskään tullut mitään.
No kun se muilla käynnistyy niin syy on varmastikin yhteensopimattomuudessa. Käyttöjärjestelmässä itsessään ei ole silloin toiminnallista vikaa.
"...ettei Canonical satsaa Kubuntuun..."
Jos pitää nimetä jakelu työpöydän mukaan ja tehdä se tahallisesti ongelmalliseksi niin se kuvaa asenteellisuutta mikä koituu Canonicalin kohtaloksi.
Vaikka tämä kuinka tuntuisi sotivan omaa ajatusmaailmaa vastaan niin kannattaa hetken miettiä ennen kuin alkaa väsäämään vastinetta. Ettei paljastuisi vielä enemmän aloittelijaksi. ;)
Ubuntu ja Kubuntu on sama käyttis. Rinnakkaisversioita vain. Vähän sama kuin Windows 7 Professional ja Windows 7 Home Premium. Tuessakin on eroja, Kubuntu 8.04:ä oli väliversio kun perusversio oli LTS. Aivan kuten Windowsinkin rinnakkaisversioilla on eroja.
Olisko kannattanut hetken miettiä ennen kuin alkaa väsäämään vastinetta. ;)
Eroina Ubuntulla ja Kubuntulla on tähänastisten kokemusten mukaan ollut se että Ubuntu toimii ja Kubuntu häröilee.
No tämä on totta ja se on kyllä huomattu ihan käytännössäkin. 6.04, 8.04 olivat hyviä ja vakaita, 10.04 myös ainakin minulla joten odotan innolla äspeetä vai joko se on julkaistu?
Minkä takia Canonical särkee KDE:n tahallisesti?
Ainakin Fedoralla KDE toimii loistavasti niin miksei muka Ubuntulla?
OpenSusen kanssa sain takkuilla aikanani aivan hemmetisti, joten voin kyllä uskoa siitä melkein mitä vain. Siinä yksinkertaisesti oli paljon sellaisia puutteita ja toimimattomuuksia, joita ei missään tapauksessa saisi olla. Häpeädistro.
Ajatteles nyt, ja tähän tulee vain sellaisia asioita, joita voi kuka tahansa käydä kaivelemassa arkistojen kätköistä:
- pakettienhallinta rikki; päivitykset eivät onnistuneet (vrs. 10.0)
- asennuksessa esitetään kysymyksiä, joita aloittelija ei voi edes ymmärtää. OpenSuse mainostaa itseänsä käytettävimmäksi tms. distroksi, aloittelijaystävälliseksi jne.
- OpenSusen aloitusivulla on (oli?) tervetulotekstien alla linkki most annoying bugs. Tuollaisen markkinoinnin voimahahmot pitäisi passittaa sinne minne nettikään ei yllä.
- viisi cd-levyä asennukseen!
- asennusohjeissa viitattiin windows-ohjelmaan, joka ei toiminut, tai sen ohjeet eivät olleet kelvolliset. Sillä ei yksinkertaisesti saanut tehtyä asennuslevyä. Käsittämätöntä.
- oli käyttökelvottoman hidas laitteilla, jotka täyttivät kevyesti laitevaatimukset, mutta jotka eivät olleet kuitenkaan mitään 'hifiä'.
OpenSusesta kuvittelin, että se on kypsempi kuin mitä oli jokin uusi tulokas Ubuntu, mutta laadullisesti OpenSuse osoittautui todella pahaksi pettymykseksi. Tulee mieleen, että koska nuo ongelmat ovat suurelta osin varsin näkyviä ja varmastikaan en ole ainoa asian havainnut, niin siellä istuu joku jäärä muutosvastarinta-asemissaan, jonka lähtöä muut odottavat kuin kuuta nousevaa.
openSusen kaikki julkaisut on experimentalia. Ihan normaalia että on vikoja, kun niitä koeajetaan pois. Ubuntulla kaikki paitsi LTS:t on vastaavaa kuraa ja helposti huonompaakin. openSusen markkinat on ensisijaisesti "alan miehissä" jotka kehittää softaa Suselle ja haluaa protoilla sitä openSusella, demoaa osittain maksullista versiota ja siihen tulevia ominaisuuksia, harrastelijoille ilmaiskäyttis ja olla täytteenä halpiskäyttisten markkinoilla.
Sopii varmaan aloittelijalle joka haluaa harrastella experimentalin kanssa. Ei se nyt mummoille ja vaareille ole tietenkään. Experimentaleissa on ihan tarkoituksellisesti bugeja ja ongelmia kun niistä halutaan päästä eroon.
Ubuntussa vika on se, että ei ihan aina selvästi kerrota niistä experimentaleista ja sitä, että väliversiot on bugista kuonaa mutta on hienot markkinointiesitteet ja jotkut saattaa kuvitella, että olisi ihan tavalliselle tallaajalle sopiva. Ubuntun LTS:t on vielä julkaistaessa vähän bugisia kun julkistetaan kiinteällä aikataululla, eli odotellaan niitä ensimmäisä kertoja.
Ubuntun mainosmateriaali pitää ymmärtää niin, että kohderyhmänä on ammattitaitoiset tietokoneasentajat jotka asentaa Ubuntua ihmisille, osaa valita sopivan version, sopivan päivitysajankohdan ja tehdä parissa sekunnissa tarvittavat konfiguroinnit ja näyttää mainosmateriaalia sitten niille ketkä haluaa.
Siitähän ei välttämättä tule mitään jos tumpelot lähtee itse asentelemaan.
Kumma kyllä, minulla ovat myös Ubuntun "väliversiot" toimineet hyvin. Ja uusin LTS on ollut verrattomasti parempi alkuvaiheessa kuin 8.04 joka vakaantui vasta elokuussa 2008. En käytä mokkulaa, joten en voi sanoa mitään omakohtaista esim versioiden 9.04 ja 9.10 eroista. Monet kuitenkin foorumeilla valittivat, että mokkulat jotka toimivat versiolla 9.04 hyvin lopettivat toimintansa versiossa 9.10. Surullinen juttu, mutta marraskuun puolella 2009 kernel-päivityksen jälkeen useimmilla ongelmat taas päättyivät. Näin ollen hyppääminen väliversioon ei välttämättä ole aina viisasta. Itse jätin esim. Ubuntu 8.10:n ja 9.04:n väliin. Mintistä asensin versiot 7 ja 8 (vastaavat Ubuntun 9.04:ä ja 9.10:ä)
Minulla on 9.04 miniläppärissä ja olen asentanut sen mokkulakäyttäjille 8.04 LTS:n asemasta. Vaikka on experimentalia, se oli silti mokkulakäyttöön parasta mitä löytyi. En tosiaankaan suosittele vaihtamaan väliversioita uusiin jos haluaa homman toimivan. Enkä suosittele LTS:n vaihtamaan ennen ensimmäisiä isoja päivityksiä, eli viikon päästä alan asentamaan urakalla 10.04.1 LTS:ää vanhojen koneiden tilalle kun siitä on pahimmat lastentaudit korjattu.
10.04.1 LTS:stä sitten suositellut päivitykset pois, ja niihin ei sitten kosketa pariin vuoteen eikä päivietä julkaisua. Suositellut päivitykset sisään aina point releasen jälkeen kun on vähän aikaa asentaa niitä ja varautua mahdollisiin ongelmiin, eli 3x tulee vähän enemmän päivityssatsia, ei sitten tarvitse niin paljoa päivitellä muuten.
Näille ketkä haluaa harrastella, tai haluaa poikkeustarpeisiin tai auttaa Ubuntun kehityksessä, on sitten ne väliversiot. Muiden kannattaa vakioitua LTS julkaisuihin. Ubuntu kyllä jostain syystä oletuksena tuputtaa päivityksistä väliversioita ja LTS:iä heti tuoreeltaan, joka kyllä on minusta huono asia. Erittäin suuri riski saada toimiva asennus rikki.
Ubuntu 8.04 LTS olisi saanut jäädä pidemmäksikin aikaa, mutta Skype mokoma teki sellaisen tempun, että se poistui Medibuntuista ja muualtakin. Jopa Skypen omilta sivuilta 64-bittinen versio oli 8.10 versioille.
Ubuntu 8.04 LTS:n lisättiin Skype pakettilähteisiin. 3.0 versiota. Ubuntu 10.04 LTS:ssä ei enää ole vaan pitää ladata muualta.
Skype tosiaan oli pakettivarastossa jossakin vaiheessa, mutta se poistettiin sieltä. Jonkin aikaa oli tilanne, että Skypeä ei saanut mistään 64-bittiselle 8.04:lle, ainakaan ilman temppuiluja. Onko se repoissa nyt uudelleen?
Muistaakseni tilanne meni niin, että se oli ensin repoissa, sitten se poistettiin sieltä. Tämän jälkeen se poistettiin Medibuntuista ja vastaavista, kun Skypeltä oli tullut asiasta valitusta. Erilaiset Ubuntu-sivustot tulivat ohjeinensa jälkijunassa. Seuraavan pitäisi olla voimassa oleva ohje 8.04:lle :
For Ubuntu 8.04 (Hardy Heron):
1.
Download Ubuntu 64 bit Skype package
2. Install it by double-clicking the deb file and clicking "Install package"
https://help.ubuntu.com/community/Skype#Debian Package
Skype on omine poropietari-protokollineen niin outo lintu näissä ympyröissä että joutaakin jäädä pois käytöstä.
Standardeja noudattavia softia löytyy samaan tarkoitukseen, esim Ekiga.
http://en.wikipedia.org/wiki/Ekiga
Tällä hetkellä käytössä Kubuntu 10.10 ja loistavasti toimii, vaikka on RC-asteella!
KDE on selvästi Gnomea edellä.
Odota nyt jonkin aikaa, kyllä Kubuntu on aina ollut epävakaampi kuin Ubuntu, sanoinkin että "tähän asti".
Luultavasti kyllä. Joten Applen vankilassa istuvia kehotetaan varmaan myös avautumaan, eikä niin Ubuntu 8.04?
...eli jos kanttia on Macisteilla kritisoida niin antaapa tulla. Vai onko porukka niin lammasmaista ettei kritisoitavaa löydy?
Apole on olevinaan joka-asiassa täydellinen iUskovaisilla. Kyllä niissä Applen tuotteissa vikoja on, käyttöjärjestelmässä aika vähän mutta on siinäkin.
Unohtui mainita Mac OS X:stä tämä:
-Yläpalkki jakaa ikkunoiden menut. Aivan perseestä isolla näytöllä ja hiirtä joutuu raahailemaan valtavan matkan.
Mac OS X:n ongelmista aika paljon on yllättäen käytettävyysongelmia vaikka tätä juuri kehutaan..
Itse en ole iUskovainen vaikka löytyy kaksi mac osx (mini ja macbook pro), windows 7 (tehotyöasema) ja kaksi ubuntua (työasema ja palvelin) jokapäiväisessä käytössä. En näe noissa käyttöjärjestelmissä missään käytettävyysongelmia. Ne vain on erillaisia. OSX:ää en ole käyttänyt nyt kuin reilun vuoden ja alussa oli hankaluuksia. Nyt sitten homma toimii ilman ongelmia kun sen oppi.
OSX:ssä en oikein näe mitään erityisen hyvää ja huonoa. Kaikki toimii sillain keskinkertaisesti. Mutta jos huonoa pitää kaivaa niin ne löytyy suurimmaksi osaksi raudasta:
- hinta
- panostetaan liikaa desing juttuun ja käytettävyys kärsii. Esim. macbook pro 13" mallissa typerät liitännät minidp, liian lähekkäiset usb portit, heijasteleva näyttö ja painava 13" tuumaiseksi
Nuo nyt oli rautahommia mistä mainitsit. Nyt oli kyse käyttöjärjestelmästä. Itse luettelin kolmessa eri viestissä Mac OS X:n ärsyttävyyksiä. Ihme ja kumma ne on käytettävyyspuolella vaikka tuota väitetään juurikin käytettäväksi.
No millä lailla nämä vaikka ärsyttää minua tai muita apple käyttäjiä.
Mac OS X:
-Ei toimi mualla kuin Applen ylihintaisissa tietokoneissa.
-Applen päivityspolitiikka käsittämätön.
-iTunes ja Finder ovat saatanasta.
-Ei officea ja tuki tiedostoformaateille rajallista.
-Yläpalkki jakaa ikkunoiden menut. Aivan perseestä isolla näytöllä ja hiirtä joutuu raahailemaan valtavan matkan.
-Päivitys seuraavaan julkaisuun on kohtuuhintaista, mutta kahden julkaisun yli hyppääminen maksaa saatanasti.
-Applelta ei saa oikein helposti edellisten versioiden tai päivitysversioiden levyjä oikein helposti.
En minä tiedä. Nuo ovat kuitenkin selviä ärsyttävyyksiä Mac OS X:ssä, ja osasta valittelee ne ketkä Mac OS X:ää enimmäkseen käyttää. Audiopuolen porukka kiroaa esimerkiksi sitä, että ei saa vanhalla käyttöjärjestelmällä konetta kun kaikki laitteet ja ohjelmat voi olla tehty vanhalle Mac OS X julkaisulle. Onpas kiva jos pitää konetta uusia niin menis koko studio samalla...
Minulla on useampi suosikki, joten kritisoin näitä kaikkia. Aloitan eniten käyttämästä siihen mitä käytän vähemmän.
Ubuntu:
-Oletusasetuksilla tyrkyttävät päivityksistä väliversioita, ja uusinta LTS:ää myös heti julkaisun jälkeen.
-Jos on tarve asentaa kone 1..2v LTS julkaisun jälkeen, on seuraava asennus ajankohtaista helpoisti alle 9kk sisällä.
Windows:
-Surkeat päivitysmekanismit ja työläs ylläpito.
-Ei ole standardin mukainen
-Vajaat ominaisuudet, perusominaisuudet mukaanlukien.
-Kallis.
-Asennukset työläitä.
-Hidas.
-Kernelin päivitys ongelmallinen koska asennus voi hajota.
-Käytettävyys ei erityisen hyvää.
Debian:
-Multimediat hankalia säätää ja ajurit.
-Mokkulan säätö vanhanaikaista.
CentOS:
-Kökkö käyttää työpöydällä.
-Käynnistyy hyvin hitaasti.
-Multimediat hankalia.
-Ei mokkulatukea.
Mac OS X:
-Ei toimi mualla kuin Applen ylihintaisissa tietokoneissa.
-Applen päivityspolitiikka käsittämätön.
-iTunes ja Finder ovat saatanasta.
-Ei officea ja tuki tiedostoformaateille rajallista.
MeeGo:
-Ei javatukea.
-Sovelluksia vasta käännetään tälle.
-Ainakin tällä hetkellä päivittyy turhan usein. 6kk välein uusi julkaisu on turhan hektistä.
Suse:
En ole paljoa käyttänyt mutta sen minkä olen käyttäynyt, olen pitänyt. En ole oikein huomannut mainittavia ärsytyksiä. Tämä on sitten ehkä ihan oikeasti suosikkini mutta en käytä sitä koska minulle riittää nykyisin ilmainen käyttöjärjestelmä.
Mac OS X:
-Päivitys seuraavaan julkaisuun on kohtuuhintaista, mutta kahden julkaisun yli hyppääminen maksaa saatanasti.
-Applelta ei saa oikein helposti edellisten versioiden tai päivitysversioiden levyjä oikein helposti.
niin mitä? ubuntu 8.04?
Ubuntu: OpenJDK, ei toimi kaikilla sivuilla. Ja jos ei toimi, niin pakkohan silloin on Icedtea ja OpenJDK-paketit poistaa ja asentaa Sunin java, vaikka mieluummin käyttäisin avoimen koodin javaa. Sama koskee tietysti muitakin distroja. Ja se painikejuttu niissä ikkunoissa - pakkoko oli vastoin enemmistön kantaa kiusata. Tottumus kun on ihmisen toinen luonto.
Fedora: ei puhettakaan että avoimen koodin ajurit pelittäisivät näytön kanssa. Kun ei toimi niin ei toimi ja pakko se silloin ottaa suljetun koodin ajurit käyttöön.
SUSE: Yastista en pidä ja kerran tuo sotki dualbootin niin perusteellisesti ettei ole tullut sitä sen koomin ikävä. Lisäksi Novelle on Microsoftin "ilotyttö".
Mandriva: Muuten hyvä ja hyvä mokkulatuki. Mutta tuoko KDE se aina pilaa kaiken kun siitä alkaa nauttia?
PCLOS: Otettu vaikutteita sieltä sun täältä ja ikkunan painikkeet rumia. Samoin kursori. Kun editoit molempia mikään ei toimi, ei muutokset, eikä välttämättä kohta koko distroa. Toden totta, jos toimii älä muuta mitään.
Arch Linux: jos haluat menettää hermosi yritä asentaa ja säätää sitä. Teoriassa mahtava juttu - käytännössä paluuta menneisyyden säätötouhuihin. Harvalla on aikaa tuollaisen kanssa tapella.
Puppu Linux: ei suomenkielentukea, ei ainakaan nelosversiolla. Miten lie uusimmassa?
"Ubuntu: OpenJDK, ei toimi kaikilla sivuilla. Ja jos ei toimi, niin pakkohan silloin on Icedtea ja OpenJDK-paketit poistaa ja asentaa Sunin java, vaikka mieluummin käyttäisin avoimen koodin javaa."
Tämähän ei ole Ubuntun vika jos sivustot on rikki ja ei toimi virallisella javalla. Lähetä ennemmin vikailmoitus sivuston ylläpitäjälle, että se on rikki. Varmaan jo tänä vuonna ilmestyy Java 7 ja se on kuitenkin seuraavassa LTS:ssä valmiina ja on sitten rikki varmasti kun sehän tehdään OpenJDK:n pohjalta.
"Ja se painikejuttu niissä ikkunoissa - pakkoko oli vastoin enemmistön kantaa kiusata. Tottumus kun on ihmisen toinen luonto."
Kyse ei ole kiusaamisesta, vaan tässä huomioitiin käyttäjiä. Aikovat laittaa oikeaan laitaan volumesäädöt, ohjepainikkeet yms. että olisi sitten joka ohjelmassa/ikkunassa samalla tavalla. Vaihtoivat nuo nykyiset napit etukäteen vasempaan laitaan, että ihmiset ehtisi tottua hyvissä ajoin muutokseen tässä parin vuoden aikana.
Se ei ole kiusaamista jos ohjelmistoja kehitetään eteenpäin!
"Mandriva: Muuten hyvä ja hyvä mokkulatuki. Mutta tuoko KDE se aina pilaa kaiken kun siitä alkaa nauttia?"
Oliko Mandriva Corporate vaiko experimentalia? Experimentaleissa koeajetaan bugeja pois, että se on normaalia toimintaa.
"PCLOS, Arch Linux:"
Rolling-releaseissa oletuksena kaikki uutta ja kaikki päivittyy kokoajan, ja tuollaiset päivitykset särkevät helposti asioita. Tietoinen valinta.
Jos KDE häiritsee, niin asenna gnome, tai sitten molemmat..
http://mandriva-fi.org/wiki/Lataa_Mandriva_Linux
http://kuvaton.com/k/Mok.png
http://mandriva-fi.org/foorumi/viewtopic.php?f=5&t=2554
...mutta tuossa linkissä löytyvä on kyllä masentavaa...vielä nvidia-jonka pitäisi olla se "varmempi".
* Windows 7 :
Windows on ainut mihin yhä edelleen asennan virusturvan vaikken viruksien kanssa olekaan moneen vuoteen enää taistellut. Virustorjunnan eteen joutuu asennukseen jälkeen näkemään vaivaa kerran vuodessa (Avast). XP:hen verrattuna Vistassa ja 7:ssa laitevaatimusten kasvu oli vähän liian suuri kun karkkikuoren lisäksi mitään ratkaisevia uutuuksia ei ole, tietoturva ehkä hitusen parempi. Mukana tuleva internetselain ei ole mieleeni.
* Ubuntu :
Vaihteleva tai rajoitettu laitetuki, täytyy Googlailla aika paljon etukäteen toimiiko laitteet eikä tukea läheskään aina mainita valmistajan sivuilla joten uusia laitteita ei voi ostella niin vapaasti. Ajurien ollessa ulkopuolisen tekemiä on laitteiden toimivuus vähä mitä sattuu joskus (esim. DVB ja WLAN-tikut sekä näytönohjaimet ja kannettavien touchpadit sekä niiden virranhallinta), myöskin ajurien ylläpito on saattanut katketa jo aikaa sitten eli Googlella löytämäsi info Linux-tuesta ei enää koskekaan juuri sitä kerneliä tai julkaisua joka sinulla on. Suljettujen tekniikoiden toimivuus heikohko, johtuen tietysti enimmäkseen niiden tekijöistä, mutta kuitenkin lopputuloksena se ärsyttää. Esimerkiksi Nvidian suljettujen ajurien kohdalla päivitykset rikkovat turhan monesti ajurien toimivuuden, samoin Intelin GMA 3100 ohjain kusahti versiopäivityksessä, kernelipäivityksiä tarjotaan oletuksena joten kannattaa olla tarkkana mitä asentelee. Paketinhallinnassa on paljon softaa mutta monien niiden toimivuus ja viimeistely asettaa toivomisenvaraa, muutamia helmiä toki löytyy kuten FireFox ja VLC jotka ovat omia suosikkejani kaikilla käyttiksillä, mutta paljon on huonosti toimivaa tavaraa ja paketinhallinta tuntuu myös jollain tapaa kahlitsevalta kun softaa netistä etsiessäsi tarjotaankin hyvin usein vain pelkkää lähdekoodia joka ei tietysti helppoutta kaipaavalle käyttäjälle käy.
MAC OS X :
Ei cut & paste -toimintoa Finderissä, mitä ihmettä? Laitetuki hieman rajoitettu joskin tuki on selvästi aina mainittu laitevalmistajan sivuilla. Hieman harmittavaa on myös että vaatii Macin toimiakseen koska muutoin OS X olisi kenties kaikissa koneissani käytössä :)
"Vaihteleva tai rajoitettu laitetuki, täytyy Googlailla aika paljon etukäteen toimiiko laitteet eikä tukea läheskään aina mainita valmistajan sivuilla joten uusia laitteita ei voi ostella niin vapaasti."
Tottakai voi ostella vapaasti. Kaikki mihin luvataan yhteensopivuus toimii. Aivan kuten muillakin käyttöjärjestelmillä.
"Ajurien ollessa ulkopuolisen tekemiä on laitteiden toimivuus vähä mitä sattuu joskus (esim. DVB ja WLAN-tikut sekä näytönohjaimet ja kannettavien touchpadit sekä niiden virranhallinta), myöskin ajurien ylläpito on saattanut katketa jo aikaa sitten eli Googlella löytämäsi info Linux-tuesta ei enää koskekaan juuri sitä kerneliä tai julkaisua joka sinulla on."
Miten niin ulkopuolisten tekemiä? Laitevalmistajat itse tekee ne ajurit siihen kerneliin. Kannettavissa koneissa ei ole mitään ongelmaa Ubuntun kanssa virranhallinnassa, touchpadissa tms. Tälläisestä selittää pellet jotka ei ole OSTANEET sitä konetta Ubuntulla asennettuna tai sellaista konetta johon yhteensopivuus luvataan. Ihan oma vika siis, ei Ubuntun.
"Esimerkiksi Nvidian suljettujen ajurien kohdalla päivitykset rikkovat turhan monesti ajurien toimivuuden, samoin Intelin GMA 3100 ohjain kusahti versiopäivityksessä, kernelipäivityksiä tarjotaan oletuksena joten kannattaa olla tarkkana mitä asentelee."
Paskapuhetta. Ikinä ei ole Ubuntussa nVidian ajuri hajonnut. EI IKINÄ. Kernelipäivityksissä ei ole mitään ongelmaa ollut tähänkään mennessä. Täytyisi sitten asentaa jotain epävirallisia geneerisiä ajureita nVidian sivuilta tai jotain muuta hölmöä mutta eihän Ubuntulla niin tehdä ikinä eikä sellaista väärinkäytön toimivuutta luvata joten se on oma vika.
Intelin ohjaimen kusahtaminen tarvisi experimental julkaisua tai LTS:n asentamista ennen aikojaan. Eli asentajan virhe. Ubuntulla on kiinteä julkaisuaikataulu joten sitä käyteään sen mukaisesti. Ei ole siis virhe Ubuntussa jos sitä käytetään väärin.
Tässä on kokemuksia kymmenistä Ubuntuasennuksesta joihin on kaikkiin asennettu kernelipäivitykset mitään turhia varomatta eikä mitään ole särkynyt ikinä. Väärin käyttämällä ja amatöörien tumpuloinnit ei ole vika tuotteessa.
"Paketinhallinnassa on paljon softaa mutta monien niiden toimivuus ja viimeistely asettaa toivomisenvaraa, muutamia helmiä toki löytyy kuten FireFox ja VLC jotka ovat omia suosikkejani kaikilla käyttiksillä, mutta paljon on huonosti toimivaa tavaraa ja paketinhallinta tuntuu myös jollain tapaa kahlitsevalta kun softaa netistä etsiessäsi tarjotaankin hyvin usein vain pelkkää lähdekoodia joka ei tietysti helppoutta kaipaavalle käyttäjälle käy."
Ubuntuun tulee tavara paketinhallintaan omasta tuotekehityksestä sekä Debianin massiivisista repoista missä on mitä sattuu ja ne on yhteisön tukemia. Ubuntussa saa valittua "Canonicalin tukemat paketit" jotka on sitten sitä ihan virallisesti tuettua Ubuntua ja jotka testattu ja viimeistelty varmasti. Loput on kiinni käyttäjäyhteisöstä.
Jos jotain ohjelmaa tarjotaan lähdekoodina, tai käyttäjä on niin tyhmä ettei ole lisännyt asennuslähdettä mistä se löytyisi valmiina niin se ei ole Ubuntun vika. Kyllä Ubuntuun asentuu Ubuntun paketit klikkaamalla.
---
Ihme valehtelua taas. On Ubuntussa ihan oikeita vikojakin mutta käyttäjän ja muiden virheet ei ole Ubuntun vikoja. Tälläiset ihmiset on vitun idiootteja pellejä jotka syyttää omista hölmöilyistä muita!
Sulla ei M-Kar ole varaa sanoa ketään idiootiksi, onhan teikäläiselle omistettuja banniketjujakin ollut jo lukuisia :D
Aivan yhtä hyvin voisi sanoa noista omistasi että WIndowsin käytettävyys on hyvä, ylläpito ei ole työlästä ja päivitysmekanismit ovat hyvät/toimivat jne. eli pidä nyt jumalauta se turpasi jo kiinni ja anna kritisoida, tässähän on kyse nimenomaan mielipiteistä ja valituksen aiheista. Linuxin pahimmaksi mokaksi voisin oikeastaan lisätä että sen käyttäjistä sinunlaisia idiootteja, tiiä pitäskö pistää launchpadiin bugiraportti :D
Todistettava valehtelu ja omista hölmöilyistä muiden syyttäminen on merkki siitä, että on idiootti.
Fiksut syyttää omista hölmöilyistä itseään.
Kritisoinnissa ei ole mitään väärää mutta pitää kritisoida sitä kenen vika on kyseessä! Jos on oma vika, kritisoidaan itseään. Jos on käyttöjärjestelmän vika, kritisoidaan sitä. Jos vika on laitteessa niin sitten kritisoidaan sitä. Jonkun muun tekemät ohjelmistot jotka ei käyttöjärjestelmään kuulu, ei ole käyttöjärjestelmän vastuulla.
Minulla on ihan hyvin varaa sanoa idiooteiksi näitä ketkä syyttää muita omista hölmöilyistä koska minä syytän omista hölmöilyistäni itseäni. Jos jotkut haluaa bannia pois minut niin se johtuu siitä, että minä sanon valehteleville idiooteille ihan suoraan asiat ja todistan asian että vika on niissä.
Sinä olet malliesimerkki idiootista. Ubuntussa kernelipäivityksellä nVidian ajureiden särkeminen vaatisi sitä, että on itse jotain sähelletty. Canonical testaa ihan varmasti, että ne Ubuntun viralliset ajurit toimivat jotka on Ubuntussa valmina ja Canonical huolehtii niiden päivityksestä.
Itse olet ongelmasi aiheuttanut ja syytät siitä muita. Olet siis idiootti. Melkoista järjenköyhyyttä osoittaa sekin, että yrität sovittaa Windowsin nurinkurisia toimintaperiaatteita Ubuntuun ja kun on eri käyttöjärjestelmiä niin sehän ei ole Ubuntun vika vaan sinun vika. Ubuntuun ei latailla random ajureita jostain netistä vaan käytetään valmiita, ellei erikseen luvata että ajuri toimii Ubuntussa ja on tehty Ubuntulle, kuten esimerkiksi Nokian mokkulan ajuri joka on tehty Ubuntu 9.04:lle ja toimivuus on DNA:n lupaamana myös 10.04:ssä.
Vitun pässi, Ubuntu ei ole Windows. Tajua se jo!
ei nvidian ajurit ole Ubuntussa eikä Mintissä hajonneet. Muista en mene sanomaan mitään.
Fedoran kernelpäivityksen yhteydessä täytyy käydä hakemassa tietysti tuohon kerneliin sopiva nvidian ajuri (käytän PAE:ta).
Ainakin näissä käyttämissäni Gnome-distroissa nvidia ei ole aikaansaanut ongelmia.
Nyt joudun kyllä olemaan esso-makin kanssa samaa mieltä koska minullakin hajosi nVidia aikoinaan lähes joka kernel-päivityksessä. Tilanne on tosin parantunut viime aikoina eikä rumbaa enää ole ollut aikoihin, johtuu varmaan käyttämästäni piiristä.
Olen havainnoinnut että tietyt näytönohjaimet jotka perustuvat nVidiaan on ilmeisesti kuitenkin valmistajansa jotenkin viilaama eikä piirisarja toimi hyvin linuxin kanssa, minulla on ollut parikin näitä ongelmakortteja joiden kanssa joutui turaamaan. Ja se todella "hajosi" seuraavassa kernelpäivityksessä eli sama show uudestaan, mustasta ruudusta virittämään ja viilaamaan. Esi. eräs Gainwardin näyttis oli pelkkä ongelmapesäke linuxissa, samoin XFX:n vastaava mutta tehokkaampi kortti.
Eli nuo valmistajat ilmeisesti tekevät jotain omia virityksiä korteillensa jotka sitten toimivat mukana tulevilla windowsajureilla mutta linuxin kanssa on kusessa.
Kaikella kunnioituksella heitä kohtaan jotka eivät ole ottaneet painimaaottelua nvidia-linux niin totta se kuitenkin joissakin tapauksissa on. Onneksi tuntuisi olevan vähenemään päin kuten jo sanoinkin.
No näinpä, vanhemmilla Ubuntu -versioilla kun yritti esim. Wolfenstein ET:t'ä saada toimimaan siedettävästi tai ylipäätään niin kyllä sitä Nvidian suljettua ajuria tarvitsi. Silloin kun en ollut Ubuntua paljon käyttänyt niin kyllä se ihmetystä herätti kun päivitysten asennuksen jälkeen systeemi ei enää käynnistynytkään.
Toki nykyisin jos noin pääsee käymään niin voi sitten ottaa vanhan kernelin käyttöön jolla yleensä toimii kuten aiemminkin, mutta tuolloin oli tosiaan hieman ns. wtf-hetki. En ole koskaan onnistunut Windowsin päivityksiä asentaessa pimentämään koko käyttistä ja kortteja on ollut "miljoonia", niin VIA, SIS:iä, Nvidiaa, ATia ja Inteliä, millään ei ole noin tapahtunut vaikka olen käyttänyt valmistajan omaa ajuria ja/tai Windowsin omaa.
"Nyt joudun kyllä olemaan esso-makin kanssa samaa mieltä koska minullakin hajosi nVidia aikoinaan lähes joka kernel-päivityksessä. Tilanne on tosin parantunut viime aikoina eikä rumbaa enää ole ollut aikoihin, johtuu varmaan käyttämästäni piiristä."
Oliko ajurit Ubuntussa toimitetut vai oletko asentanut jostain hevon kuusesta ne? Jos jostain hevonkuusesta lataa nVidian ajureita niin ne hajoaa aina kernelipäivityksen yhteydessä, eli ei pidä käyttää muita kuin Ubuntussa olevia ajureita.
Molempia tuli käytettyä (hevon kuusi = nVidian proprietary) sekä envyä, tietenkin poropietarin joutuu usein kääntämään uudelleen uudelle kernelille mutta sietämättömän vaikeita tilanteita on joutunut käsittelemään. En rupea edes muistelemaan mitä kaikkea olen joutunut tekemään koska tiedän että pääsääntö josta puhun on totta. Tai ainakin oli. Nyt on ollut paljon helpompaa viime aikoina, kehitystä kai?
Eli siis jos ubuntun oma ajuri ei toiminut niin kokeiin joko envyllä tai nvidian porolla. NVidian porokin toimi hyvin ja yleensä asensin sitten sen mutta tosiaan uuden kernelin kanssa tuli modulin käännös eteen. Näin senkin vaivan joskin joskus joutui tekemään muutakin että nvidian moduli asentui ja toimi.
Kyllähän se idiootti olet itse, tässä ketjussa on tarkoitus kritisoida piirteitä jotka ärsyttäväy. Väität ettei minun kritisoinnilla ole väliä mutta omasi ovat tyyliin:
"iTunes on saatanasta"
SIinä meillä on tietotekniikan Jeesuksen kattava kritisointi, ei jumaleissön :D
"No näinpä, vanhemmilla Ubuntu -versioilla kun yritti esim. Wolfenstein ET:t'ä saada toimimaan siedettävästi tai ylipäätään niin kyllä sitä Nvidian suljettua ajuria tarvitsi. Silloin kun en ollut Ubuntua paljon käyttänyt niin kyllä se ihmetystä herätti kun päivitysten asennuksen jälkeen systeemi ei enää käynnistynytkään."
Suljetut ajurit tuli Ubuntuun 7.04:ssä. Sitä ennen nVidia ei ollut tuettuna vaan piti askarrella ajuri siihen ja se tietysti askarreltiin uudestaan aina kernelipäivityksen yhteydessä. Käytännössä noin neljä kertaa vuodessa.
Mutta nyt puhut jostain muinaishistoriasta. Ihan turhaa sotkea sellaista nykypäivään. Minäkin puhuin Windowsista tarkoittaen Windows 7:aa enkä jatkuvasti sekoilevaa Windows Me:tä.
"En ole koskaan onnistunut Windowsin päivityksiä asentaessa pimentämään koko käyttistä ja kortteja on ollut "miljoonia", niin VIA, SIS:iä, Nvidiaa, ATia ja Inteliä, millään ei ole noin tapahtunut vaikka olen käyttänyt valmistajan omaa ajuria ja/tai Windowsin omaa."
No eihän Windowsissa kerneliäkään pahemmin päivitetä vaan annetaan reikien olla, eikä pahemmin lisätä rautatukea. Niitä tehdään service packeissa ja kyllä, service packillä voi saada Windowsin pimentymään.
Jos käytät Ubuntun VESA ajuria niin ei varmasti pimenny mutta jos itse askartelet jotain geneeristä suljettua ajuria niin se on sitten oma ongelma. nVidialle tuli tuki 7.04:ssä, ATI:lle alkoi tukea ilmaantua 8.04 vai 8.10:stä alkaen X1000:sta lähtien. Kaikki Radeon HD malliston kortit on olleet tuettuna tyypillisesti kortin ilmestymisestä 4kk seuraava Ubuntun julkaisu.
Intelit sitten toimi ensimmäisestä LTS:stä lähtien ja toimii varmasti jatkossakin aina ensimmäisen point releasen jälkeen. Muutkin kortit voi toimia mutta niiden toimivuus ei oleellisesti kiinnosta laitevalmistajia joten eipä sellaisia sitten ostella Ubuntukoneeseen. Eikä tuollaisia kortteja kyllä ole missään sertifoiduissa koneissa eikä esiasennetuissa joten Ubuntulla ei kyllä tämän suhteen ole mitään ongelmaa.
Voin perustella: iTunesissa ei toimi esimerkiksi Flac, Vorbis, moduulit yms. eikä muistaakseni edes nettiradiot, ei ole soittojonoja ja sitten on samaan ohjelmaan väkerretty jotain Applen laitteiden hallintaa vaikka kyseessä on MUSIIKKISOITIN, eli turhaa bloattia.
Nuo on selkeästi iTunesin ongelmia ja se on huono koska niin paljon parempiakin on.
On oikein kritisoida piirteitä jotka ärsyttävät mutta jos ne piirteet tulee käyttäjästä joka tumpuloi niin se on silloin käyttäjän vika, käyttöjärjestelmän. Ja jos syyttää omasta tumpuloinneista muita niin silloin on idiootti.
Minä en ole tumpuloinnut siinä, että iTunes ei soita edes yleisiä musiikkitiedostomuotoja kuten Flac ja Vorbis tai en saa soittojonoa helposti. Silloin se heikkous on siinä ohjelmassa kun parempiakin on.
Sinä taas olet itse käyttänyt Ubuntua koneessa joskus vuonna miekka ja kilpi jossa on nVidian näytönohjain ollut ja jolloin Ubuntussa ei ollut tukea nVidialle. Itse sitten väkertelit jonkun geneerisen ajurin siihen kun Ubuntu ei sitä tarjonnut, eikä nVidiakaan tarjonnut muuta kuin geneeristä ajuria useille käyttöjärjestelmille (eikä Ubuntulle) joten vika ei ollut Ubuntussa,
Tuokin oli muinaishistoriaa. Ubuntussa on ollut tuki nVidialle sellaiset 3v 3kk.
Ei tarvitse kääntää kun se on Ubuntussa valmiina. Jos menet jostain latailemaan ja säätämään itse niin se on oma vika sitten. Ubuntu tarjoaa kyllä ajurit nVidan ohjaimille, Järjestelmä->Ylläpito->Laiteajurit.
Tietysti, suljetuilla komponenteilla on sellainen vika, että vaikka Canonical huolehtii siitä, että toimii yhteen Ubuntun kanssa se ajuri (tai vaikka Flash Player) niin näiden komponenttien bugit on niiden valmistajien asia koska Canonicalilla ei ole pääsyä koodiin. Canonical huolehtii vaan siitä, että ne komponentit toimii yhteen Ubuntun kanssa.
Eipä Firefoxinkaan bugit ole Microsoftin vika vaikka Microsoft tietääkseni tarjoaa Firefoxille lisäosaa Windows median käyttöön. Microsoft lupaa, että se toimii Firefoxin kanssa yhteen mutta jos Firefox bugittaa muuten niin ei kuulu heille.
Vastaavasti, jos Sampo Pankki bugittaa OpenJDK:lla Ubuntussa niin se on tasan tarkalleen Sampo Pankin vika koska Oracle omistaa javatekniikan ja Ubuntussa oleva javatoteutus on virallisesti sertififoitu. Sampo Pankin ohjelmat sitten jotain häröilee joten se on heidän vikansa. Etenkin kun Java ei edes ole mikään standardi tekniikka webbisovelluksissa, ja muut pankit toimii ihan hyvin ilman sitäkin.
Pidän sitä tyhmyytenä jos syytetään ongelmista jotain muuta kuin sitä kenen vika on kyseessä.
Niin, tuo oli vain sinun perustelusi ja mielipiteesi.
Kuitenkin maailmalla on hyvin monia kyseisen softan käyttäjiä jotka pitävät tuosta ja kokevat sen parhaimmaksi softaksi, aivan samoin kuin kokevat Macit parhaimmiksi PC-tietokoneiksi ja maksavat niistä sinun mielestäsi aivan liikaa, aivan sama sanoit sinä sitten mitä sanoit ja suosittelit mitä suosittelit. Et ole vieläkään sisäistänyt tämän ketjun ideaa ja se on nimenomaan kritisoida ärsyttävyyksiä. Ärsyttävyydet muodostaa jokainen itse. Minä en esimerkiksi pidä Windowsin ylläpitoa hankalana eikä sen käytettävyydessä ole mielestäni ongelmia, sinun mielestäsi on. Itse en pidä Ubuntun laitetukea ja laitetuen tasoa parhaimpana tai ainakaan turvallisimpana ja jos sanon esimerkiksi että minua vituttaa että Linuxin maskotti on pingviini niin rupeatko sinä siitäkin inttämään että kyllä kuule perkele se pingviini on paras maskotti, en olisi yllättynyt jos inttämään rupeaisit :D
No ne muualta Ubuntuun rassatut ajurit nVidian on sitten omalla vastuulla. Canonical sitten vastaa envyn tapauksessa vain sen turvallisuudesta mutta koska nVidia ei julkaise speksiä ja se on reverse-engineeringillä tehty niin toimivuustakuuta avoimelle ajurille ei ole.
Suosittelen pysymään vaan siinä Ubuntun tarjoamassa ajurissa. On toiminut tässä yli 3v ilman mitään häiriötä kun en ole sitä käynyt säätämään.
"Kuitenkin maailmalla on hyvin monia kyseisen softan käyttäjiä jotka pitävät tuosta ja kokevat sen parhaimmaksi softaksi, aivan samoin kuin kokevat Macit parhaimmiksi PC-tietokoneiksi ja maksavat niistä sinun mielestäsi aivan liikaa, aivan sama sanoit sinä sitten mitä sanoit ja suosittelit mitä suosittelit."
On, mutta en valehdellut pätkääkään iTunesin puutteista koska ne puutteet siinä oli kun kokeilin tuota viime talvella julkaistua versiota hiljattain. Ja silloin se on aiheellinen kritisointi koska parempiakin on.
"Et ole vieläkään sisäistänyt tämän ketjun ideaa ja se on nimenomaan kritisoida ärsyttävyyksiä."
Tarkoitus on kritisoida oman käyttöjärjestelmän vikoja, ja ärsyttävyyksiä. Se ei ole asiallsita kritisointia jos on itse tumpeloinut jotain tai joku muu on tumpeloinut kun se käyttöjärjestelmän toimittaja. Ubuntussa on ärsyttävyyksiä mutta se ei ole Ubuntun ärsyttävyys jos siihen itse on rassannut jotain erikoisajuria ja homma hajoaa kernelipäivityksen yhteydessä. Sehän on silloin omaa tumpulointia. Ei pidä tumpuloida.
Esimerkiksi, Windowsissa pitää ennen service packin asennusta tarkistaa lisäajurien toimivuus ja poistaa tietoturvaohjelmistot kokonaan, ja vaikka hankkia uudet ajurit. Jos näin ei tee ja homma menee reisille niin se on OMA VIKA. Sen sijaan jos hommat on tehty niinkuin kuuluukin, service packin asennuksen jälkeen ruutu on pimeä niin sitten homma menee vaikeammaksi. Jos kyseessä on esiasennettu kone, tässä on kyse laitetoimittajan viasta. Jos on Windows logo sertifoitu, että on ihan Microsoftin labrassa testattu niin kyse on Microsoftin mokailusta, ja silloin voi syyttää Windowsia. Jos on itse asentanut kummalliseen laitteeseen jonkun OEM:in ja toimii omalla vastuulla, kyse on omasta viasta.
Mutta, kernelipäivityksistä selviää helposti todella monissa käyttöjärjestelmissä, tässä mainittu Ubuntu mukaanlukien, kun käynnistää edellisellä kernelillä. Windows ei tätä mahdollista, joten kyseessä on Windowsin heikkous/ärsyttävyys/puute koska muissa käyttöjärjestelmissä on tälläiseen varotoimenpide ja ja jättää ongelmallinen kernelipäivitys asentamatta.
Sitä pitää syyttää kuka on mokaillut, aina. Vaikka itseään.
.. mihinkään mac-juttuihin tms. mutta siis olen siinä jällen esso-makin kanssa samalla linjalla että tässä ketjussa piti kritisoida omaa käyttöjärjestelmää eikä puolustella sitä.
Mutta kun se ei vaan toiminut vaan tarjosi mustaa ruutua, onko tämä nyt liian vaikea ymmärtää? Live toimii toki vesalla ja sillä sitten mustan ruudun jälkeen sain jonkun grafiikan päälle. Ubuntun ajuri ei vaan toiminut. Mikä tässä on liian hankalaa?
"On, mutta en valehdellut pätkääkään iTunesin puutteista koska ne puutteet siinä oli kun kokeilin tuota viime talvella julkaistua versiota hiljattain. Ja silloin se on aiheellinen kritisointi koska parempiakin on."
No aivan samalla tavalla voisi sitten kritisoida iTunesin toimimattomuutta Linuxissa jos kerran avoimen Vorbisin toimimattomuus on joku kriteeri, iTunes kun sattuu olemaan parhaiten menestynyt musakauppa joten sen toimivuudella on jo jotain väliäkin. Samoin voisi todeta että jos ei hittipelit toimi Ubuntulla niin taas siinä on vikaa. Samoin jos tiettyjen alojen suosituimmat editointisoftat eivät toimi niin taas on Ubuntussa vika, riittää ilmeisesti kun totean että esim. Photoshop on mielestäni parempi kuin Gimp. Määrityksesi aiheellisesta kritisoinnista siis ontuu.
"Tarkoitus on kritisoida oman käyttöjärjestelmän vikoja, ja ärsyttävyyksiä. Se ei ole asiallsita kritisointia jos on itse tumpeloinut jotain tai joku muu on tumpeloinut kun se käyttöjärjestelmän toimittaja. Ubuntussa on ärsyttävyyksiä mutta se ei ole Ubuntun ärsyttävyys jos siihen itse on rassannut jotain erikoisajuria ja homma hajoaa kernelipäivityksen yhteydessä. Sehän on silloin omaa tumpulointia. Ei pidä tumpuloida. "
Ja jälleen kerran jos minä koen että Windowsin ylläpito on helppoa ja sinun mielestäsi vaikeaa niin riittää ilmeisesti kun sanon että älä tumpuloi? Samoin jos tietoturva on joku kriteeri ja minun mielestäni se ei ole ongelma niin taas voin sanoa, älä tumpuloi? Sehän on käyttäjän vika jos hommaa viruksia Windowsiin koska niitä ei kuitenkaan kaikille ole.
"Esimerkiksi, Windowsissa pitää ennen service packin asennusta tarkistaa lisäajurien toimivuus ja poistaa tietoturvaohjelmistot kokonaan, ja vaikka hankkia uudet ajurit. "
En ole koskaan, siis en koskaan ole poistanut mitään ajureita ennen service packin asennusta eikä ongelmia ole tullut. Ainut laite mikä tähän päivään saakka on lakannut service packin asennuksen jälkeen toimimasta oli Intelin PCI Adsl -modeemi, mutta senkin kanssa otin järjestelmänpalautuksen jolloin se oli taas toiminnassa jolloin latasin SP3 -yhteensopivat ajurit jonka kanssa homma skulasi, hieman samaan tapaan kuin Ubuntussa palaisin taaksepäin.
Nuo sinun kriteerisi ja perustelusi ontuvat pahasti, etenkin kun kyse on nyt mielipiteistä. Omat perustelusi ovat heikkoja, esimerkiksi joku käytettävyyskin riippuu niin monesta asiasta.
En edes lukenut kuin muutaman alkurivin postistasi, yrität jälleen kieltää että ubuntun tavassa käsitellä näytönohjaimia olisi mitään väärää. Se ei vaan pidä paikaansa, tutkipas hieman ubuntu-foorumia tarkemmin ja pidemmällä aikavälillä niin huomaat että kyllä, ongelma on ollut olemassa alusta asti ja hyvinkin taitavat velhot siellä jakavat neuvojaan mutta aina ei vaan toimi.
Meinaan että jos asennuksessa tulee musta ruutu kuten monille on käynyt niin se ei taatusti ole sampopankin eikä käyttäjän vika vaan ubuntun joka ei osaa käsitellä näytönohjainta. Windows ei taida koskaan tehdä sellaista, se nousee aina vesalla ylös mikä itseasiassa on aika merkillistä. Samoin pitäisi ubuntun toimia, asennuksesta vaikkapa heikkoon grafiikkaan jos näyttistä ei tunisteta mutta musta ruutu on aloittelijoille pahin mahdollinen, voi verrata siniseen ruutuun ihan suoraan.
"Pidän sitä tyhmyytenä jos syytetään ongelmista jotain muuta kuin sitä kenen vika on kyseessä"
Niin minäkin, vika on jossain linuxin ja canonicalin välimailla. Tunnetusti knoppix on taitavampi käynnistämään koneita grafiikkaan vaikka periytyy debianista. Miksi?
"No aivan samalla tavalla voisi sitten kritisoida iTunesin toimimattomuutta Linuxissa jos kerran avoimen Vorbisin toimimattomuus on joku kriteeri, iTunes kun sattuu olemaan parhaiten menestynyt musakauppa joten sen toimivuudella on jo jotain väliäkin."
Kyllä, iTunesissa on sellainen vika että ei toimi linuxeissa. Moni muu ohjelma toimii joten iTunesissa on tälläinen vika, mutta se taas ei liity Mac OS X:n.
Vorbisin toimimattomuudelle ei ole mitään esteitä Applelle muuta kuin se, että haluaako sen toimivan. Sen tuen voi lisätä siihen ohjelmaan hetkessä kun on valmis kirjasto minkä laittaa. Apple ei niin tee ja lopputuloksena tuote on huonompi kuin monilla muilla. Tietenkään linuxeissakaan ei ole mitään estettä iTunesin toimimattomuudelle mutta Apple ei ole sitä kääntänyt, eikä anna lähdekoodeja että muut voisi kääntää joten tämä sitten johtuu Applesta ja iTunes on huonompi tuote.
"Samoin voisi todeta että jos ei hittipelit toimi Ubuntulla niin taas siinä on vikaa."
Ubuntussa toimii kyllä ihan kaikki Ubuntulle käännetyt pelit, ja geneeriset LSB alustalle käännetyt pelit ja jne. Se ei ole Ubuntussa mikään vika jos pelin tekijä ei käännä peliään. Se on silloin vika siinä pelissä. Eihän muilla ole pääsyä sen pelin lähdekoodeihin että voisi kääntää sen.
Ubuntun tehtävä ei myöskään ole olla mikään kopio vaikka Windowsista. Ubuntu kuitenkin noudattaa standardeja, että on ihan ISO:ssa standardoitu LSB alusta, että tältäkin pohjalta vika olisi pelissä jos ei ole kääntänyt standardiin muotoon sitä binääriä. Samaa LSB standardia sitten noudattaa monet muut käyttöjärjestelmät. Käytännössä lähes kaikki linuxit ja FreeBSD hanskaa myös tietääkseni.
"Samoin jos tiettyjen alojen suosituimmat editointisoftat eivät toimi niin taas on Ubuntussa vika, riittää ilmeisesti kun totean että esim. Photoshop on mielestäni parempi kuin Gimp."
Ubuntussa toimii kaikki Canonicalin omat softat. Se ei ole Ubuntun vika jos jonkun muun tekemät softat ei toimi, standardoimattomat ohjelmat yms. ei toimi ja jne. Ne on silloin näiden ohjelmien tekijöiden asia tehdä ohjelmistonsa standardin mukaisiksi tai Ubuntulle toimimaan.
"Ja jälleen kerran jos minä koen että Windowsin ylläpito on helppoa ja sinun mielestäsi vaikeaa niin riittää ilmeisesti kun sanon että älä tumpuloi?"
Jos minulla on asennettuna Opera, Java, Google Chrome, VLC Player vaikka niin MISTÄ NAPISTA pitää painaa, että ne kaikki päivittyy tietoturva-aukoista? Homman pitää tapahtua yhdellä kertaa kuten vaikka Ubuntussa. Jos ei niin silloin se on huonompi ja kritiikki on perusteltua.
"Sehän on käyttäjän vika jos hommaa viruksia Windowsiin koska niitä ei kuitenkaan kaikille ole."
Niin on.
"Omat perustelusi ovat heikkoja, esimerkiksi joku käytettävyyskin riippuu niin monesta asiasta."
Voin perustella Mac OS X:n yläpalkin jakamisen kaikkien ohjelmien menupalkiksi käytettävyydeltään huonoksi sillä perusteella, että isolla näytöllä joutuu hiirtä rullaamaan pitempiä matkoja. Jollain miniläppärillä se olisi oikein hieno mutta ei millään 27" iMacillä. Tuo on selvästi ergonomian kannalta huonompi ratkaisu.
Windowsissa niinikään on ohjauspaneelissa kaikki todella monen napin takana kun haluu navigoida tai katsoa mitä asetuksia siellä onkaan. Väitän, että Ubuntussa on selkeämmin asetukset koska on vähemmän kliksuttelua. Lisäksi Windowsin ohjauspaneelissa kun on, ei tiedä mistään selvästi milloin tarvitsee pääkäyttäjän oikeuksia jonkun asian tekemiseen. Ubuntussa on Järjestelmä -valikossa kaikki "ylläpito" osiossa sellaiset, mitkä tarvitee pääkäyttäjän oikeudet. "asetukset" kohdassa voi saätää ilman oikeuksia.
Useiden käyttöjärjestelmien käytettävyyttä on myös vertailtu, että kuinka paljon vaiheita eri asioiden tekeminen aiheutti ja Ubuntu oli selvästi parempi kuin Windows: http://g33q.co.za/2010/06/01/usability-comparison-five-pc-operating-systems-compared/
En kiellä etteikö Ubuntussakin olisi käytettävyysvikoja mutta tiedän sen, että Windowsissa on hyvin pahoja käytettävyysongelmia. Pahimpia käytettävyysongelmia on kyllä tuo ylläpitosäätö kun homma ei käy keskitetysti. Tämä on sama asia kuin että säätäisitkö ajurit erikseen joka ohjelmalle vai kaikille kerralla. Paljon helpompaa säätää kaikille kerralla. Sama pätee päivityksiin.
Verrattuna Ubuntun ja Windowsin päivitystekniikkaa, on sama kuin vertaisi Dossin ja Windowsin ajurinysvää.
Ei tarvisi muuten puolustella mitään ellei selitettäisi valheita tai omia tunarointeja laiteta käyttöjärjestelmän vioiksi.
"En edes lukenut kuin muutaman alkurivin postistasi, yrität jälleen kieltää että ubuntun tavassa käsitellä näytönohjaimia olisi mitään väärää."
Ei siinä olekkaan mitään vääärää. Asentaja voi olla väärä jos evottaa sen toimivan kokoonpanon rakentamisessa. Saa ostaa valmista tai hankkia ammattimiehen. Edelleenkään ei ole kussut mikään Ubuntuasennus näytönohjaimien suhteen ikinä. En kyllä ole evottanut vaikka en edes ole sertifoituun koneeseen asentanut.
"Meinaan että jos asennuksessa tulee musta ruutu kuten monille on käynyt niin se ei taatusti ole sampopankin eikä käyttäjän vika vaan ubuntun joka ei osaa käsitellä näytönohjainta."
Ei käyttäjät itse yleensä asentele käyttöjärjestelmiä. Tämän tekee ammattimiehet, se tehdään tehtaalla ja jne. Harrastelijat toimii aina omalla vastuulla. Toki sitten raudan ja softan yhdistelmiä joissa yhteensopivuus luvataan, että voi itse asentaa heittämällä helposti. Esimerkiksi Mac OS X menee hyvin Applen koneisiin, Windows 7 logolla varustettuihin koneisiin menee Windows 7, Ubuntulle sertifioituihin koneisiin Ubuntu menee heittämällä.
Jostain syystä Ubuntusta valittajat tuntuu olevan sellaisia tee-se-itse säätäjäsankareita tai sitten jotain ihan noobeja jotka ei ole ikinä käyttöjärjestelmää asentaneetkaan eikä tunne edes PC-tekniikan perusteita ja sitten syyttävät Ubuntua kun evottavat.
Ostakaa valmista tai sellaista missä luvataan toimivan, tai antakaa ammattilaisten jotka ei evota laittaa kuntoon niin ei tarvitse syyttää omasta tumpuloinnista käyttöjärjestelmää.
Kumma juttu kun Mac OS X:stä ei itketä kuinka se on niin paska ja buginen kun sitä asennetaan johonkin HP:n koneeseen.
Ubuntu tarjoaa nykyisin oletuksena avointa ajuria nVidialle jolle ei ole toimivuustakuuta nVidian ohjaimelle. Asentajan homma on sitten laittaa homma toimimaan.
Niin ja minä en pidä asennusjuttuja käyttöjärjestelmän toiminnallisina vikoina ikinä. Tällä perustella Mac OS X olisi surkein käyttöjärjestelmä kun se asentuu niin vaikeasti useimpiin tietokonemalleihin..
Siitä lähdetään, että on valmiiksi asennettu, luotettavasti toimiva kokoonpano. Eli joku sertifioitu rauta tai esiasennettuna. Katselee sitten niitä käyttöjärjestelmän ongelmia kun niitä käyttää TOIMIVANA asennuksena. Eli jotain älyttömiä vikoja ylläpidossa, ohjelmistoissa ja jne.
Siis periaatteeessa olen täysin samaa mieltä ettei evottajan kannattaisi alkaa asentelemaan yhtään mitään, käyttöjärjestelmän asennuksessa on kuitenkin ymmärrettävä kiintolevyn tai -levyjen osiointia etenkin jos asennetaan toisen käyttiksen rinnalle. Lopputuloksena ymmärtämättömälle on pahimmillaan pimeä kone jossa ei ole enää yhtään toimivaa käyttistä mutta eipä siitä voi syyttää muita kuin itseään.
Ihmisillä on jokin luontainen ominaisuus "minä kyllä selviän" ja seuraavana päivänä itketään täällä kun ei kone toimi ;D Ilman mitään valmistautumista vaan pistetään lätty kelkaan ja painellaan enteriä kunnes kone onkin jo mykkä paska.
Asiassa on kuitenkin toinenkin näkökulma kuten asioissa yleensä pyrkii olemaan. Nyt jos menet Ubuntun kotisivulle, suomalaiset suomenkieliselle jne. niin mitä siellä sanotaan ubuntun hankkimisesta. Huomautetaan että tarkista laitteistovaatimukset mutta se onkin vain suurpiirteinen "vga-yhteensopiva näytönohjain" jne. RAM jokumäärä. Sitten lukeekin, lyhyesti sanottuna "lataa image ja asenna, tilaa dvd ja asenna tai hae kirjastosta levy ja asenna".
Missään kohdassa ei sanota että "soita Karnaatun Matille tms. ns. ammattimiehelle joka tulee tekemään asennuksen asiallista korvausta vastaan".
Eli oletus on että image ladataan, asennetaan ja toimii. Mutta juuri se ettei aina toimi onkin se kompastuskivi tässä. Ihminen kokee että häntä johdettiin harhaan kun sen piti onnistua helposti ja nyt kone on mykkä romu eikä tiedä mistä hakea apuja, siispä tänne kyselemään tai haukkumaan. Onhan ihmisellä oikeus olla vihainen jos kokee tulleensa kohdelluksi väärin?
Sulla on vaan tuollainen puhtaan teoreettinen ja kova näkemys asiaan joten saarnaat oman kokemuksesi pohjalta ettei vikaa voi olla ;) arvaa suuttuuko nuo siitä. Voi olla että mainitsemani ongelmat olivat enemmän silloin versioiden 5-7 aikana mutta kyllä samaa tapahtuu nykyäänkin, jatkuvastihan siitä saa lukea. Eli asennusrompulla kone toimii mutta asennettuna ei enää toimi jne, varmasti tulee petetetty olo ja vituttaa. Nuo kernelipäivitykset eivät ehkä enää nykyään aiheuta niin paljon harmia, siinäkin on kehitys mennyt eteenpäin.
Itselläni ei ole ubuntun kanssa nykyään mitään ongelmia mutta koska tahkosin ihan vitusti jotain 5.10 aikaan /etc/networking/interfacesin kanssa puhumattakaan xorg.confista niin tiedän mikä on asian laita.
...ainakaan meikäläisellä avoimen koodin ajurilla resot mitä sattuu ja näyttö jämähti ennätysnopeasti (viimeistään 10 minuutissa). Niinpä ainoaksi konstiksi jäi kiltisi roadmapin tutkailu ja sieltä päätteeltä nvidian suljetun ajurin asennus. Sen jälkeen homma toimi.
Ja sitten kun tulee uusi kernelpäivitys niin aina on käytävä myös hakemassa siihen sopiva nvidian vastaava paketti. Kun tuon homman on kerran oppinut ei se ole kummoinenkaan homma. Ensimmäiseksi teenkin aina niin, että editoin menu.lst:n jotta ei käynistä uusimmalla kernelillä sillä tiedän mitä se aikaansaa. Vanhalla sisään, uusimpaan kerneliin liittyvä nvidian-ajuripaketti ja sen asennus, menu.lst:ssä #merkit pois uuden kernelin riveiltä ja boottaus. Siinä se. Ei sen kummenpaa.
"Homman pitää tapahtua yhdellä kertaa kuten vaikka Ubuntussa"
Ja itse sanot että älä pidä Ubuntua Windowsina, kuitenkin mielestäsi kaiken pitäisi muissakin käyttiksissä olla kuten Ubuntussa? Eiköhän se tuosta jo käy ilmi miltä pohjalta kaikki tuo suoltamasi paska on lähtösin.
"Asiassa on kuitenkin toinenkin näkökulma kuten asioissa yleensä pyrkii olemaan. Nyt jos menet Ubuntun kotisivulle, suomalaiset suomenkieliselle jne. niin mitä siellä sanotaan ubuntun hankkimisesta. Huomautetaan että tarkista laitteistovaatimukset mutta se onkin vain suurpiirteinen "vga-yhteensopiva näytönohjain" jne. RAM jokumäärä. Sitten lukeekin, lyhyesti sanottuna "lataa image ja asenna, tilaa dvd ja asenna tai hae kirjastosta levy ja asenna"."
Lähinnä se latausivu pielessä kun on yritetty tehdä niin liioitellun helpoksi, pitäis olla linkki yhteensopivuustietoihin tuossa tai jotain vastaavaa, että sählääjät ei ala asentelemaan. Mutta toisaalta, Windowsiakin myydään marketin hyllyllä. Sitäkään ei useimmat itse asenna vaan jättää sen sellaiselle joka osaa homman.
Voisi sen Windowsin jättää vaan sinne tietokoneliikkeisiin mitkä tekee asennustöitä, ja Ubuntun lataussivua suunnata niille ketkä sen asennuksen oikeasti tekevät.
"Eli oletus on että image ladataan, asennetaan ja toimii. Mutta juuri se ettei aina toimi onkin se kompastuskivi tässä."
Eihän mikään käyttöjärjestelmä aina toimi kun laitteiston ja ohjelmiston välinen rajapinta on suurelta osin standardoimaton. Ei tämä ole mitenkään Ubuntun asia.
"Ihminen kokee että häntä johdettiin harhaan kun sen piti onnistua helposti ja nyt kone on mykkä romu eikä tiedä mistä hakea apuja, siispä tänne kyselemään tai haukkumaan.""
Ei tuolla kyllä sanota, että sopii helposti ja linkki julkaisumuistioon löytyy mutta tuo lataussivu on tehty niin, että siitä saa vaikutelmaa että on suunnattu väärälle kohderyhmälle. Tämä kuitenkin pätee vain Ubuntu Suomen sivuilla mitkä on käyttäjäyhteisön käsialaa. Ubuntun omilla sivuilla on neljä vaihetta josta yksi on "kokeile", että miten kokeillaan tekemättä muutoksia järjestelmään ja kirjoituasu on sellainen, että sanotaan selvästi tämän vaikuttavan nykyiseen järjestelmään.
"Onhan ihmisellä oikeus olla vihainen jos kokee tulleensa kohdelluksi väärin?"
Jos tarjotaan ilmaiseksi tuotetta jonka on itse asentanut niin ei ole mitään syytä valittaa koska ei maksanut mitään. Vai onko ilmaisuus jotenkin itsestään selvää nykyään?
"Missään kohdassa ei sanota että "soita Karnaatun Matille tms. ns. ammattimiehelle joka tulee tekemään asennuksen asiallista korvausta vastaan"."
Onhan tuolla Tuki- ja asennuspalvelut: http://wiki.ubuntu-fi.org/Ohjeet
"Eli asennusrompulla kone toimii mutta asennettuna ei enää toimi jne, varmasti tulee petetetty olo ja vituttaa."
No miten voi tulla kun ei maksanut mitään? Tässä on se ero tee-se-itse sankarilla sillä kuka maksaa, että saa homman toimimaan.
"Itselläni ei ole ubuntun kanssa nykyään mitään ongelmia mutta koska tahkosin ihan vitusti jotain 5.10 aikaan /etc/networking/interfacesin kanssa puhumattakaan xorg.confista niin tiedän mikä on asian laita."
Ubuntuhan oli valmis tavalliselle tallaajalle joskus 6.06 LTS:ssä. Ei läppärissä vaan pöytäkoneessa, Intelin sisuskalut yms. vähän raudan valikointia ja ammattilasen asentamana.
Ubuntu 8.04 sitten kelpasi jo läppäriin ja näihin aikoihin tuli ensimmäiset valmiit ratkaisut, suljetut tekniikat valmiina ja toimii niille ketkä näitä käyttää (esim. nVidian ajurit, Flash Player yms.) ja tehty yhteensopivuutta Windowsjärjestelmiin ketkä sellaista tarvitsi.
Ubuntu 10.04:llä sitten on tarjontaa ja varmasti yhteensopivia koneita yllin kyllin, ja Ubuntu on siirtynyt lähes joka suhteessa kehityksen kärkeen. Olihan se 6.06:ssa jo pieneltä osin edistyneempi kuin vaikka Mac OS X tai Windows, mutta kehitys harppoo kahden vuoden sykleillä kovaa vauhtia. Nyt ollaan kärjessä, ja ei ole vuoteen pelkoa, että sieltä pudottaisiin. Ubuntun edistyksellisyys kyllä varmasti pistää Appleen ja Microsoftiin vauhtia, että tämä näin selkeä etumatka ei välttämättä kauaa pysy vaikka Ubuntun valttina onkin kehityksen nopeus. Noilla muilla taas on etuna miljardien kassavarat.
"kehitys harppoo kahden vuoden sykleillä kovaa vauhtia"
Tottapa tosiaan kehitys on mennyt huimaavasti eteenpäin, voisinkin pistää yhden koneen digiboksiksi digiboksin rinnalle, voisi kokeilla tuota linuxmce:tä, sekin on luultavasti kehittyneempi kuin joku vuosi takaperin kun sitä tuhteerasin. Taidan ostaa kokonaan uuden koneen passiivisena ettei kohise olkkarissa. Kotipalvelimeksi meinasin ubuntu 10.04.1 joka menee yhteen tuplaydin-penttiin ja tuohon eteisen seinälle kököttämään, toimii samalla kodin surffirautana. Vai pistäiskö kaiken siihen olkkarin koneesen... eiii.. pitää voida surffata häiritsemättä muiden tv:n katselua ja toisinpäin.
Palatakseni vielä tuohon ubuntu sivustoon niin useimmat suomalaiset menevät tietenkin sinne suomalaiselle sivustolle, vaatimukset kielitaidosta ovat kohtuuttomia. Sivuston rakenne pitäisi olla sellainen ettei käyttäjä PÄÄSE ohitamaan teknisiä yksityiskohtia käsittelevää kohtaa mutta tämä pelottaisi tavalliset käyttäjät pois. Vähän kyllä sama näyttää vaivaavan kyllä ubuntun virallisiakin sivuja, jos sitä ubuntua ikäänkuin haeskelee kun on kuullut muiden kehuvan niin aika äkkiä päätyy ruutuun jossa lukee
"You can download Ubuntu Desktop onto your computer today – all you need is a CD or USB stick. Or if you don't mind waiting, we can send you a CD of the latest version at no extra cost, but the delivery may take up to ten weeks, so you might be better off downloading now."
Sen sijaan että käyttäjät, ihmisiä kun yleensä ovat, alkaisivat pureutua teknisiin yksityiskohtiin tai lukisivat asennusdokumentaatiot, he lataavat tuon plätyn ja asentavat sen. Onhan se käyttäjän typeryyttä tuollainen enkä tällaisesta ole koskaan linuxia/ubuntua syyttänytkään.
Mutta se että yleinen näytönohjainpiiri, joka TOIMII TOISESSA JAKELUSSA, ei toimi ubuntussa, sen katson kyllä ubuntun viaksi. Tai toimii kunnes jonkin päivityksen jälkeen tulee tämä pimeä ruutu, se joko voi olla tai ei ole ubuntun vika. Joka tapauksessa niistä olisi päästävä eroon, mielellään lopullisesti mikä tuskin on mahdollista.
"Ja itse sanot että älä pidä Ubuntua Windowsina, kuitenkin mielestäsi kaiken pitäisi muissakin käyttiksissä olla kuten Ubuntussa?"
Ei tietenkään tarvitse. Teknisesti paras ja standardoiduin ratkaisu on se millä on väliä. Esimerkiksi Red Hat Enterprise käyttää .rpm paketointia ja eri koneistoa kuin Ubuntussa, mutta millään tavalla ei voi sanoa sen olevan huonompi. Samalla tavalla ylläpito on vaivatonta, ohjelmat voi rekisteröidä itsensä päivitysmekanismiin. Windowsissa on tekninen heikkous, kun ohjelmat ei pysty rekisteröitymään päivitysmekanismiin.
Sekoitat täysin omat käyttötottumukset ja joidenkin ostamiesi tuotteiden yhteensopivuusasiat Ubuntun ominaisuuksiin. Sekoitat tuotteiden tekniset ratkaisut omiin käyttötapoihisi. Esimerkiksi niin, että jos joku Windowsille tehty ohjelma tai laite ei toimi niin se olisi vika Ubuntussa. Esimerkiksi vaikka joku Logitechin kummallinen Windowsille tehty USB-kamera ei vaikka toimi Ubuntussa vaikka Ubuntulla ei ole mitään tekemistä sen kanssa ja USB-kameroiden käyttöön löytyy ihan standardi millä hommat tehdään, ja Ubuntu noudattaa standardia kuten pitääkin. Eli Ubuntussa ei ole tältä osin vikaa.
Sekin on olevinaan Ubuntun vika kun asennat ajuria joka ei ole edes Ubuntulle tehty ja se hajoaa kernelipäivityksen yhteydessä. Johtuu ilmeisesti siitä, että olet käyttänyt jotain Windowsia jossa ajureita haalitaan jostain hevon kuusesta vaikka Ubuntussa on valmiina, sekoitat Ubuntun ja Linuxin keskenään ja nVidian sivulla ei ole Ubuntulle ajureita vaan geneerisiä ajureita linuxeille, eli usealle käyttöjärjestelmälle samanaikaisesti vaikka mitään standardia rajapintaa ei ole eri käyttöjärjestelmillä ajurien osalta.
Olisi täysin eriasia, jos nVidia tarjoaisi ajureita Ubuntulle ja Ubuntussa ei olisi ajureita nVidian korteille, että tehtäisiin kuten Windowsissa ja jos Ubuntussa ajuri hajoaisi päivityksen yhteydessä, olisi Ubuntu selvästi huonompi. Näin ei kuitenkaan ole. Ubuntussa on valmiina ajurit nVidialle, ne Ubuntussa olevat aurit ei hajoa mihinkään ja nVidia tarjoaa vain geneeristä ajuria mikä toimii Linux kernelin kanssa eikä mitään Ubuntun ajuria ja saa sitten itse askarrella sen toimimaan sen kanssa.
"Mutta se että yleinen näytönohjainpiiri, joka TOIMII TOISESSA JAKELUSSA, ei toimi ubuntussa, sen katson kyllä ubuntun viaksi."
Millä perusteella kun yhteensopivuusasiat on aina käyttöjärjestelmäkohtaisia? Onko se Windowsin vika jos siinä ei toimi joku äänikortti mikä Ubuntussa toimii? Minusta ei.
Sitten se on vika jos joku lupaa sen toimivan ja on silti rikki. Silloin sen toimivuuden lupaaja on mokaillut jotain. Muuten ne yhteensopivuusasiat elää kokoajan ja on tapauskohtaista niiltä osin missä standardointia ei ole. Se että toimii jossain Linux-pohjaisessa käyttöjärjestelmässä ei tarkoita sitä, että pitäisi toimia kaikissa. Linux ei ainakaan vielä ole mikään standardi laitteiden käyttöön. Tulevaisuudessa voi hyvinkin olla tällä kehitysvauhdilla.
"Ja sitten kun tulee uusi kernelpäivitys niin aina on käytävä myös hakemassa siihen sopiva nvidian vastaava paketti. Kun tuon homman on kerran oppinut ei se ole kummoinenkaan homma. Ensimmäiseksi teenkin aina niin, että editoin menu.lst:n jotta ei käynistä uusimmalla kernelillä sillä tiedän mitä se aikaansaa. Vanhalla sisään, uusimpaan kerneliin liittyvä nvidian-ajuripaketti ja sen asennus, menu.lst:ssä #merkit pois uuden kernelin riveiltä ja boottaus. Siinä se. Ei sen kummenpaa."
Tuo voi olla ihan hyvä syy ajastaa kernelipäivitykset tehtäväksi aina neljännesvuosittain. Vähän sama kuin Windowsissa ne ohjelmat mitkä päivittää itseään ja automaattipäivitys on päällä, että tarkastaa vain 6kk välein, että päivitys ei ole mennyt rikki ja katsoo onko tarvitta uusia julkaisua, että turvapäivitykset jatkuu.
Sellainen jatkuva päivitysnysvä on vaan perseestä. Säännöllisesti vaan hoitaa ja antaa vaikka jonkun reiän olla vähän aikaa niin ei tarvitse miettiä mikä versio on missäkin ja kone sitten toimisi enimmän aikaa ilman säätämistä.
"Onko se Windowsin vika jos siinä ei toimi joku äänikortti mikä Ubuntussa toimii? Minusta ei"
Ei minustakaan mutta järjestelmät ovat ns. eri planeetalta joten niitä on turha vertailla, linuxpohjaiset sen sijaan tukeutuvat about samaan kerneliin, ehkä eri versioon ja jakelijan vielä viilaamaan mutta silti pohja on sama. Jos linuxissa, sanotaanko "peruskernelin" kanssa toimii jokin yleinen näytönohjainpiiri moitteetta mutta ubuntu on sen kanssa ongelmissa niin kyllä sen voi katsoa ubuntun tekijöiden viaksi. Ainakaan sitä ei voi laittaa käyttäjän viaksi jos hän sellaisen tiedon jostain kaivaa että pitäisi toimia mutta ei toimikaan OOB.
Jos katsoo esim. wikin hardwaretukilistaa ubuntulle niin sehän on täysin naurettava eikä sen perusteella voi ehkä laittaa ubuntuunsa esim. näytönohjainta ollenkaan. Tässä on sen sijaan parempi, pistetäänkö tämä linkki tuonne linuxpuolelle ja kehoitetaan rekisteröitymään ja tekemään esitelmiä? Itse avasin jo tilin mutta nyt ei ehdi tässä muuta..
http://www.ubuntuhcl.org/
Edelleenkään niillä Linux-standardeilla ei ole väliä jos käytetään Windowsia, aivan yhdentekeviä. Tärkeintä on että saa hommat tehtyä ja itselleen mieluisella tavalla. Se on aivan yksi lysti minulle mitä jossain standardissa lukee kun Linux-tuki ei edelleenkään millään tavalla määrittele sitä minkä koen laaduksi. Esimerkiksi OS X:n koen edelleen paremmaksi kuin Ubuntun ja paljon mieluummin käytän sitä, huolimatta jostain Stallmanin tai sinun manifesteista.
Enkä tiedä mistä nyt olet saanut päähäsi että en käytä Ubuntulle tehtyjä ajureita kun sieltä paketinhallinnasta niitä suljettuja olen asennellut. Aikaisemmin toki asensin Nvidian sivujen omia koska ne vaadittiin jotta sen ET:n sai pelittämään, jopa itse ET:n asennus oli tuolloin ja on varmaan vieläkin säätämistä. Samoin Sunin Java ei asentunut niin helposti kuin nyt.
Olen sanonut ja sanon jälleen, elät Ubuntu-maassa ja muiden mielipiteillä ei ole sinulle merkitystä vaan jankkaat jankkaamistasi hermostuttaen kaikki ja siksi tuollaisia "M-Kar on perseestä, M-Karille bannit" jne. ketjuja on ja tulee olemaan jatkossakin. Omasta mielestäsi tietysti oiot valheita mutta paskaa sinä jauhat ja siinä se :D
>...käytävä myös hakemassa siihen sopiva nvidian vastaava paketti.
Kun sinulla on repona rpmfusion-nonfree-updates niin nvidian vastaava paketti on aina kernel-päivityksen yhteydessä automaattisesti mukana. Kerran on käynyt niin että se oli päivän pari myöhemmin kuin kernel mutta ei silloinkaan tarvitse mitään menu.lst:n editointia vaan pari edellistä kerneliä on aina tarjolla muutaman sekunnin ajan ennen automaattista käynnistystä. Vasta siitten boottaus uusimmalla kun näyttisajurit on asennettu.
>...menu.lst:ssä #merkit pois uuden kernelin riveiltä ja boottaus.
ks. edellä.
"Edelleenkään niillä Linux-standardeilla ei ole väliä jos käytetään Windowsia, aivan yhdentekeviä. Tärkeintä on että saa hommat tehtyä ja itselleen mieluisella tavalla."
Useimmilla standardeilla ei ole mitään tekemistä Linuxin kanssa edes etäisesti. Ihan yleisiä tietotekniikka-alan standardeja ja se kuka ei noudata standardia jos sellainen on ja homma ei siksi toimi, vika on standardin rikkojassa. LSB:tä voisi pitää poikkeuksena vaikka se kyllä vakioi joitakin kirjastoja niin, että ohjaa tehokkaasti ohjelmistokehitystä vaikka Windowsille käännettäisiinkiin ohjelma erikseen.
"Esimerkiksi OS X:n koen edelleen paremmaksi kuin Ubuntun ja paljon mieluummin käytän sitä, huolimatta jostain Stallmanin tai sinun manifesteista."
Sehän riippuu täysin käyttötarkoituksista. Parasta käyttöjärjestelmää ei ole olemassakaan mutta valheiden levittäminen ja oman sähläämisen laittaminen käyttöjärjestelmän niskoille kertoo siitä, että kyseessä on idiootti.
Kyllä Mac OS X on DVD-soitossa parempi kuin Ubuntu. Se on myös sellaisessa käytössä missä selataan webbiä, luetaan PDF-tiedostoja, käytetään Java ja Flash sovelluksia parempi kuin Ubuntu. Sen sijaan se on paljon huonompi officekäytössä. Syitä on officeohjelmiston puute, sen säätäminen ja ylläpito ja sitten Applen epästandardit ratkaisut esim. näppäimistöissä ja Mac OS X:ää taas ei muualle saa kuin Applen koneisiin. Musiikin kuuntelussa Mac OS X häviää myös Ubuntulle kun nettiradiot, soittojonot yms. ei toimi eikä ole sitä miljoonaa biisiä ilmaista musiikkia napin painalluksen päässä. Musiikin kuuntelussa Ubuntu on itseasiassa markkinoiden paras. DVD-toistossa taas Mac OS X on jokseenkin varmasti paras.
"Aikaisemmin toki asensin Nvidian sivujen omia koska ne vaadittiin jotta sen ET:n sai pelittämään, jopa itse ET:n asennus oli tuolloin ja on varmaan vieläkin säätämistä."
ET:n asennus ei riipu mitenkään Ubuntusta. Syytät taas Ubuntua muiden tai omien mokailujen takia. Ei Canonical tee ET:tä eikä se kuulu Ubuntuun millään tavalla. Täytyy olla idiootti jos sitä ei tajua.
"Ei minustakaan mutta järjestelmät ovat ns. eri planeetalta joten niitä on turha vertailla, linuxpohjaiset sen sijaan tukeutuvat about samaan kerneliin, ehkä eri versioon ja jakelijan vielä viilaamaan mutta silti pohja on sama."
Ne versiomuutokset, eri kernelien ikäerot, patchit yms. muuttaa niitä yhteensopivuuksia. Samankaltaisuuksia on mutta ei se mikään sääntö ole, että kaikki toimis.
"Jos katsoo esim. wikin hardwaretukilistaa ubuntulle niin sehän on täysin naurettava eikä sen perusteella voi ehkä laittaa ubuntuunsa esim. näytönohjainta ollenkaan."
Toki voi, mutta senhän tekee ammattilainen. Loppukäyttäjä ostaa valmiin koneen.
Ubuntu asennetaan käytännössä siltä ilmaiselta imagelta eikä mitään ammattiasentajia kotiin kutsuta. Ja sehän on linuxin ideakin aika pitkälti.. Olet itse kehittänyt tuon ammattiasentaja-stoorin ;D Vaikka syytä tietenkin olisi ottaa se luuri käteen, ilmiselvästi joissakin tapauksissa.
Taaskaan et tiedä yhtään mistä puhut.
Satun omistamaan Intel-ajan Macin ja sanonpa ettei se todellakaan ole paras Flash ja Java -käytössä, molemmat noista tekniikoista toimivat huonommin verrattuna Windowsiin. Flash myös kaataa ja jumittaa selaimen sillointällöin kun taas Windows 7:ssa en muista että olisi kertaakaan kaatanut. Java-suorituskyvystä esimerkkinä on Nintendo8.comin emulaattori, pientä pätkimistä on havaittavissa vaikka koneessa on tuplaydin -prosessori. Ubuntussa tilanne on molempien kohdalla jokseenkin sama. Windows on paras alusta Flash ja Java -käytössä. Piste.
Applen ratkaisut näppäimistössä eivät käytännössä merkkaa mitään hetken käyttämisen jälkeen.
Mediakäytössä OS X on samantien valmis kun on Front Row ja kaukosäädin mukana useimpiin konemalleihin. iTunes on menestynein mediakauppa ja ellei ole ihan persaukinen piraatti niin käytössä on silloin paras mediakauppa. Onhan sitten tietysti myös Spotifyt ja muut.
"ET:n asennus ei riipu mitenkään Ubuntusta. Syytät taas Ubuntua muiden tai omien mokailujen takia. Ei Canonical tee ET:tä eikä se kuulu Ubuntuun millään tavalla. Täytyy olla idiootti jos sitä ei tajua. "
Täytyy olla idiootti jos ei tajua että jos peli ei ilman niitä suljettuja ajureita toiminut niin ne täytyy asentaa. Sitten jos niistä koituu ongelmia kuten aiemmin kerroin niin se on käyttiksen yksi ongelmakohta.
"Satun omistamaan Intel-ajan Macin ja sanonpa ettei se todellakaan ole paras Flash ja Java -käytössä, molemmat noista tekniikoista toimivat huonommin verrattuna Windowsiin."
Niiden ylläpito käy paljon helpommin Mac OS X:ssä ja se on tärkeämpää. Säästää vaivaa. Et ota huomioon sitä, että peruskäyttäjät ei osaa huoltaa ohjelmistoja ja siitä tulee ongelmia. Säätäjänörteillä on aikaa säätää mutta ei peruskäyttäjillä. Täälläkin on viimeaikoina eniten puhuttu Flash ongelmista Windowsissa kun kuulemma tökkii ja jumittaa selaimen päivityksen jälkeen. Ei ole Mac OS X:llä ollut ikinä ongelmia Javan tai Flashin päivitysten kanssa. Lisäksi Intel-ajan Mac on laaja käsite. Kyllähän Mac OS X 10.6 on kehittynyt jostain 10.4:sta...
"Flash myös kaataa ja jumittaa selaimen sillointällöin kun taas Windows 7:ssa en muista että olisi kertaakaan kaatanut."
Ubuntu 10.04 LTS:ssä ei ole kaatanut ikinä, koko selain ei edes ole kaatunut ikinä, enkä kyllä usko, että Mac OS X 10.6:ssa kaataisi myöskään Flash. Onhan se Flash nyt kehittynyt viimeisen 6v aikana.
"Ubuntussa tilanne on molempien kohdalla jokseenkin sama. Windows on paras alusta Flash ja Java -käytössä. Piste."
Puhut paskaa. Tunnetusti Ubuntu on nopein Javalle, Mac OS X hitain, ja tunnetusti Windows ei osaa päivittää Flashia eikä Javaa. Flash suorituskyky ei ainakaan Ubuntussa ole ongelma. Miksi se olisi Mac OS X:ssä?
"Applen ratkaisut näppäimistössä eivät käytännössä merkkaa mitään hetken käyttämisen jälkeen."
Toki merkkaa. Sitä kun vaihtelee työpaikan ja kotikoneen välillä ja näppäimistö taas ihan kummallinen niin kyllä tuossa hävitään. Lisäksi hävitään siinä, että pitäisi officesta huolehtia.
"Täytyy olla idiootti jos ei tajua että jos peli ei ilman niitä suljettuja ajureita toiminut niin ne täytyy asentaa. Sitten jos niistä koituu ongelmia kuten aiemmin kerroin niin se on käyttiksen yksi ongelmakohta."
Klikataan Järjestelmä->Ylläpito->Laiteajurit ja sieltä ajurit koneelle. Ne ei hajoile mitään ja pelit toimii hyvin.
Ei niitä kotiin kutsuta vaan viedään kone huoltoliikkeeseen ja sanotaan, että asenna tämä. Kone ostetaan Ubuntu sertifioituna ja pyydetään hoitamaan asennus, tai vaihtoehtoisesti ostetaan esiasennettuna.
Ne on sitten harrastelijoiden puuhaa että itse asennellaan. Muut ei tuohon hommaan lähde. Ja osa Ubuntun ideaa tosiaankin on rakentaa ekosysteemiä jossa keskeisenä ideana on se, että ilmaiseksi saa käyttöjärjestelmän ja sillä saa tehdä rahaa asentamalla yms. Sitten pro tukea saa asentajat ja tukipalvelut soittaa Canonicalilta kun tekee sopimuksen. Ubuntu on myös hyvin helposti asennettava, että se on juurikin tehty huoltomiehille ja niillekin jää jotain käteen hommasta kun se ei maksa mitään. Ja homma on myös asiakkaalle taloudellisesti järkevää. Windowslisenssi asennusmaksu, ja päivän kestävä asennus on niin kallista puuhaa, että ihmiset ostaa uuden tietokoneen ja Microsoftille taas rahaa kilahtaa kirstuun.
"Niiden ylläpito käy paljon helpommin Mac OS X:ssä ja se on tärkeämpää. Säästää vaivaa. Et ota huomioon sitä, että peruskäyttäjät ei osaa huoltaa ohjelmistoja ja siitä tulee ongelmia. Säätäjänörteillä on aikaa säätää mutta ei peruskäyttäjillä."
Automaattiset päivitykset tarjoavat kyllä Javan mutta ei Flashia. Windowsissa Sunin oma softa ilmoittaa onko päivityksiä ja klikataan Install jolloin ne asentuu, Flashin kanssa sama juttu. En tiedä missä kohdassa säädetään. Ja minulle se toimivuus on tärkeintä, ei se että käyttö on paskaa 99,9% mutta päivityksen aikana voi iloita kun ne tarjoaa joku yksi ja sama päivitystyökalu. Intel-ajan Mac tarkoittaa että voin verrata toimivuutta Windowsiin ja siellä puolella Flash toimii paremmin.
"Ubuntu 10.04 LTS:ssä ei ole kaatanut ikinä, koko selain ei edes ole kaatunut ikinä, enkä kyllä usko, että Mac OS X 10.6:ssa kaataisi myöskään Flash. Onhan se Flash nyt kehittynyt viimeisen 6v aikana. "
Ubuntussa kaatuilee FireFox herkemmin kuin Windowsissa, syynä juurikin Flash useimmiten samoin kuin Safarin tapauksessa. Erittäin useasti olen joutunut päätteessä komentamaan sudo killall firefox sen vuoksi kun selain jää kaaduttuaan jumiin taustalle eikä aukene uudestaan ellen tapa tuota prosessia. Safari kaatuilee ja aiheuttaa rantapalloilua suhteessa melko usein, OS X:n kaatumistyökalu myös ilmoittaa että syypää oli kenties Adobe Flash -plugin.
"Klikataan Järjestelmä->Ylläpito->Laiteajurit ja sieltä ajurit koneelle. Ne ei hajoile mitään ja pelit toimii hyvin."
Hajoilivat kyllä kernel -päivityksissä, tuo kyseinen ET-juttu oli tosin vanhempoien Ubuntujen kanssa kuten kerroinkin. Säätää sai että pelin sai asennettua ja käyntiin, sitten kun päivitysten jälkeen koko paska pimeni nin ai että se turhautti.
"Windowslisenssi asennusmaksu, ja päivän kestävä asennus on niin kallista puuhaa, että ihmiset ostaa uuden tietokoneen ja Microsoftille taas rahaa kilahtaa kirstuun"
Kimi Räikkönen avaa sanaisen arkkunsa ja tarinoi meille; "todellakin".
"Ubuntu 10.04 LTS:ssä ei ole kaatanut ikinä, koko selain ei edes ole kaatunut ikinä"
Komppaan sillä minullakaan ei ole kaatunut, joskus vuonna käpy jonka vuosilukua en tarkalleen muista, taisi selain kaatuilla mutta ei enää. Tässäkin parannusta taas.
"En tiedä missä kohdassa säädetään."
Siinä vaiheessa kun päivitysten jälkeen ei vaikka videot toimi, tai päivitysmekanismi hajoaa lisäohjelmalta, on "vuoden" päivittämättä ja sitten on kone viruksia täynnä ja pitäis viedä asennettavaksi.
"Ja minulle se toimivuus on tärkeintä, ei se että käyttö on paskaa 99,9% mutta päivityksen aikana voi iloita kun ne tarjoaa joku yksi ja sama päivitystyökalu."
No kun se ei oikein toimi. Säätäjänörtit jotka laskee jotain 3Dmarkkeja ja prossukuormia on sellainen 2% marginaaliporukka. Yleensä jotain teinejä jotka ei ole ymmärtäneet edes sitä, että softa on tärkeämpää kuin rauta ja tärkeintä on se, että koneen kun asentaa niin se toimii mahdollisimman pienellä vaivalla mahdollisimman pitkään. Nyt puhuttiin perus PC-käyttäjistä mistä aina itsekin toitotat.
Säätäjänörteillä nyt ei mitään Ubuntuja ole muutenkaan vaan on Gentoo käännettynä omalle koneelle optimoituna jolloin toimii nopeammin kuin mikään muu käyttis planeetalla tai Arch jos on vähän laisekempi nörtti.
"Intel-ajan Mac tarkoittaa että voin verrata toimivuutta Windowsiin ja siellä puolella Flash toimii paremmin."
Ei ole väliä mikä se arkkitehtuuri koneessa on. Se ratkaisee, että kun on asentanut niin monta ylimääräistä klikkausta vaikka tarvitsee vaikka seuraavan 4v aikana.
"Ubuntussa kaatuilee FireFox herkemmin kuin Windowsissa, syynä juurikin Flash useimmiten samoin kuin Safarin tapauksessa."
Minulla ei ole Ubuntu 10.04 LTS:llä jonka asensin 3kk sitten kaatunut Firefox kertaakaan. 8.04 LTS:llä se kaatuili alkuaikoina (noin 2v sitten asensin) mutta kaatuilut loppui jouluun mennessä. Ei kyllä ole Ubuntu 9.04:llä myöskään jumittanut tuossa 15kk aikana ikinä mutta sillä on tullu vähemmän pelattua Flash pelejä. Puhut ilmeisimminkin jostain 2v takaisesta muinaishistoriasta.
"Hajoilivat kyllä kernel -päivityksissä, tuo kyseinen ET-juttu oli tosin vanhempoien Ubuntujen kanssa kuten kerroinkin."
Ei sitten tainnut olla LTS mitkä on suunnattu ns. perus PC-käyttäjille. LTS:llä ja experimentalilla ON eroa. Vanhemmista Ubuntuista on turha puhua, sehän on historiaa. En minäkään mistään Windows Me:n paskuudesta selitä että Windows 7 kaatuisi sen takia kerran päivässä bluescreeniin. Windows 3.1 se vasta paska olikin! Yksi ohjelma kun teki jotain niin usein hyyty koko käyttis niin, että pelkkä hiiri liikkui. Sitten kun se kuvankäsittelyohjelma esimerkiksi sai tallennettua kuvan niin jokin toimi. Ja jos laittoi kaksi isoa ohjelmaa päälle saman aikaisesti niin helposti kuvakkeet hävis näkyvistä. Kyllä se Windows on siis tosi paska tällä perusteella.
Ubuntu 8.04 LTS:ää käytin edelliset 2v. Julkaisun aikaan oli tiettävästi aika epävakaa, mutta koskin siihen enemmän käytännössä vasta elokuussa. Toimi hyvin mutta kyllä se Firefox vaan meni nurin 1-2vko välein 24/7 käytössä ja Flash jumitti myös. 6kk myöhemmin oli Flash jumitukset loppuneet ja Firefoxin kaatuilut vähentyneet hyvin vähäisiksi. 2-3vko välein Firefox kippasi.
Säätäjänörtit tietysti särkeneet LTS asennuksen 8.10:llä niin ei sitten tiedä mistään mitään. Korjauksia kun tulee vuosikausia niin virheet vähenee, mikä on hyvä juttu. Haittapuolena on se, että jossain vaiheessa alkaa mädäntyä käsiin. Esimerkiksi Windows XP oli jo 2004 käytännössä ihan mätä kun piti selain ja sähköposti vaihtaa turvallisuusyistä ja välilehdet puuttui yms. Kyllähän se Ubuntu 6.06 LTS olikin melkoisen ylivertainen Windows XP:n nähden useimmissa asioissa käytännön tasolla.
Niin ja joo, viimeisen vajaan vuoden aikana Firefox kaatusi 8.04 LTS:llä enää vain tyyliin kerran kuussa. Kaatumiset väheni kokoajan mitä enemmän oli päivitetty ohjelmistoja.
"Siinä vaiheessa kun päivitysten jälkeen ei vaikka videot toimi, tai päivitysmekanismi hajoaa lisäohjelmalta, on "vuoden" päivittämättä ja sitten on kone viruksia täynnä ja pitäis viedä asennettavaksi. "
Virusongelmaa lukuunottamatta tuollaiset hajoamiset ovat ihan samanlaisia Ubuntun kanssa. Kuten aiemmin olen jo mainnnut niin näytönohjainajurien kusahtaminen on mielestäni pahempi juttu, samoin WLAN-piirien rampautuminen päivitysten myötä. Tässä eilen totesin jälleen "hienon" bugin Ubuntussa. Kone oli WLAN-kortilla netissä, kone jäi auki ja käväsin välillä muualla. Takaisin tullessani se oli tietysti mennyt lepotilaan. No, naputtelin salasanan kun se kerran sitä vaatii ja mitä kummaa: WLAN-kortti oli kadonnut näkyvistä eikä auttanut vaikka sitä käytti edestakaisin irti. Ainut ratkaisu oli käynnistää kone uusiksi. Elämme vuotta 2010 ja näin toimii Ubuntu. Kävin sitten säätämässä gconf-editorilla lockit pois mutten ole nyt käyttänyt sen jälkeen että mahtaako toimia miten.
"No kun se ei oikein toimi. Säätäjänörtit jotka laskee jotain 3Dmarkkeja ja prossukuormia on sellainen 2% marginaaliporukka. Yleensä jotain teinejä jotka ei ole ymmärtäneet edes sitä, että softa on tärkeämpää kuin rauta ja tärkeintä on se, että koneen kun asentaa niin se toimii mahdollisimman pienellä vaivalla mahdollisimman pitkään. Nyt puhuttiin perus PC-käyttäjistä mistä aina itsekin toitotat. "
En tiedä mistä vetasit 3D Markin tähän, sitä ei varmaan tiedäkään muut kuin sinä itse. Flash toimii parhaiten ja vakaimmin Windowsissa, voit selata Mac-käyttäjien mielipiteitä Flashista, samoin on myös vaikka nyt Ubuntu-käyttäjien. Minä käytän lähes päivittäin Windows 7:aa, OS X:ää ja Ubuntua (tätä harvemmin) ja kyllä sen eron huomaa. Sitä en sitten tiedä mikä on standardi ja mikä ei, mutta Javapelit toimivat niinikään parhaiten Windowsissa. Tätä minä tarkoitan hyvällä toimivuudella, 3D Markeista en tiedä.
"Ei ole väliä mikä se arkkitehtuuri koneessa on. Se ratkaisee, että kun on asentanut niin monta ylimääräistä klikkausta vaikka tarvitsee vaikka seuraavan 4v aikana. "
Siis mit vit, minähän totesin tuon Intel-arkkitehtuurin juuri sen vuoksi että voin vaikka samassa koneessa vertailla noita käyttiksiä. Klikkailujen määrällä minä en mitään toimivuutta laske ja jos Ubuntussa joutuu klikkailla vähemmän niin se kyllä varmasti korvautuu päätteeseen kirjoitetuilla loitsuilla :D
Huh. Aikamoista tykitystä sinulta taas. En haasta riitaa, mutta täytyy sanoa miten joudun esittämään paitsi erimielisyyteni, myös vinkin hakea apua. Olen eri kirjoittaja jonka kanssa väänsit, joten ei minulla sen puolesta ole mitään itselläni tässä liossa, mutta luehan vakavalla mielellä seuraaava:
1. "Ihme valehtelua taas."
2. "Sehän on silloin omaa tumpulointia. Ei pidä tumpuloida."
Syytät ymmärtämällä asian toisin kuin mitä kirjoittaja tarkoitti (1.) jonka jälkeen sorrut itse tumpuloimaan (2.)
Katsohan nyt:
""Vaihteleva tai rajoitettu laitetuki, täytyy Googlailla aika paljon etukäteen toimiiko laitteet eikä tukea läheskään aina mainita valmistajan sivuilla joten uusia laitteita ei voi ostella niin vapaasti."
Tottakai voi ostella vapaasti. Kaikki mihin luvataan yhteensopivuus toimii. Aivan kuten muillakin käyttöjärjestelmillä. "
Kirjoittaja selvästi viittaa siihen miten Windowsissa on erinomainen laitetuki, koska käytännössä kaikki laitteet tehdään Windowsille, jonka jälkeen on totuttelemista siihen kuinka Ubuntun puolella ei voi yhtä huolettomasti tehdä ostoksia marketissa, vaan täytyy selvittää netissä etukäteen laitteiden sopivuus järjestelmän kanssa. Se ei tosiaan ole kovinkaan vapauttava kokemus, vaan sitoo melko paljon kulutuskäyttäytymistä.
""Ajurien ollessa ulkopuolisen tekemiä on laitteiden toimivuus vähä mitä sattuu joskus (esim. DVB ja WLAN-tikut sekä näytönohjaimet ja kannettavien touchpadit sekä niiden virranhallinta), myöskin ajurien ylläpito on saattanut katketa jo aikaa sitten eli Googlella löytämäsi info Linux-tuesta ei enää koskekaan juuri sitä kerneliä tai julkaisua joka sinulla on."
Miten niin ulkopuolisten tekemiä? Laitevalmistajat itse tekee ne ajurit siihen kerneliin."
Ubuntussa Järjestelmä/Ylläpito/Laiteajurit lukee: "Muuta kolmannen osapuolen ajureiden tai suljettujen ajureiden asetuksia"
Käyttöjärjestelmä on käyttäjän, käyttöliittymän, laitteiston ja ohjelmien välinen rajapinta. Sen tuottamat viestit ovat ensisijaisesti sitä tietoutta, josta käyttäjällä on eniten kokemusta. Siten on aivan oikein puhua kolmannen osapuolen ajureista tai suljetuista ajureista, ja samalla mielikuva Canonicalin tai Linuxin kehittelijöiden ulkopuolisuudesta on varsin ymmärrettävä. Sen perusteella ei siis pidä ketään kutsua valehtelijaksi tai idiootiksi.
""Esimerkiksi Nvidian suljettujen ajurien kohdalla päivitykset rikkovat turhan monesti ajurien toimivuuden, samoin Intelin GMA 3100 ohjain kusahti versiopäivityksessä, kernelipäivityksiä tarjotaan oletuksena joten kannattaa olla tarkkana mitä asentelee."
Paskapuhetta. Ikinä ei ole Ubuntussa nVidian ajuri hajonnut. EI IKINÄ."
Itselläni on käynyt varmaan neljä kertaa niin, että versiopäivityksen yhteydessä on tullut viesti siitä kuinka uusi versio ei tue näytönohjaita, toisin kuin vanha. Sanaa rikkoutuminen voi käyttää tässä yhteydessä kahtalaisesti, ja molemmat tavat järki-ihminen ymmärtää. Tavallaan mitään ei siis mennyt rikki, mutta toiminnallisuus rikkoontui. Kehittäjien kannalta asia ehkä esitetään mielellään ensimmäisellä tavalla, vaan käyttäjän mielestä tapahtui tuo toinen. On äärimmäisen turhaa väitellä sanan patentoimisesta vain toiseen käyttöön, koska silloin molemmat väittelijät ovat yhtä väärässä. Samasta syystä on hieman noloa väittää toisella tavalla sanaa käyttävän puhuvan paskaa, koska tämä teki asiansa varsin selväksi.
Ehdotan, että ennen syyttelyjä pureskellaan kahteen kertaan mitä toinen oikein sanoi ja tarkoitti.
"Tässä on kokemuksia kymmenistä Ubuntuasennuksesta joihin on kaikkiin asennettu kernelipäivitykset mitään turhia varomatta eikä mitään ole särkynyt ikinä."
Itselläni asennuksia on yli kaksikymmentä, mutta alle neljäkymmentä, ja useimmiten asiat ovat menneet varsin kivuttomasti, mutta aina ei. Yhden kerran kovalevyllä oleva Windows ei suostunut enää käynnistymään lainkaan. Joskus (8.10?) asennuslevyn Gparted osiointiohjelma teki sutta joissakin operaatioissa ja siitä ei pystynyt sillä enää jatkamaan.
"Jos jotain ohjelmaa tarjotaan lähdekoodina, tai käyttäjä on niin tyhmä ettei ole lisännyt asennuslähdettä mistä se löytyisi valmiina niin se ei ole Ubuntun vika."
Ei sekään ole Ubuntu vika, että sinä syytät ja haukut käyttäjiä, mutta ei tuosta apuakaan juuri ole. Jokainen oppii mielellään, mutta ei kovin halukkaasti joudu haukutuksi, joten kaiketi uuden oppimista olisi tuettava huomioiden se kuinka tekemällä oppii, mutta siinä ohessa tulee tehtyä virheitäkin.
"käyttäjän ja muiden virheet ei ole Ubuntun vikoja. Tälläiset ihmiset on vitun idiootteja pellejä jotka syyttää omista hölmöilyistä muita!"
Jos tuo on provoilun sijaan aito suhtautumisesi, kannattaa ehkä hakea apua, koska ensinnäkään ei pitäisi olla mitään syytä hermostua noin paljon, ja toisekseen tuollainen hermostuminen estää näkemästä tilanteita selkeästi. Varmasti olet monesti myös oikeassa, mutta niissä tapauksissa kun haukut väärää puuta, teetkin isomman kertaluokan oikeusmurhan. Jos se puolestaan ei sinua haittaa, niin silloin varsinkin olet avun tarpeessa.
"Eikä tuollaisia kortteja kyllä ole missään sertifoiduissa koneissa eikä esiasennetuissa joten Ubuntulla ei kyllä tämän suhteen ole mitään ongelmaa."
Kuka aloittelija siirtyisi Ubuntuun tuosta vain ja lisämaksun kanssa? Tietenkin sertifioidun raudan edut ovat kiistattomat, mutta sitä ennen pitää ymmärtää miten suurin työ on voittaa ennakkoluulot. Yhtä ainoata raudankappaletta ei sitä ennen myydä. Ennakkoluulot voitetaan sillä että ihmiset saavat positiivisia kokemuksia. Mikäli sen eteen ei tehdä töitä hartiavoimin, voi ammattimainen Ubuntu- ja Linux-väki kyllä syyttää itseään. Niitä positiivisia kokemuksia saadaan vanhan raudan kautta eli kun yhtäkkiä huomataan miten pari windows-versiota vanha tietokone, joka ei ole toiminut käytännössä enää lainkaan, kukkuukin kiivaammin Linuxilla kuin talon uusin ykköstykki Windowsilla.
"Tärkeintä on että saa hommat tehtyä ja itselleen mieluisella tavalla."
Sattuuhan sitä, mutta älä huoli, kyllä se siitä vielä vituiks menee...
mitä olen käyttänyt löytyy kritisoitavaa. Myös Ubuntussa, Mintissä ja Fedorassa (sitä ei ole tarkoitettukaan "helpoksi"). Eniten kritisoin Windowsia. Se on ollut suoranainen katastrofi juuri tietoturvan ja vakauden suhteen. Windowsin kuuluisa "laitetuki" on myös aikamoinen myytti. Koodekkien suhteen (videot) MS kulkee taantumuksellisten jälkijunassa.
Linux-distrojen ongelmat ovat olleet lähinnä näyttöön ja ääniominaisuuksiin liittyviä. Missään tapauksessa en mene edes väittämään yksioikoisesti että "Linux toimii varmasti". Se voi toimia kohtuullisesti, heikosti tai ei ollenkaan. Väitteet jonka mukaan avoimet näyttöajurit toimisivat ovat jossainmäärin hurskastelua. Ne eivät voi toimia sillä näytönohjainvalmistajista juuri kukaan ei taida paljastaa sellaisenaan lähdekoodia, ei ainakaan ilman jonkinlaista "maksua". Linuxin ääniongelmat olivat takavuosina tuttuja. Nykyisin tilanne on jo tyydyttävä joskaan ei paras mahdollinen.
"Ne eivät voi toimia sillä näytönohjainvalmistajista juuri kukaan ei taida paljastaa sellaisenaan lähdekoodia, ei ainakaan ilman jonkinlaista "maksua"."
Intel ja AMD kehittävät itse niitä avoimia ajureita. nVidialla on suljetut, ainakin VIA on antanut jotain koodia/tietoja ja sen mukaan tehty ajuri mutta tämä on kyllä laitevalmistajasta kiinni, että laatuvehkeillä toimii, roskalla ei toimi. Jotkut on suljettuja ajureita ja jotkut avoimia mutta valmistajistahan se on kiinni. Suosittelen laatuvalmistajia.
Yleisesti ottaen se laitetuki eksyy Linuxiin juuri siitä, että laitevalmistajat itse tekee sen yhteensopivuuden sinne. Se on siis pitkälti heidän asia, että miten toimii ja käyttöjärjestelmävalmistajat, laitevalmistajat yms. sitten kertovat mikä toimii missäkin. Jos ei toimi, vika on siinä kuka lupaa toimivuutta.
Laitetuki ja koodi tulee kyllä sieltä valmistajilta itseltään lähes täysin. Joskus 10v sitten ei tullut mitään mutta eipä se nykypäivänä päde.
"Linuxin ääniongelmat olivat takavuosina tuttuja. Nykyisin tilanne on jo tyydyttävä joskaan ei paras mahdollinen."
Linuxeissa kyllä äänikorttituki on nykyisin paljon parempi kuin Windowsissa. Aikaisemmin oli päinvastoin. Aikaisemmin oli myös TV-virittimet mutta Windows 7 on kyllä parantanut aikaisemmista hyvälle tasolle. En osaa sanoa kumpi on nykyisin parempi. Mac OS X on TV-virittimillä huono, äänikorteista en osaa sanoa. Ammattivehkeissä varmaan ihan hyvä mutta pelivehkeissä tuskin.
Mandriva KDE: Uusimmassa versiossa 2010.1 asennuksen jäjiltä ei onnistu muiden kuin Mandrivan levyosioiden automaattinen mounttaus lennosta Dolphin-tiedostonhallinnassa. Harmillinen juttu kun Mandriva on muuten kivan viimeistelty ja tämä oli kunnossa edeltäjässä 2010.0:ssa. Saa helposti korjattua kun tietää mitä tekee ja ratkaisu löytyi hiljaiselta, mutta asiantuntevalta suomenkiliseltä Mandriva-foorumilta. Lisäksi asennuksen jälkeen oletuksena on edelleen päivityksissä funet.fi:n palvelimet ja niiltä olen saanut virheilmoituksia viimeisen puolen vuoden aikana, osa päivittyy ok, osa ei. Jälleen helppo vaihtaa toiset palvelimet kun tietää mitä tekee (easy urpmi:llä).
openSuse KDE: Ainakin mulla vaatinut eniten työtä asennusvaiheessa kun koneellani on yhdellä levyllä triplabuutti, asennettuna Vista ja 2 linux-jakelua, joista tämä on toinen. Oletuskäyttöliittymässä on vieläkin totuttelemista 11.1:n ja 11.2:n jälkeen.
Ubuntu: Näistä vähiten sanomista, tosin uusin asentamani on 9.04 ja sanomista saattaa tulla kun sen tilalle tulee lähitulevaisuudessa tuohon triplabuuttiin 10.04 ja grub2... Argh!
Vista: Hidas kovalevynraksuttaja ja vähäinen vastine rahalle kun käynnistän nykyisin enää kerran kuussa päivityksiä varten. 7 nukkui onnensa ohi minun kohdalla ja jää kokeilematta, ei ole enää tarvetta. Muilla mennään.
"Mandriva KDE: Uusimmassa versiossa 2010.1 asennuksen jäjiltä ei onnistu muiden kuin Mandrivan levyosioiden automaattinen mounttaus lennosta Dolphin-tiedostonhallinnassa. "
Editoi PolicyKit.tiedostoa. Neuvo löytyy Mandrivan suomenkieliseltä foorumilta, joka on kyllä aika hiljainen mutta jolta löytyy mm. tästä asiasta tuoretta neuvoa. Sen jälkeen nuo muut osiot mounttautuu. Voit jopa määritellä keillä käyttäjillä ne mounttautuvat ja keillä ei.
voidaan kritisoida myös Ubuntua. Ja Minttiä. Mutta tosiasiassa nuo ovat toimivia distroja. Fedora on tietysti haaste johon kenenkään ei ole pakko mennä. Yllättävän hyvin tuo säätö onnistui F13:lla.
Eniten kritisoitavaa on noilla testiversioilla - Mandriva KDE ja PCLOS KDE. SUSE KDE oli vielä pahempi. PCLOS:n heitin pois koneelta kun ei voinut osoittaa millään paremmuuttaan Mandrivaan verrattuna.
Windows on aivan hirveä enkä siihen enää tikullakaan koske. Boikotoin sitä kuten SUSE:akin.
Kaikki tyyliin 2x vuodessa julkaistavat käyttöjärjestelmät ovat experimentalia. Poikkeuksena Ubuntu LTS, vaikka se samassa sarjassa tuleekin niin siinä sitten panostetaan toimivuuteen, joskin kiinteällä aikataululla.
Rolling releasessa päivitetään jatkuvasti joka paikkaa ja otetaan riski päivitysongelmille, että saadaan kaikki aina uudeksi.
Susen boikotointia en ymmärrä. Se toimii hienosti. openSuse taas on experimentaleista laadukkain.
Fedora KDE:n suurimpana ongelmana lienee se, että osaa valita ne paketit joita ei halua päivittää. Itse en esimerkiksi päivitä uudempaan kerneliin, jos nykyinen toimii mainiosti.
Mandrivan puutteina on toisinaan päivityspalvelimien (funet) alhaallaolo. Myös hiiren käyttö on jotenkin windowsmaista ja hidasta, koska esimerkiksi nettisivun scrollaus ei onnistu ilman hiirellä näpäyttämistä.
CentOS on hieman vanhahko, eikä siihen saa kaikkia uusimpia ohjelmia. Kuitenkin esimerkiksi mokkula (Huawei E220) toimii.. :)
OpenSUSEssa on pöhkö paketinhallinta - jos yrität asentaa vaikka 2 megan kokoisen paketin, openSUSE asentaa satojen megojen verran paketteja.
Debian Lennyssä mokkulapaketit puuttuvat oletusasennuksesta.
Ubuntu / Mint : Molemmissa enemmän tai vähemmän taistelua mokkuloiden kanssa CD-asemat eivät aina toimi odotetusti muita HAL:in poistamiseen liittyviä ongelmia. Myös grub2 aiheuttaa edelleen ongelmia dualbooteissa joissakin koneissa (Mandriva, PClinuxOS, Windows, ..)
Windows XP muuten ihan hyvä, mutta toivottoman hidas jos vertaa eri linuxeihin. Kuitenkin mäkihyppypeli toimii mainiosti XP:ssä :)
Vista / 7 : Surkea käytettävyys yhdistettynä hitauteen .. :(
Ei ole aina toiminut Debian eikä Ubuntu mutta juuri tällä hetkellä toimivat hienosti. Kernelpäivitykset ovat olleet yleisin syy että jonkin laitteen toiminta häiriintyy, deb-pohjaisissa joko wlan tai näytönohjain. Viime aikoina ei ilmiötä enää ole esiintynyt mutta olen varma että kokonaan siitä ei ole eroon päästy. Eli ei toimi aina hyvin, viime aikoina kuuitenkin on toiminut, ehkä se johtuu osittain myös siitä että tämä käyttäjäkin on kehittynyt ja osaa joko välttää tai korjata ongelmat.
En ole nähnyt mitään hajoamista ikinä missään näistä useissa kymmenissä eri asennuksissa mitä tehnyt. LTS julkaisut, ajurit on vakioajureita eikä mitään muualta ladattuja. Jos itse jotain virittelee niin sitten on ongelmat tiedossa.
Tiedän kyllä riskin, että kernelipäivitys voi muuttaa yhteensopivuutta standardoimattomilla laitteilla, mutta sitä varten voi käynnistää edellisen version kernelistä ja hypätä yhden version yli. Itse en ole tälläiseen törmännyt ikinä.
Mitään ihmeen korjaamista siinä ei tarvitse kun se kerran edellisellä kernelillä toimi, ellei sitten ole jotain omia virityksiä rakennellut.
Tiedät varmaan tai ainakin oletan sinun tietävän että kernelin päivityksessä voidaan joidenkin laitteen tuki jättää pois ja silloin kyseinen laite ei toimi. Näin minulle on käynyt mm. RT25xx laitteiden kanssa, niiden standardoinnista en tiedä paskaakaan mutta jos kernelissä a toimii ja kernelissä a.1 ei toimi koska tuki jätettiin pois niin se on siinä. Vastaavia piirejä on useita joten kun kernel päivittyy niin jos tuki tiputettu pois niin on heikkoa saada laitetta toimimaan tai ainakin se vaatii sitä kuuluisaa säätämistä.
Olet nyt liian ubuntu-huuruissa, käy välillä vaikka baarissa tms. että saat hapokasta ilmaa ;) Ihme kun äijä ei usko että jos minä olen käyttänyt ubuntua lähes alusta asti ja sanon että tällaista tapahtuu niin pitää käydä vänkäämään että eihän se ole mahdolistakaan. Kyllä se vaan on, olet testannut liian harvoilla koneilla tai sulla on käynyt joku possumunkki.
Tämä ketju näyttää antavan Pentille tilaa hengähtää, mahtaa olla kiitollinen ;D
Vaan oli mielenkiintoista lukea tätä HIHHULIEN purkausta, vaikka sitähän on näillä sivuilla riittävästi ilman erillistä ketjuakin asiasta .................
No olipa hyvä että sait vähän tyydytystä kehnoon elämääsi. Oletko koskaan ajatellut että saatat itse olle se mainitsemasi hihhuli?
"Tiedät varmaan tai ainakin oletan sinun tietävän että kernelin päivityksessä voidaan joidenkin laitteen tuki jättää pois ja silloin kyseinen laite ei toimi."
Ubuntussa ei ainakaan julkaisun aikana. Siinähän kernelipäivitykset on patcheja, ja standardoituja laitteita se ei koske. Jos laittaa uuden julkaisun Ubuntusta, mitä tehdään 2v välein niin sitten on mahdollisuus, että tälläistä tapahtuu standardoimattomilla laitteilla.
Tästä kyllä saisi Ubuntuun ihan oikean ärsyttävyyden: Noin 2v välein on riski standardoimattomilla laitteilla yhteensopivuuden putoamiseen valmistajilla jotka tukevat huonosti laitteitaan. Eli se parinkympin TV-tikku voi joutua uusimaan, tai ottaa uuden mokkulakytkyn tai vastaavaa. Aika hyvin tuntuu kyllä Huawei E220 toimineen ainakin 7.10:stä lähtien ja toimii nykyisessäkin kun tökkää kiinni, eli 3v menis vielä.
Mutta, riski on olemassa ja tuo on Ubuntun ärsyttävyys. Windowsin normiversiolla menee max. 10v hyvin suurella todennäköisyydellä, joskin sitä uusitaan noin 6v välein mutta puhutaan siis vaikka 12v aikana pahimmassa tapauksessa 5x suuremmasta riskistä epästandardien laitteiden särkymisen kanssa.
"Kyllä se vaan on, olet testannut liian harvoilla koneilla tai sulla on käynyt joku possumunkki."
Merkkikoneita, laadukkaista osista itse kasattua konetta, yritysläppäreitä, linuxeilla myytyjä miniläppäreitä, jokunen leluläppäri. Ihmiset joille asennan ovat usein kuunnelleet minua vuosia sitten laitehankinnoissa että ei mitään paskaa kanna kotiinsa ja kyllähän se sitten vuosien päästä maksaa takaisin kun laitteet vaan toimii.
Riippumatta merkistä tai sen laadusta niin esimerkiksi emon revision muuttuessa ei ole takeita toimiiko linuxissa kaikki kuten kuuluu. Jopa windowsisa on joillakin kokoonpanoilla ongelmia vaikka kaikki rauta tehdään käytännössä sen eikä standardien mukaan (tämä saattaa muuttua lähitulevaisuudessa).
Minulla on itselläni ollut useita emoja jotka periaatteessa ovat samoja mutta revisioissa on eroja, silloinhan biosissa ja raudassakin on eroja ja aiemmin linuxilla toiminut kokoonpano Rev 1.0 ei ehkä toimikaan emolla Rev 2.0 vaikka se toimi saman emon edellisellä revisiolla. Miten siis voi päätellä mikä on "merkkirautaa" ja mikä toimii? Ei yhtään mitenkään tai ainakin tavalliselle käyttäjälle toimivan kokoonpanon etsiminen on hankalaa ellei se tule suoraan tehtaalta ja joku on ehtinyt testaamaan sen toimivuuden.
Nimenomaan hommataan niin, että joku on testannut kokoonpanon. Tämä on lähtötilanne. Jos sitä itse asentelee ja ei saa toimimaan niin se ei ole käyttöjärjestelmän vika.
Ammattilainen kyllä sitten vaihtelee eri versioita firmwaresta jolla tietää käyttöjärjetelmän toimivan moitteetta, ja selvittää komponentit jotka toimii yhteen käyttöjärjestelmän kanssa jos on jotain rakentamista. Tietysti jos joku toimittaa viallisen kokoonpanon niin vika ei ole käyttöjärjestelmässä vaan asentajassa/toimittajasa.
Applen asiakkaat väittävät usein, että muiden valmistajien koneet ja käyttöjärjestelmät olisi jotenkin huonoja mutta tämähän on kiinnni vain siitä kuinka hyvin on kasattu ja testattu. Apple kasaa ja testaa ihan hyvin kokoonpanonsa. Jos itse kasaa ja evottaa niin ei ole käyttöjärjestelmän vika. Ostaa sitten valmiin tai hankkii ammattitaitoisen asentajan.
Jos verrataan sinun ja M-kar,in poskensoittoa minun aistikkaisiin mainintoihin . heko heko to U !
mutta minkäs teet jos laitevalmistaja, joka kirjoittaa kerneliin oman osansa lopettaakin tuen. Käy kuin Ubuntu 9.10:ssä jossa tietyt mokkulat lopettivat toimintansa vaikka 9.04:ssä ne toimivat hyvin. Onneksi tiesin tuosta jo lokakuussa 2009 ja niinpä asensin isälleni Linux Mint 7:n enkä Mint 8 (oli silloin vielä RC tai Ubuntu Karmic Koalaa).
Kyse ei ollut siis "Linuxin toimimattomuudesta" vaan laitevalmistajan "tuen yhtäkkisestä päättymisestä" tms.
Jos koodi olisi annettu vapaasti kernelsuunnittelijoille ei ongelmaa tietysti olisi olemassa. Avoimen koodin maailmassa ongelmaan löytyy ratkaisu - enemmin tai myöhemmin. Sen sijaan suljetun koodin maailmassa olet voimaton, koska koodia ei ole sinulle siihen annettu. Voidaan tietysti tehdä about-viritelmä mutta se ei ole precis-ratkaisu.
Niin, nyt pitää erotella se minkä voi katsoa olevan "linuxin" vika ja minkä ei. Tietenkään linuxin tai minkään jakelun vika ei ole jos laitetta ei saa toimimaan koska siihen ei yksinkertaisesti ole ajuria syystä ettei valmistaja luovuta tietoja. Mutta jos laitteeseen on ajuri ja se toimii kokoonpanossa a jakeluversiolla a johon tulee päivitys b ja laite lakkaa toimimasta niin ainakin loppukäyttäjä kyllä KOKEE sen linuxin viaksi oli se sitä tai ei. Kyseessä voi tosiaan olla mainitsemasi kaltainen tilanne tai se että ajuri on poistettu kernelin kokoonpanosta tai se että ajuri on buginen tai ainakin joissakin kokoonpanoissa buginen, koska kuten tiedämme jotkut rautakasat eivät vain keskenään tahdo toimia millään ilveellä hyvin, tämän on todennut myös vuosia koneita päätyökseen korjannut tuttavani.
Jos laitteen oletetaan toimivan ja se ei yhtäkkiä enää toimi niin kyllähän sitä saa kritisoida vaikkei se oikeastaan kenenkään vika olisikaan tai ettei sormea voi mihinkään suuntaan sojottaa ;) Käyttäjän taitamattomuutta on kuitenkin paha mennä arvostelemaan ja tuomitsemaan koska hän luonnollisesti olettaa että kun laite toimii NYT niin se toimii myös tulevaisuudessa samassa asennuksessa.
Minun molemmat ongelmalliset näytönohjaimeni olivat muuten kylläkin siellä yhteensopivuustaulukossa mutta eivät ubuntun mukana tulevilla ajureilla toimineet tai ainakin pimenivät päivityksissä, tämä oli muistaakseni 2006-2007 enimmäkseen. Siinä ei xorg.confin puukotuksetkaan auttaneet mutta poropietareilla sain sitten toimimaan. Toki vanhempaan kerneliin käynnistämällä mutta jos uudessa oli jokin muu tarpeellinen ominaisuus niin..
Ketkä ovat muitakin linuxeja käyttäneet kuin vaan ubuntua tietävät että ubuntussa on kohtuuttoman paljon näytöohjainongelmia siinä missä muut jakelut toimivat monesti paremmin. Periaatteessa vika voi olla niinkin yksinkertainen että toinen jakelu käyttääkin vain onnistuneesti vesaa mutta ubuntu yrittää ottaa laitekohtaisen ajurin käyttöön jossa jokin muu epäonnistuu esim. resot tms.
Tässä jotain aihetta sivuavaa lähiajoilta..
http://ubuntu-tutorials.com/2010/05/06/ubuntu-10-04-lucid-blank-screen-at-startup-workaround/
Muistin väärin sen verran että se Gainward toimi hyvin ja XFX ei toiminut ollenkaan hyvin, tein pienen haun mitä olin silloin pähkäillyt, vuodelta 2006
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/3652416/19149798
"Käyttäjän taitamattomuutta on kuitenkin paha mennä arvostelemaan ja tuomitsemaan koska hän luonnollisesti olettaa että kun laite toimii NYT niin se toimii myös tulevaisuudessa samassa asennuksessa."
En minä kyllä ole tietoinen siitä, että Ubuntun julkaisuissa olisi päivitykset pudottaneet yhteensopivuutta. Pitäisi olla just jotain 9.04->9.10 kaltaisia julkaisupäivityksiä. On sitä kerneliä patchattu 9.04:ssä 9.10:n julkaisun jälkeenkin mutta sama asennus toimii ihan hyvin mokkuloilla monilla ihmisillä joille olen asentanut.
Itselläni nyt on ollut miniläppärissä 9.04 varmaan 15kk. Ei ole mitään käynyt mokkuloille eikä muillekaan laittelle. Olen varma, että tämä koskee lähinnä niitä jotka särkee toimivaa asennusta uusilla julkaisuilla.
"Minun molemmat ongelmalliset näytönohjaimeni olivat muuten kylläkin siellä yhteensopivuustaulukossa mutta eivät ubuntun mukana tulevilla ajureilla toimineet tai ainakin pimenivät päivityksissä, tämä oli muistaakseni 2006-2007 enimmäkseen."
En pidä muinaishistoriasta puhumista hedelmällisenä nykyaikana. Sama kuin itkisi Windows Men kaatuilusta. Ei päde Windows 7:n.
Tuossa juuri linkitin tältä vuodelta lynxiin liittyvää "black screeniä" mutta se liittyi vähän eri tilanteeseen, kuitenkin.
"En pidä muinaishistoriasta puhumista hedelmällisenä nykyaikana. Sama kuin itkisi Windows Men kaatuilusta. Ei päde Windows 7:n"
Olet ihan oikeassa, esimerkkini on käytännössä liian vanha koska kuten totesimme on kehitys kulkenut valtavaa vauhtia. Ja myös se on totta ainakin omien kokemusteni ja käsitykseni mukaan että kerneli- tms- päivitysten aiheuttamat pimenemiset ja muut ongelmat ovat vähentyneet huomattavasti parin viime vuoden aikana, niitä silti yhä esiintyy johtuen eri syistä. Esimerkkini kuvasikin vain sitä että ubuntulla on tällainen tausta että sitä on yleisesti pidetty yhtenä heikoimmista jakeluista mitä tulee X:n toimivuuteen ja maine on säilynyt koska noita hakseja käy yhä liian paljon vaikka vähemmän.
ehdoton 1. on Ubuntu 10.04 LTS Maksullisista ei löydy vertailukohtaa.
Ubuntu olisi valtavirtatietokoneenkäyttäjille se paras vaihtoehto, koska muita vastaavia ei heille ole. Jos rajoitetaan kohderyhmä niinhin jotka tietävät pikkuisen enemmän tietokoneesta ja joille ei heti kättelyssä mene sormi suuhun, niin joku toinen esim. Fedora tai Debian voisi olla hyvä kisaaja Ubuntun/Mintin kanssa.
On huomioitavat myös ilmaiset sovellusohjelmat: mm. Open Office, Gimp, cd/dvd-poltto-ohjelmat jne...
Useimmille tämä Ubuntu olisi se paras vaihtoehto. Rahaa säästyisi, eikä tarvitsisi menettää yöuniaan haittaohjelmien ja uudelleenasennusten kanssa. Varsinkin kun käyttää näitä LTS-versioita.
Olen eri mieltä. Debian sopii paremmin niille ketkä haluaa paljon kustomoida ja vaihdella ohjelmia yms. komponentteja. Näitä on 10% porukasta Microsoftin tutkimuksen mukaan.
Mac OS X taas on omiaan sellaisessa käytössä jossa käytetään webbiä, Javaohjelmia, Flashia, PDF-tiedostoja (samat missä Ubuntukin on hyvä) ja lisäksi katselee DVD-levyjä. Mac OS X menisi ohitse ilman DVD-soittoakin koska julkaisut on pitkäikäisempiä. Musiikin teossa Mac OS X on hyvä.
Ubuntu taas on mokkulakäytössä markkinoiden paras. Samoin musiikin kuuntelussa ja miniläppärikäytössä. Sopii noihin juttuihin myös mihin Mac OS X mutta jos haluaa ladata torrentteja, kuunnella musiikkia, käyttää officepakettia, muokata kuvia yms. niin Ubuntu on selvästi parempi. Musiikin äänityksessä Ubuntu Studio vaikuttaa parhaalta, vaikka musiikin teossa ei niinkään loista.
Osa ihmisistä haluaa uusinta uutta. openSuse sopii näille ketkä haluaa uusia kerta vuoteen ohjelmistot. Fedora sopii näille ketkä haluaa uusia kaksi kertaa vuodessa ohjelmistot.
Satunnaispelaamisessa Ubuntu on niinikään paras koska siinä on valmiina laajin pelivalikoima, ja lisäksi siinä toimii selainpelit. Se porukka joka ostaa kaupasta pari suosittua peliä, tyyliin Sims ja WoW, Mac OS X voittaa sitten helposti.
Windows sitten on paras aktiiviselle peliharrastajalle jotka käyttää tietokonetta pelikonsolina. Samoin Blu-ray elokuvien katsomisessa. Windows on myös hyvä silloin kun on laaja kirjo epästandardeja lisälaitteita tai niitä on tarkoitus hankkia pitkällä aikavälillä. Windowsjulkaisujen pitkä elinkaari sopii tälläiseen hyvin. Windowsin hyödyt käytännössä menetetään mikäli erehtyy ostamaan lelumallin.
Ohjelmointihommissa ja tietotyössä linuxit on parhaita. Näistä varmaan Debian on yleensä paras, ellei sitten ole tarkoitus tehdä esim. Red Hat Enterpriselle softaa jolloin Fedora on hyvä, mutta tällä hetkellä Ubuntu on paras javaohjelmoinnissa.
Vastapainoksi, skannerin käyttöön en linuxeja ottaisi.
Virittelijöille paras käyttis on Gentoo. Saa optimoitua kaikki mehut irti koneesta. Joillekin ehkä Arch ketkä ei halua kääntää. Tietoturvafriikeille OpenBSD on paras.
Perus toimistotyössä, web, sähköposti, officeohjelmat, ajanhallinta yms. Suse Enterprise Desktop on paras. Mopokoneissa sitten Debian ja CentOS on hyviä, tapauskohtaisesti.
---
Käyttötarkoitus sanelee. Ubuntu ei ole kaikessa paras. Ubuntulla on Mac OS X:n ja Windowsin tapaan vahvuuksia sekalaisissa käyttötarkoituksissa mitä ihmisillä voi olla ja tämä on tärkein syy suosioon.
Vista:
Vistan indeksointi ei ole huono, se on totaalisesti rikki. Indeksoinnin tekisi nopeammin kynällä ja paperilla.
Muutkaan säädöt eivät olleet kohdallaan out of box, vaati turhaa säätöä ennenkuin sai toimimaan.
Vista ja W7
Ohjauspaneeli voisi olla loogisempi, vaikka W7:ssa on asioita paranneltu on tietokoneen hallinninnan työkälut silti vähän niinkuin arvottu 1X2 mistä löytää minkäkin säädön.
Komppaan molempia. Vistalla indeksointi pitää ottaa vaan pois ja vaikka kerran kuussa indeksoi käsipelillä.
En kyllä käytä niin paljoa Vistaa, että olisin perehtynyt siihen miten saisi jonkun napin johonkin valikkoon, että "indeksoi" niin voisi tehdä tuon aina päivitysremontin jälkeen.
pitkään Slackwarea, kunnes se siirtyi joskus viime vuoden loppupuoliskolla KDE 4:ään. Kolmosversiota käyttävät Slackwaret olivat hyviä, säätäähän niitä sai, sillä mitään GUI-systeemejä ei asetuksille ollut, eikä varmaan tule olemaankaan. Se ei sinänsä haitannut, koska tiesin mitä tehdä ja konffaukset tarvitsee tehdä vain kerran, ja ne voidaan useimmiten ilman muutoksia siirtää uusiin asennuksiin. Sen sijaan KDE 4 rupesi ottamaan niin raskaasti päähän, että päätin vaihtaa johonkin Gnome-distroon, vaikka aiemmin olin vankasti KDE:n kannalla. KDE:n kolmosversio olikin ihan hyvä ja selkeä, mutta nelosessa mentiin metsään oikein kunnolla. Käsitämättömän sekava viritys, jonka käyttö ainakin ensimmäisissä versioissa vaati rauhoittavaa lääkitystä. No, lopulta päädyin Ubuntuun ja minkäänlaista ongelmaa ei ole ollut. Sovellusvalikoima on ihan toista luokkaa kuin Slackwaressa, tosin saihan siihenkin mitä vain, jos itse viitsi kääntää. Lisäksi on epävirallisa pakettirepoja kuten esim. slackbuilds.org, jonka paketit toimivat ongelmitta. Kummallista Ubuntussa on ainoastaan se, että palautuminen "suspend to disk"- tilasta kestää, vähintään yhtä kauan kuin normaali käynnistys.
KDE 3.5 oli vielä ominaisuuksiltaan jotenkin köykäinen, gnomen tapaan, mutta tämä nelonen on aivan mahtava. Ainakin Fedoralla ja Mandrivalla.
Onhan se KDE 3.x vielä jossain CentOS:ssa käytössä sellaiset 4v.
Marginaalikeskusteluhan tämä säie on: pikaisella silmäyksellä havaitsee kuka tahansa tilastosta, että tällä keskustelulla on tasan kaksi lukijaa pär jätetty viesti. Tilastotulkinta lienee seuraava: toinen on kommentin heittäjä ja toinen on kommentin hittäjän alterego.
Näino! Ei ole tilaston mukaan vieläkään säikeellä ”kahta” lukijaa enempää: hän on muutaman kerran joutunut klikkaamaan kahdesti, että näkee, että eivät mene vastausvuorot alterekolla sekaisin. Useita kertoja on silti mennyt.
höyryparka taas kuvittelee ilmeisestikin että minä ja M-Kar ollaan yksi ja sama henkilö? Lyönpä sitten löylyä hieman höyrypäähäsi; entä sitten jos olenkin matti? Mitä siitä seuraa? Entä jos en olekaan,mitä siitä seuraa? Missä kohdassa pohdintojasi mahdat pimentyä ihan lopullisesti? Mitä siitä seuraa?
Normaalijärjellä varustettujen on hyvä muistaa että vajavaisia pitää käsitellä ymmärtämyksellä. Jos on lusikalla annettu niin ei pidä kauhalla vaatia. ;)
No joo, anteeksi vain. Eihän lyötyä pitäisi lyödä mutta kun tuo fakki-idiootti seurailee minua ja alati vihjailee jotain sekavia niin ehkä se hiukan motivoi pieneen kopsutteluun.
Ja vaikka kuin yritätte Ubuntu jyrää kaikki.
Ei toimi aina. Jakeluna fedora. Joudun katsomaan päivityslistan läpi ennen hyväksymistä, koska jos mukaan on tulossa kernelipäivitys ilman nvidian ajureita kolmannen osapuolen reposta, jään ilman ikkunointia. Bukejakin löytyy. Tällä hetkellä rassaa jokin outo ääniongelma. Jos käytössä on useampi ohjelma jotka töräyttelevät ääniä ulos, kokoruutuun aukeavat pelit (pari ainakin) eivät välttämättä töräyttele ääniä, ja peliä lopetettaessa x "jäätyy" (eli ei muuta resoluutiota takaisin ja palaa työpöydälle, vaan peli jää päälle eikä vastaa mihinkään). Saatavilla olevista vaihtoehdoista se on kuitenkin toiminut kokonaisuutena mielestäni parhaiten, ja tuntuu että tapeltavaa on vähemmän kuin ubuntussa tai debianissa.
Kokemusta löytyypi: dos 6, win3.11, 95 pari versiota, 98, me, 2000, crux, slackware, gentoo, freebsd, debian, ubuntu ja jotain muita... ei voi muistaa kaikkia. Suurinta osaa olen lähinnä kokeillut, mutta noita tuossa voin sanoa käyttäneeni (yli kuukausi käytössä, tai jotain). Fedoraan olen ollut aika tyytyväinen, enkä koe tarvetta lähteä pöhköön kokeile-sitä-ja-tätä rumbaan.
niin juu, olihan mulla mac minikin jossain välissä :D En tyksinyt. Jos haluaa ruuvata jotain mitä apple ei ole tarkoittanut ruuvattavaksi, niin joutuu värkkäämään xml-tiedostojen kimpussa, etsimään olemattomia manuaaleja jostain hornasta ja tekemään kokeile-erehdy tekniikalla. Tai sitten joku on tehnyt valmiiksi ohjelman jonnekin internetin nurkkaukseen... Ehkä. Ja sen löytäminen on jo toinen asia.
nvidia-ajuri kuhunkiin kerneliin sopiva tulee yleensä pari päivää myöhemmin kuin itse kernelpäivitys. Niinpä yleensä täytyy laittaa menu.lst:ssä "risuaidat" uuden kernelin rivien eteen ja käyttää jonkin aikaa vielä vanhaa kerneliä. Syytä viivästymisille en tiedä.
Toinen juttu Fedora 13:sta - ei buuttaa useinkaan ensimmäisellä eikä aina toisellakaan kerralla. Googletuksen perusteella syy näyttäisi olevan nvidian näytönohjaimessa.
Aluksi W7 käynnistyi todella vikkelään. Nyt noin vuosi sen jälkeen Seiska käynnistyy kolme-neljä kertaa hitaammin kuin alussa!
Himassa Ubuntu enkä ole käynnistymisen hidastumista huomannut koskaan!
ei aina löydy mainittuja ohjelmia. Kyseessä pclos. Muuten tyytyväinen.