Suomenpystykorva näyttelyihin

Joku vaan

Meillä on viiden kuukauden ikäinen suomenpystykorva ja haluaisin käyttää sitä näyttelyissä, sitten kun sillä on enemmän kokemusta. Miten pystykorvan kuuluu käyttäytyä? Pitääkö sen katsoa omistajaa tai ottaa kontaktia kun kierretään kehää? Miten sen kuuluu käyttäytyä kun tuomari tulee jututtamaan sitä ohimennen. Kuuluuko sen seistä nätisti vai tervehtiä takas? Näihin jos sais vastauksia kun ei oo oikeen kokemusta pystykorvien käyttäytymisestä näyttelyissä. Ja voi kertoa muustakin suomenpystykorvan näyttelykäyttäytymisestä.

6

728

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Esittämisestä ja arvostelusta näyttelyssä

      Suomenpystykorva on eloisa, terhakka ja herkkätuntoinen koti- ja metsästyskoira. Sen ominaisuuksia ja niihin liittyviä piirteitä pitäisi saada esiin ja arvostaa oikealla tavalla myös näyttelyissä. Samalla koirien arvostelua pitäisi entisestään yhdenmukaistaa, etenkin luonteen ja liikunnan suhteen.

      Kokeneet pystykorvaharrastajat sekä rodun jalostustoimikunnan jäsenet ovat keskusteluissa usein tuoneet esiin näkemyksiään suomenpystykorvien arvostelusta näyttelyissä, tuomarikohtaisista erilaisista painotuksista sekä niistä johtuvista heitoista.

      Kehäolosuhteet ja esittäminen

      Olipa kehä sitten pieni tai mieluiten suuri, tulisi häiriötekijät minimoida. Kun luokka on koottu kehään ja sitä on pyöräytetty pari kertaa ympäri ja saatu näin yleiskuva koirista sekä niiden keskinäisestä käyttäytymisestä, pitää muut koirat arvosteltavaa lukuun ottamatta poistaa kehästä. Näin koira saa esiintyy rauhassa ja näyttää parastaan. Yhteisesiintyminen on usein hyvinkin suuntaa antava palkintosijoille, joskin yksityiskohdat voivat tuoda siihen muutoksia.

      Koiranohjaajalle onkin tässä, kuten muissakin vaiheissa, tärkeää saada koirasta paras irti. Tärkeää on seurata koko ajan koiraa, sen käyttäytymistä, liikuntaa ja asentoa.

      Esittäjän mielentila on tärkeä. Koira vaistoaa ja haistaa omistajan itsevarmuuden tai epävarmuuden ja käyttäytyy sen mukaan rauhallisesti ja rohkeasti tai luonteensa mukaan pelokkaasti tai aggressiivisesti. Liikkeessä koiran pitäisi saada mennä "vapaassa hihnassa" kiskomatta. Siihen tarvitaan "sanallista" ohjausta ja oman liikkeen sopeuttamista koiraan. Liikkeen pysähdyttyä koira pitää saada hyvään, vapaaseen asentoon ja terhistäytymään parhailleen. Yhteisesityksessä se onnistuu viemällä koira juuri sopivan matkan päähän kilpakumppanista.

      Koiran asettelu käsin ei ole mielestäni hyväksyttävää. Ansiot ja virheet näkyvät parhaiten koiran seisoessa ja liikkuessa "vapaasti", löysässä hihnassa. Hyvärakenteinen- ja liikkeinen koira on edukseen missä asennossa tahansa, jos sen luonne on oikea.

      • Luonne ja sen testaaminen

        Luokan yhteisesiintymisen jälkeen on vuorossa koettelevampi osa. Koira lähestyy ohjaajansa kanssa arvostelijaa, antaa kosketella itseään ja suostuu purennan tarkastamiseen. Tässä vaiheessa tulee esille sekä ohjaajan että koiran mielenvireä luonne. Kun ohjaaja on varma ja koira hyväluonteinen, se lähestyy arvostelijaa "tutustumismielessä", vapaasti ja innokkaasti sekä antaa käsitellä itseään. Liian epäluuloinen tai arka koira panee hanttiin. Hihnalla kiskominen vielä pahentaa asiaa. Omistajaansa luottava koira antaa houkutella itsensä vieraankin luo. Ellei koira tähän suostu ja anna kosketella itseään, täytyy palkintosija panna harkintaan. Tuomarin tulee tässä vaiheessa esiintyä pehmeästi, olla polvi - tai kyykkyasennossa, kädet alhaalla, eli olla koiran kanssa samassa tasossa. Pystyasennossa seisova tai käsillään ylhäältä koiraa lähestyvä tuomari antaa koiralle uhkaavan vaikutelman.

        Mikäli arvostelija haluaa testata koiran luonteen lujuutta säikyttävillä eleillä tai äänillä, tapahtukoon se vasta kilpailuluokassa, jos se silloinkaan on aina tarpeen. Rukkasten läiskäyttäminen sopivan kaukaa on tällöinkin riittävä. Koirakohtaiset erot näkyvät kyllä.


      • Evil-Minded kirjoitti:

        Luonne ja sen testaaminen

        Luokan yhteisesiintymisen jälkeen on vuorossa koettelevampi osa. Koira lähestyy ohjaajansa kanssa arvostelijaa, antaa kosketella itseään ja suostuu purennan tarkastamiseen. Tässä vaiheessa tulee esille sekä ohjaajan että koiran mielenvireä luonne. Kun ohjaaja on varma ja koira hyväluonteinen, se lähestyy arvostelijaa "tutustumismielessä", vapaasti ja innokkaasti sekä antaa käsitellä itseään. Liian epäluuloinen tai arka koira panee hanttiin. Hihnalla kiskominen vielä pahentaa asiaa. Omistajaansa luottava koira antaa houkutella itsensä vieraankin luo. Ellei koira tähän suostu ja anna kosketella itseään, täytyy palkintosija panna harkintaan. Tuomarin tulee tässä vaiheessa esiintyä pehmeästi, olla polvi - tai kyykkyasennossa, kädet alhaalla, eli olla koiran kanssa samassa tasossa. Pystyasennossa seisova tai käsillään ylhäältä koiraa lähestyvä tuomari antaa koiralle uhkaavan vaikutelman.

        Mikäli arvostelija haluaa testata koiran luonteen lujuutta säikyttävillä eleillä tai äänillä, tapahtukoon se vasta kilpailuluokassa, jos se silloinkaan on aina tarpeen. Rukkasten läiskäyttäminen sopivan kaukaa on tällöinkin riittävä. Koirakohtaiset erot näkyvät kyllä.

        Rakenne ja liikunta

        Suomenpystykorva on kevyt ja neliömäinen, tyypillinen laukkaaja. Lyhyellä matkalla se on neliömäisyytensä vuoksi erittäin nopea, lähes vinttikoiran luokkaa. Pitkälläkin matkalla se on keveytensä vuoksi kestävä.

        Pystykorvan tuuhea karva peittää helposti rakenteen. Kun sen suihkuttaa märäksi tai tunnustelee sitä käsin, tulee keveys ja vinttikoiramaisuus hahmosta esiin. Rakenteelle tyypillistä ovatkin pienehköt etukulmaukset ja keskinkertaiset takakulmaukset. Niistä seuraa myös upea ryhti ja selkälinja. Jos kulmat ovat päinvastoin korostuneet, tuo se helposti esiin etu-raskautta ja/tai etumataluutta ja ryhti on pois.

        Takana polvikulma on kinnerkulmaakin tarkempi, vaikka ne usein käyvätkin käsi-kädessä. Hyvä polvikulma takaa yleensä vahvan reisilihaksiston, mikä on tärkeä nopeissa syöksyissä. Lihaskunto selviää tunnustelemalla. Lihasheikkous puolestaan näkyy usein jo raajojen asentovirheinä ja huonoina liikkeinä.

        Liikunnan arvostelussa näkyy rakenne virheineen parhaiten. Koiraa tuleekin aina juoksuttaa kehässä. Kolmioliike näyttää asiat nopeasti. Aluksi ravia tuomarista poispäin, kehän kauimmaiseen kulmaan, sitten kehän sivua sivuliikkeen tarkastamiseksi ja lopuksi sieltä takaisin suoraan tuomaria kohti.

        Ravi paljastaa rakenne- ja liikuntavirheet selvimmin. Kuitenkin myös ravin vaihto laukkaan kannattaa tutkia. Laukkaajatyyppinä suomenpystykorva vaihtaa melko helposti laukkaan, mutta jos sillä on hyvä rakenne, se ravaakin melko vauhdikkaasti.

        Kovin hiljaisessa vauhdissa laukkaan vaihtavilla on usein heikkoutta takapään rakenteessa. Vaikeasti laukkaan vaihtavilla saattaa puolestaan olla jokin seuraavista virheistä: pitkä runko, pehmyt selkä, raskas runko tai melko harvinaisena, ihanteeseen verrattuna, ylikulmautuneet raajat.

        Liikunta -ja rakennevirheitä tulisi mielestäni arvostella hieman nykyistä tiukemmin.


      • Evil-Minded kirjoitti:

        Rakenne ja liikunta

        Suomenpystykorva on kevyt ja neliömäinen, tyypillinen laukkaaja. Lyhyellä matkalla se on neliömäisyytensä vuoksi erittäin nopea, lähes vinttikoiran luokkaa. Pitkälläkin matkalla se on keveytensä vuoksi kestävä.

        Pystykorvan tuuhea karva peittää helposti rakenteen. Kun sen suihkuttaa märäksi tai tunnustelee sitä käsin, tulee keveys ja vinttikoiramaisuus hahmosta esiin. Rakenteelle tyypillistä ovatkin pienehköt etukulmaukset ja keskinkertaiset takakulmaukset. Niistä seuraa myös upea ryhti ja selkälinja. Jos kulmat ovat päinvastoin korostuneet, tuo se helposti esiin etu-raskautta ja/tai etumataluutta ja ryhti on pois.

        Takana polvikulma on kinnerkulmaakin tarkempi, vaikka ne usein käyvätkin käsi-kädessä. Hyvä polvikulma takaa yleensä vahvan reisilihaksiston, mikä on tärkeä nopeissa syöksyissä. Lihaskunto selviää tunnustelemalla. Lihasheikkous puolestaan näkyy usein jo raajojen asentovirheinä ja huonoina liikkeinä.

        Liikunnan arvostelussa näkyy rakenne virheineen parhaiten. Koiraa tuleekin aina juoksuttaa kehässä. Kolmioliike näyttää asiat nopeasti. Aluksi ravia tuomarista poispäin, kehän kauimmaiseen kulmaan, sitten kehän sivua sivuliikkeen tarkastamiseksi ja lopuksi sieltä takaisin suoraan tuomaria kohti.

        Ravi paljastaa rakenne- ja liikuntavirheet selvimmin. Kuitenkin myös ravin vaihto laukkaan kannattaa tutkia. Laukkaajatyyppinä suomenpystykorva vaihtaa melko helposti laukkaan, mutta jos sillä on hyvä rakenne, se ravaakin melko vauhdikkaasti.

        Kovin hiljaisessa vauhdissa laukkaan vaihtavilla on usein heikkoutta takapään rakenteessa. Vaikeasti laukkaan vaihtavilla saattaa puolestaan olla jokin seuraavista virheistä: pitkä runko, pehmyt selkä, raskas runko tai melko harvinaisena, ihanteeseen verrattuna, ylikulmautuneet raajat.

        Liikunta -ja rakennevirheitä tulisi mielestäni arvostella hieman nykyistä tiukemmin.

        Purennasta ja turkista

        Purenta pitäisi onnistua vilkaisemaan/näyttämään nopeasti, ikään kuin vahingossa, koiran silmiä peittämättä. Tarvitaan vain nopea etuhuuliensa vaadittaessa sivuhuulien avaus ja se on sillä selvä. Jos yritys pitkistyy, se myös yleensä mutkistuu.

        Kynällä tehtynä asia on helppo. Kehässä syntyy välillä vaikeuksia. Purentavirheitä suomenpystykorvalla on varsin vähän, välihammaspuutoksia melko runsaasti.

        Oikea purenta näkyy useimmiten jo kuonon mallista. Ellei purennan näyttäminen tahdo onnistua, voi etupurennan tarkistaa sulkemalla toisella kädellä kuonon ja koettamalla toisen käden sormella huulien alta.

        Selvä ylä- tai alapurenta vie koiran nollalle tai kolmannelle palkinnolle. Tasapurenta laskee ainakin palkintosijan. Välihammaspuutoksia on päätetty tarkkailla. Runsaat puutokset alentavat palkintosijaa.

        Turkin kunto näyttää vaikuttavan eri tuomareihin hieman eri lailla. Toiset pudottavat armotta palkintosijaa, toiset ovat ymmärtäväisempiä.


      • Evil-Minded kirjoitti:

        Purennasta ja turkista

        Purenta pitäisi onnistua vilkaisemaan/näyttämään nopeasti, ikään kuin vahingossa, koiran silmiä peittämättä. Tarvitaan vain nopea etuhuuliensa vaadittaessa sivuhuulien avaus ja se on sillä selvä. Jos yritys pitkistyy, se myös yleensä mutkistuu.

        Kynällä tehtynä asia on helppo. Kehässä syntyy välillä vaikeuksia. Purentavirheitä suomenpystykorvalla on varsin vähän, välihammaspuutoksia melko runsaasti.

        Oikea purenta näkyy useimmiten jo kuonon mallista. Ellei purennan näyttäminen tahdo onnistua, voi etupurennan tarkistaa sulkemalla toisella kädellä kuonon ja koettamalla toisen käden sormella huulien alta.

        Selvä ylä- tai alapurenta vie koiran nollalle tai kolmannelle palkinnolle. Tasapurenta laskee ainakin palkintosijan. Välihammaspuutoksia on päätetty tarkkailla. Runsaat puutokset alentavat palkintosijaa.

        Turkin kunto näyttää vaikuttavan eri tuomareihin hieman eri lailla. Toiset pudottavat armotta palkintosijaa, toiset ovat ymmärtäväisempiä.

        Vielä luonteesta

        Korvat ja häntä ovat suomenpystykorvan sielun peili. Korvien liikkuvuus ja eloisuus tulisi testata kehässä. Oikealuonteisilla koirilla korvat "pelaavat" tilanteiden mukaan ja ovat enimmiltään terhakkuusasennossa. Vähäliikkeiset, etenkin haja-asentoiset korvat kertovat, että koira vierastaa tilannetta eli luonteessa tai kasvatuksessa on puutteita.

        Suomenpystykorvan hännän tulisi näyttelyissäkin pysyä perusasennossa ja heiluakin tilanteiden mukaan. Jos häntä roikkuu pääosin alhaalla ja nousee vain liikkeessä, ovat esillä samat heikkoudet kuin yllä.

        Vihaisuus ja pureminen ovat näyttelyissä perin harvinaisia. Toki ne näyttävät eräillä tuomareilla olevan selvästi yleisempiä kuin toisilla. Tuolloin täytyy vikaa etsiä myös tuomarin suomenpystykorvan tai yleisen koirapsykologian tuntemuksesta sekä tuomarin käytöksestä ja mielentilasta (Pelko - aggressiivisuus).

        Luonteen arvostelua tulisi mielestäni ohjeilla yhtenäistää ja hieman tiukentaakin. Yhtenä keinona koulutuksen lisäksi voisi olla luonnekuvaus rastittamalla arvostelulipukkeeseen. Rastit siihen tulisi kehittää.

        Tässä muutama linkki joista voit katso kuvia miten usein pystykorvaa esitetään:
        http://www.kennelliitto.fi/NR/rdonlyres/EC0BAD6A-F08F-4768-BA86-75F506E081FB/8139/8799suomenpystykorvaLoukk.jpg

        http://www.bob-brand.fi/parikkala10/kuvat/valmiit/BIS-1p.jpg

        http://www.freewebs.com/wuppis/IMG_0609p.JPG


      • Joku vaan
        Evil-Minded kirjoitti:

        Vielä luonteesta

        Korvat ja häntä ovat suomenpystykorvan sielun peili. Korvien liikkuvuus ja eloisuus tulisi testata kehässä. Oikealuonteisilla koirilla korvat "pelaavat" tilanteiden mukaan ja ovat enimmiltään terhakkuusasennossa. Vähäliikkeiset, etenkin haja-asentoiset korvat kertovat, että koira vierastaa tilannetta eli luonteessa tai kasvatuksessa on puutteita.

        Suomenpystykorvan hännän tulisi näyttelyissäkin pysyä perusasennossa ja heiluakin tilanteiden mukaan. Jos häntä roikkuu pääosin alhaalla ja nousee vain liikkeessä, ovat esillä samat heikkoudet kuin yllä.

        Vihaisuus ja pureminen ovat näyttelyissä perin harvinaisia. Toki ne näyttävät eräillä tuomareilla olevan selvästi yleisempiä kuin toisilla. Tuolloin täytyy vikaa etsiä myös tuomarin suomenpystykorvan tai yleisen koirapsykologian tuntemuksesta sekä tuomarin käytöksestä ja mielentilasta (Pelko - aggressiivisuus).

        Luonteen arvostelua tulisi mielestäni ohjeilla yhtenäistää ja hieman tiukentaakin. Yhtenä keinona koulutuksen lisäksi voisi olla luonnekuvaus rastittamalla arvostelulipukkeeseen. Rastit siihen tulisi kehittää.

        Tässä muutama linkki joista voit katso kuvia miten usein pystykorvaa esitetään:
        http://www.kennelliitto.fi/NR/rdonlyres/EC0BAD6A-F08F-4768-BA86-75F506E081FB/8139/8799suomenpystykorvaLoukk.jpg

        http://www.bob-brand.fi/parikkala10/kuvat/valmiit/BIS-1p.jpg

        http://www.freewebs.com/wuppis/IMG_0609p.JPG

        Kiitoksia vastauksistasi. Näillä varmasti pärjätään :)


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ja taas ammuttu kokkolassa

      Kokkolaisilta pitäisi kerätä pois kaikki ampumaset, keittiöveitset ja kaikki mikä vähänkään paukku ja on terävä.
      Kokkola
      35
      4249
    2. Kuinka kauan

      Olet ollut kaivattuusi ihastunut/rakastunut? Tajusitko tunteesi heti, vai syventyivätkö ne hitaasti?
      Ikävä
      114
      1576
    3. Milli-helenalla ongelmia

      Suomen virkavallan kanssa. Eipä ole ihme kun on etsintäkuullutettu jenkkilässäkin. Vähiin käy oleskelupaikat virottarell
      Kotimaiset julkkisjuorut
      248
      1536
    4. Helena Koivu on äiti

      Mitä hyötyä on Mikko Koivulla kohdella LASTENSA äitiä huonosti . Vie lapset tutuista ympyröistä pois . Lasten kodista.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      215
      1372
    5. Mitä siellä ABC on tapahtunut

      Tavallista isompi operaatio näkyy olevan kyseessä.
      Alajärvi
      32
      1142
    6. Ja taas kerran hallinto-oikeus että pieleen meni

      Hallinto-oikeus kumosi kunnanhallituksen päätöksen vuokratalojen pääomituksesta. https://sysmad10.oncloudos.com/cgi/DREQ
      Sysmä
      87
      1068
    7. Löydänköhän koskaan

      Sunlaista herkkää tunteellista joka jumaloi mua. Tuskin. Siksi harmittaa että asiat meni näin 🥲
      Ikävä
      132
      1062
    8. Kun näen sinut

      tulen iloiseksi. Tuskin uskallan katsoa sinua, herätät minussa niin paljon tunteita. En tunne sinua hyvin, mutta jotain
      Ikävä
      47
      1044
    9. Purra saksii taas. Hän on mielipuuhassaan.

      Nyt hän leikkaa hyvinvointialueiltamme kymmeniä miljoonia. Sotea romutetaan tylysti. Terveydenhoitoamme kurjistetaan. ht
      Maailman menoa
      259
      1013
    10. Yhdelle miehelle

      Mä kaipaan sua niin paljon. Miksi sä oot tommonen pösilö?
      Ikävä
      62
      984
    Aihe