Kummallista miten kiihkeimmätkin tunteiden tuliset palot
laantuvat kuin laimeaksi lehmän hönkäilyksi
vaimentuen lopulta kokonaan
ensin sitä yrittää vielä pitää kiinni jostain muistojen äärellä
sitten sopeutuu ja hiljenee pikkuhiljaa
kohta ei enää erityisemmin kiinnosta mitä hänelle kuuluu
hänelle jonka joka askeleen ja mietteen halusi aiemmin tietää
joskus kuulee jotain hänestä
kuittaa sen - vai niin eikä enää isommin mikään tunne nosta päätään
hän joka ennen oli elämän aarre erikoisin on pudonnut takaisin tasaiseen massaan
joku vain, kuin kaikki muutkin ihan tavalliset
ihmettelen mitä tarvetta palveli silloin
oliko sitä rakkautta olemassakaan
oliko ketään tai mitään missään milloinkaan
elämä on taas tylsää ja tasaista
tavallista arkea harmaalla aaveella
laantuvat kuin laimeaksi lehmän hönkäilyksi
vaimentuen lopulta kokonaan
ensin sitä yrittää vielä pitää kiinni jostain muistojen äärellä
sitten sopeutuu ja hiljenee pikkuhiljaa
kohta ei enää erityisemmin kiinnosta mitä hänelle kuuluu
hänelle jonka joka askeleen ja mietteen halusi aiemmin tietää
joskus kuulee jotain hänestä
kuittaa sen - vai niin eikä enää isommin mikään tunne nosta päätään
hän joka ennen oli elämän aarre erikoisin on pudonnut takaisin tasaiseen massaan
joku vain, kuin kaikki muutkin ihan tavalliset
ihmettelen mitä tarvetta palveli silloin
oliko sitä rakkautta olemassakaan
oliko ketään tai mitään missään milloinkaan
elämä on taas tylsää ja tasaista
tavallista arkea harmaalla aaveella
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ihmettelen,
miksei mikään kestä
ei jaksa enää
ei jaksa yksin
ei minusta ole tähän enää,
olen vanheneva ja kuolen pois kohta
rusina.
Vau, tää oli hieno runo, niin syvältä viiltävä ja aito. Tunteita herättävä. Rakastuneena sitä pelkää sen ihanan tunteen katoavan ja putoavan tuollaiseen harmauteen, uuh pelottavaa.
voivat EHKÄ haalistaa tunteita, mutta todellinen - kuka tuonkin määrittelee - rakkaus säilyy aina; välillä laimenee välillä voimistuu. Ehkä jos rakastuu pelkkään ulkokuoreen, ei ajan mittaan ole enää mitään rakastettavaa. En väitä että sinulle (välttämättä) olisi käynyt niin.
Pitää rakastaa ihmistä.
pitää pitää yllä
siitä se lähtee kyllä
jos kiinnostunut on edes se toinen osapuoli
pikkuhiljaa on sillä toisellakin huoli
herkästi unohdetaan mistä se alun alkaen lähti
sitä on vaalittava
vaikka välillä hiipuu
mut..loistaa kirkkaampaa kirkkaammin
kuin johtotähti
kasvaako sitä ihmisenä
ja muuttuu kiinnostuksen kohteet
ehkä ei ole yhteistä aikaa
erkanee johteet
voisi olla hyvä käydä läpi
hetkeä tätä nyt
lööppimällä lähekkäin
toisenne uudelleen löytänyt
joskus tämäkin vie aikaa
keskustelun uusiin mittoihin saikaan
ei tästä kannata ottaa ohjetta tai vaaria
sinun kirjoituksesi vaan oli hyvä
vaikka silmät näyttää jo uni saaria.