Tuntuu todella oudolta välillä olla töissä päiväkodissa. Tutustuu moneen ihmiseen, ja aina välillä tulee vastaan äitejä joiden kansaa tulee todella hyvin. Niin hyvin että melkein toivoo että ei olisi päiväkodissa töissä... Kun tekisi mieli tutustua näihin paremminkin, viettää iltaa yhdessää, käydä kahvilla jne, ja sitten miettii että ehkä ei kannatakaan, jos muut vanhemmat sitten ajattelevat että toisen lapset saa jotenkin erityiskohteluu sen takia että heidän äitinsä sattuu olemaan "tädin" ystävä.
Tuleeko teille äideille joskus sellainen olo että haluaisitte tutustua paremmin hoitajiin? Onko teille päiväkodin työntekijät "vain" työntekijöitä, vai löytyykö heidän joukosta jopa ystäviä?
Tuleeko teille äideille joskus sellainen olo että haluaisitte tutustua paremmin hoitajiin? Onko teille päiväkodin työntekijät "vain" työntekijöitä, vai löytyykö heidän joukosta jopa ystäviä?
Vastaukset 8
Vanhimmat
mutta en äitinä vastaan, lasten parissa ohjaajana yksityisessä päiväkodeissa kokemuksia.
Totta on että välit voivat tulla vanhempien kanssa lämpimiksi sillä vanhemmat arvostavat hoitajia, ovathan lapset heidän kanssaan ja saavat huolenpitoa ja hoitoa, kivoja hetkiä ym.
Minulla on useiden perheiden kanssa ollut vuosien ajan kanssakäymistä, vaikka lapsi/lapset ovat siirtyneet kouluun jne. Eräskin hallituksen puheenjohtaja (yksityinen kannatusyhdistys...) käväisi välillä kylässä meillä ja hänen muutettuaan pidemmälle kävin vastaavasti sielläpäin. Puhelimitse myös yhteyttä, kortteja jne.
Myös muita perheitä on ollut joiden kanssa on jatkettu ystävinä lapsen jo siirryttyä muualle, ihan kiva. Kuitenkin olen kaikkien perheiden ja lasten kanssa tasa-arvoisesti, huomiota saavat yhtä paljon nekin lapset joiden vanhempien kanssa ei niinkään kyläillä mutta muuten luottamus vanhemmilta on näkyvää.
Eräskin lapsi oli 2½v-vuotias alkaessaan ryhmässäni ja on nyt 26v ja vanhempien kanssa tulee kahviteltua välillä...
Päivähoidossa koko perhe otetaan huomioon ja joskus alkaa ystävystyä.
mun mielestä on todella hyvä jos päiväkodin tädit ja vanhemmat tulevat keskenään juttuun... itse yllätyin että näin kävi, oma lapseni aloitti hoidosa jo jonkin aikaa sitten ja on hoitaja joka on jäänyt elävästi lapseni mieleen.. tämä henkilö antoi sydämensä työlleen ja oli isona apuna monen monessa tilanteessa, auttoi minua kasvamaan myös äitinä :) olemme nähneet myös "yhteisten teiden erottua" ja aina on ollut positiivinen kuva :) ihmisestä tuli henkilökohtaisempi kun kumpikin antoi omastaan, ei aina ollut kyse lapsesa keskusteluissamme... olisi kiva joskus kutsua kahville tai esim facebookin kautta kaveriksi, mutta rohkeus kuitenkin puuttuu..
kannattaa ystävystyä vasta kkun hoitosuhde on ohi...ettei tuu mittään yllätyksiä, ikäviä½!
Yritän aina työskennellä lapsiryhmässä missä minulla ei ole tuttuja lapsia/vanhempia. Mukavampi olo kun pystyy pitämään erillään työ ja yksityiselämä.
Älä missään nimessä ala kaveeraamaan asiakkaittesi kanssa syvällisemmin. Ja varsinkaan silloin, kun hoidat esim. päiväkodissa heidän lapsiaan. Haluatko olla töittesi kanssa naimisissa 24 h /vrk, pyhät arjet?
Entä salassapitovelvollisuus työasioista? Ei se velvollisuus lopu siihen, kun asiakkuus loppuu. Se kestää.
Etkö millään viitsisi etsiä ystäviä / seuraa muualta?
Olen pienessä kunnassa päiväkodissa töissä ja lähes kaikki lapset ja venhemmat ovat minulle entuudestaan tuttuja. Joidenkin lasten vanhemmat ovat perheemme läheisempiä ystäviä, mutta ammatillisuuden täytyy koskea kaikkia perheitä.
Eiköhän tuo ole enemmän kiinni yksilöiden kemiasta eikä työpaikoista. Kavereita voi saada mistä vain :)
mä olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että 'asiakkaiden' kanssa ei ole hyvä alkaa kaveeraamaan. Se on jotenkin todella outoa ja sitä tulisi välttää viimeiseen asti. Mitä jos jotain 'ongelmia' ilmenee lapsen kanssa, miten varmistat kaikkien lasten tasapuolisen kohtelun, osaatko pitää salassa työasiat? Lisäksi työkavereiden mielestä voi olla erittäin kiusallista, jos kaveeraat vanhempien kanssa, koska välillä voi tulla olo, että mitähän sitä vanhemmille puhutaankaan sitten työkavereista ja mitä voi sanoa lapsesta ja miten tämä kantautuu taas kaveriperheen korviin. Johtopäätöksenä; mielestäni se ei ole sopivaa. Sama asia ku esim. sosiaalityöntekijä alkas kaveraan asiakkaiden kanssa.