Kaakkois-Suomen tapahtumien myötä on tullut tutuksi syöksyvirtailmiö, joka kaataa puita kuin hirmumyrsky, ehkä pahemminkin. Meille kaikille on tuttua se, että kylmä ilma on lämmintä raskaampaa. Tiedtään miten pakkasen jälkeen kylmä ilma laskeutuu jäädyttämään vesi- ja viemärijohtoa. Eräänlaisesta minisyöksyvirrasta on kysymys. Kun ollaan suuremmissa ilmakerroksissa, joissa ilmamassaa on paksulti on tilanne aivan toinen. Kun paksukerroksinen kylmä ilmamassa putoaa kevyemmän lämpimän läpi on jälki hirmuinen. Olen miettinyt tilannetta, että tuo ilmamassa rojahtaisi suoraan alaspäin. Näin tapahtuessa leviäisi alla oleva lämmin ilma ympäriinsä, tuhoten tietysti sekin. Koetussa syöksyvirtauksessa tapahtui putoaminen sivuttain. ehkäpä tuulen vaikutuksesta tai putoavan ilmamassan epäsymmetrisyydestä johtuen. Lentokoneella matkustaneet tietävät, että lentokorkeudessa ilma on n. 50-asteista. Ilma on kuitenkin harvaa, jolloin sen paino ei aikaansaa putoamista. Ikävä rojahdus olisikin meille lentomatkustajille. Ilmatieteilijät kertovat vain tapahtuneesta, ei alkuperäisesta syystä. Tiedän kyllä, että ilmakerrokset vaihtavat paikkaa eli tapahtuu inverssiota, mutta syytä en tiedä. Joskus sataakin sekä ylös- että alaspäin kun säiden haltija haluaa muodostaa rakeita. Kertokaa minullekin tarkemmat syyt!
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
on haihduttanut enemmän kosteutta runsasjärvisestä, -ja meren osittain ympäröimästä suomenmaastamme?
Sieltä ne sitten tulla rojahtavat syöksykierteineen ja tekevät pahaa jälkeä, jos kerran sellainen ilmiö siellä tapahtuu.
Sellainen aatos minulle syntyi:D Kumotkaa nyt seuraavat kommentoijat.
Minä katsoin Wikipediasta
yöksyvirtaus
Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Syöksyvirtauksen reuna
Syöksyvirtaus on kuuro- tai ukkospilvestä laskeva voimakas kylmä ilmavirtaus, joka on joskus niin voimakas, että saattaa kaataa puita tai jopa vaurioittaa rakennuksia. Se liittyy tavallisesti nimenomaan ukonilmaan. Syöksyvirtauksessa tuulen nopeus voi olla jopa 50 m/s, ja se aiheuttaa samankaltaista, mutta heikompaa tuhoa kuin tornado jopa satojen neliökilometrien alueella. Syöksyvirtauksia on havaittu myös silloin, kun ei sada lainkaan tai vain hiukan. Tällöin lähes kaikki pilvessä syntyneet sadepisarat ovat ehtineet haihtua syöksyvirtauksen syntyvaiheessa, eivätkä ne saavuta maanpintaa.
Syöksyvirtauksen etureuna on puuskarintama, johon liittyy joskus tornadomaisia gustnadoja eli puuskarintamapyörteitä. Pienalaisia, äkillisiä syöksyvirtauksia sanotaan mikrosyöksyvirtauksiksi.lähde? Niiden läpimitta on alle 4 km, ja tuulten nopeus on jopa 75 m/s. Mikrosyöksyvirtaukset ovat vaarallisia lentokoneille, erityisesti nousu- ja laskuvaiheessa. Mikrosyöksyvirtauksiin liittyvät ukkospuuskat ovat Suomessa vaarallisia erityisesti veneilijöille.lähde?
Syöksyvirtaus syntyy, kun sadepisarat tulevat pilven alapuolella kuivaan ilmaan ja haihtuvat. Haihtuminen sitoo energiaa, joka jäähdyttää ilmaa. Jäähtynyt ilma on ympäristöään tiheämpää, jolloin se putoaa alaspäin. Maanpinnan kohdatessaan ilmavirtaus kääntyy vaakasuuntaiseksi. Haihtumisen lisäksi jäähtymistä lisää mahdollisten rakeiden sulaminen, joka myös sitoo energiaa. Koska tyypillisesiti koko sade- ja virtausjärjestelmä on liikkeessä, ja tuuli erilaista eri korkeuksilla, laskeutuva ilma voi tuoda mukanaan myös horisontaalista liikemäärää ylemmistä ilmakerroksista.[1]
Yksi syöksyvirtaus kestää joitakin minuutteja. Sen tuhot tunnistaa samaan suuntaan kaatuneista puista; trombi kaataa puut sikin sokin.[2]
Asta-myrskyn aikana vuonna 2010 syöksyvirtaukset kaatoivat metsää laajoilta aloilta.
[muokkaa] Lähteet
1. ↑ Straight line winds Estofex
2. ↑ Trombi kaataa puut sikin sokin, syöksyvirtaus samaan suuntaan Helsingin Sanomat 4.8.2010
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Syöksyvirtaus
Luokka: Meteorologia
noissa yläilman kerroksissa, kaipa ne liikkuvat vaakatasossakin ilmavirtaukset, riippuen eri alueiden lämpötiloista, enempää en tunne alaa.
Minulle taas on selvä juttu, kun sukeltelin ylhäältä alas, ja kiepuin mukavassa vesielementeissä vaikka millä lailla, on seuraus siitä korviini mennyt vesi, joka kutittaa korviani, ja vaatii öljytippoja nyt justiinsa.
Täytyy joskus lukea rauhassa. Kiitos tiedoista!
Minä haluaisin tietää tarkemmin sen osan syöksyvirtauksesta, että mitä reittiä se lämmin korvausilma sinne ylös kulkee. Onko se suunta sama mihin päin puut kaatuvat. Trombissa lämmin ilmavirta kulkee kierteisesti ylös ja korvautuu sivuilta kylmemmällä.
Johtuuko syöksyvirtaus nopeammasta kylmän ja lämpimän rintaman kohtaamisesta kuin trombissa. Kiinnostaa ja kysymyksiin olisi kiva saada vastauksia. Ylen sääsivuiltkin voi kyllä kysellä ja saa vastauksen sähköpostiinsa. Ihan niin tärkeä tämä ei minulle kuitenkaan ole.
Kiitos Ruuneperi selkeästä informaatiosta syöksyvirtauksen synnystä sekä esiintymisestä. Senverran on näiden myrskyjen vuoksi tietoni lisääntynyt että trombi on pyörre joka katkoo puita sikkelis sokkelis maahan, mutta syöksyvirtaus rajuudessaan kaataa puut järjestelmällisesti samaan suuntaan.
Kaakonkulmalaiset odottavat edes jonkinlaista ilman puhdistumista. On seisova ilmanala tässä sinertävän savuisessa säässä. Pienhiukkasten runsauden vuoksi on kehoitettu pysymään sisätiloissa ja sulkemaan ikkunat, joten ahdistavalta tuntuu. Naapurimaan metsäpalot ovat 10km päässä rajalta joten tätä savua riittää. Ei ole tiedoitettu mitä nämä haitalliset pienhiukkaset ovat joita on hyvin runsaasti ilmanalassa. Olisi kiva tietää kuinka suuri on hiilidioksidipitoisuus ilmanalassa, kun selvä savun haju tuntuu kaikkialla.
Vichyt ja Novellet käyvät hyvin kaupaksi, niitä on varastossani, ostin myös oliiveja joista saa suolaa, sokeria nappailen omenamehusta (Valio). Auton tankkasin, kännykän pidän täysilatauksessa ja pussi hiiliä autotallissa plus kynttilöitä sähkökatkon varalle. Taloyhtiön pihagrilli on ahkerassa käytössä, sisällä ruuanlaitto voi olla aika tuskaisen hikistä hommaa. No ei ole nälkäkään tällaisilla ilmoilla, sisälämpötila 28 ja ulkolämpötila 35 paikkeilla päivällä. Jälleen suihkuun ja nukkumisen yritystä saa nähdä kuinka onnistuu.
Eihän Tsunamistakaan mitään puhuttu ennen kuin se hirmuinen meitäkin koskettava turma tapahtui. Nyt sitten tämä syöksyvirtaus! On näitä kaiketi ennenkin ollut, mutta eivät ole meitä koskettaneet.
Että tuuli muuttuu syöksyvirtaukseksi on jotenkin rivoa. Myrskyn, hirmumyrskynkin jotenkin ymmärtää, mutta tämä menee liian pitkälle. Nyt vain puuttuisi että syöksyvirtaus rymähtäisi Senaatin torille, käärisi Suurkirkon pellit tötterölle ja särkisi Suomen pankin.
Minäkin täällä suuntailen rännejä ulommas talosta. Tätä ei voi kertakaikkiaan hyväksyä!
Jos niin tapahtuisi kuin kuvailit, olisi se jo valtava todiste ilkikurisesta voimasta sen syöksyvirtauksen takana:D
Ihan stooalaisen tyyneesti minä näihin suhtaudun, onhan näitä ilmastonmuutos sääpoikkeuksia povailtu jo vuosikausia tuleviksi. Ainoa ero voi olla, että niihin ei ole haluttu uskoa!
Tsunamit on varmaan olleet aina (niinkuin tulivuorenpurkauksetkin) määrätyin väliajoin tapahtuneita,mutta niin harvinaisia tuon luokan on, ettei niitä kai ole kirjattu ylös ja liekö niillä alueilla ollut ylöskirjaajiakaan?
Kyllä niistä meilläkin tieto on ollut.
Ilmesesti mittavin ja lähin on Lissaabonin tuhonnut tsunami 1755.
Alaskassakin joskus tapahtunut aivan valtava hyökyaalto eli tsunami. Saattaa löytyä hakukoneilta haulla tsunamit. Aaltojen korkeus olisi ollut tuossa 60 metriä.
todenneet jäljistä niiden vaikutukset. Välimereenkin on hyökynyt Atlanti, liekö murtautunut Gibraltin salmesta laajentaen sitä, siitä kai vedenpaisumus tarinat Raamatussakin, tuo onkin aihe josta melkein joka kansan suullisessa perimätiedossa on kertomuksia, palaan aiheeseen, mutta nyt naapuri tarjoaa konjakkikahvit, ja odottaa. Ollaan menetetty hyvä ystävä naapurissa. Moikka...
Syöksyvirtauksessa on kirjojen mukaan ns puuskarintama. Kaavakuvissa näkyy siinä kylmän ilman purkautuminen alaspäin ja saman rintaman yhteydessä alla ollut keveä lämmin karkaa ylöspäin.
Meidän mökkitontille osui syöksyvirtaus vuonna 1985, Ensin oli käsittämättömän lämmintä. Sitten satoi isoja rakeita. 10 - 15 minuutin kuluttua alkoi vimmattu tuuli. Tontilla kaatui n 50 puuta kaikki samaan suuntaan.
Arvelen raekuuron jäähdyttäneen paikallisesti ilmaa, jolloin syöksylle avautui käytävä pilvestä maahan.
Kun on kokenut lähelle iskevän salaman ja tuntenut maankuoren, kallion tärähtävän, tajuaa sen voiman millä ilma syksyy syntyneeseen tyhjiöön! Huh, ihan sattui silloin jalkapohjiin, kun se iski kalliolle saaressa. Ja rikin katku leijui ilmassa, onneksi mökki oli rakennettu kallion alapuolelle kielekkeelle suojaan.
Tuollainen tuho, joka kaataa puut, täytyy jo tuntua ilmapaineenakin! Melkoisia voimia, käsittämättömiä oikeastaan kun kohdalle osuu!