08.08.2010 10:15
Olli Luukkainen
Voisiko opettaja huolehtia lapsen peseytymisestä? Mitä tehdä, kun lapsi ei suostu laittamaan reppua selkäänsä? Kuinka kertoa lapselle ikävästä asiasta?
Kouluvuotta aloittelevat opettajat joutuvat varautumaan paitsi hämmentyneisiin ekaluokkalaisiin, myös yhä erikoisempia vaatimuksia esittäviin vanhempiin. Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkaisen mukaan raja koulun ja kodin velvollisuuksien välillä on hukassa yhä useammalta vanhemmalta.
- Edellä mainitut esimerkit saattavat kuulostaa vitsiltä, mutta ne on poimittu tosielämästä. Vanhemmat odottavat koululta välillä niin valtavasti, että vaatimuksissa mennään yli.
Luukkainen selittää kehitystä yhteiskunnan yksilöllistymisellä. Jos lapsi saa kotona tahtonsa poikkeuksetta läpi, koulumaailmassa syntyy väistämättä yhteentörmäyksiä.
- On muistettava, että opettaja joutuu tekemään ratkaisuja hyvin nopeasti muut oppilaat huomioon ottaen.
Vanhempainliitto: Vanhemmat eivät uusavuttomia
Luukkaisen mukaan opettajat joutuvat yhä useammin tarkistamaan OAJ:n juristeilta, mikä kuuluu koulun ja mikä kodin vastuulle. Vaikka varsinaisia oikeusprosesseja ei ole käyty, mutta jotkut vanhemmat uhkailevat niillä.
Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö Vanhempainliittoa Luukkaisen näkemys kummastuttaa. Toiminnanjohtaja Tuomas Kurttilan mukaan ei ole minkäänlaista näyttöä siitä, että vanhemmat kovistelisivat opettajia juristeilla. Kurttila pitää mahdollisia tapauksia marginaalisina.
-On valitettavaa, että vanhempien kasvanut kiinnostus lastensa koulunkäyntiin käännetään niin usein ongelmaksi. Meidän kokemuksemme mukaan vanhemmat eivät ole uusavuttomia, vaan haluavat tehdä yhä enemmän yhteistyötä koulun kanssa.
Kurttilan mukaan OAJ:n viesti on kuitenkin otettava vakavasti. Opettajan roolia olisi kirkastettava ja koulun ja kodin yhteistyötä tiivistettävä. Vielä päiväkodissa ja esikoulussa vanhemmat tuntevat hoitopaikan arjen, mutta kouluun siirryttäessä he tipahtavat kärryiltä.
- Vanhemmat eivät yksinkertaisesti aina tiedä, minkälaista koulun arki nykyään on. He saattavat peilata lapsen kokemuksia omiin koulumuistoihinsa, vaikka koulunkäynti on niistä päivistä muuttunut paljon.
STT-VERNA KUUTTI
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=2234162
Olli Luukkainen
Voisiko opettaja huolehtia lapsen peseytymisestä? Mitä tehdä, kun lapsi ei suostu laittamaan reppua selkäänsä? Kuinka kertoa lapselle ikävästä asiasta?
Kouluvuotta aloittelevat opettajat joutuvat varautumaan paitsi hämmentyneisiin ekaluokkalaisiin, myös yhä erikoisempia vaatimuksia esittäviin vanhempiin. Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkaisen mukaan raja koulun ja kodin velvollisuuksien välillä on hukassa yhä useammalta vanhemmalta.
- Edellä mainitut esimerkit saattavat kuulostaa vitsiltä, mutta ne on poimittu tosielämästä. Vanhemmat odottavat koululta välillä niin valtavasti, että vaatimuksissa mennään yli.
Luukkainen selittää kehitystä yhteiskunnan yksilöllistymisellä. Jos lapsi saa kotona tahtonsa poikkeuksetta läpi, koulumaailmassa syntyy väistämättä yhteentörmäyksiä.
- On muistettava, että opettaja joutuu tekemään ratkaisuja hyvin nopeasti muut oppilaat huomioon ottaen.
Vanhempainliitto: Vanhemmat eivät uusavuttomia
Luukkaisen mukaan opettajat joutuvat yhä useammin tarkistamaan OAJ:n juristeilta, mikä kuuluu koulun ja mikä kodin vastuulle. Vaikka varsinaisia oikeusprosesseja ei ole käyty, mutta jotkut vanhemmat uhkailevat niillä.
Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö Vanhempainliittoa Luukkaisen näkemys kummastuttaa. Toiminnanjohtaja Tuomas Kurttilan mukaan ei ole minkäänlaista näyttöä siitä, että vanhemmat kovistelisivat opettajia juristeilla. Kurttila pitää mahdollisia tapauksia marginaalisina.
-On valitettavaa, että vanhempien kasvanut kiinnostus lastensa koulunkäyntiin käännetään niin usein ongelmaksi. Meidän kokemuksemme mukaan vanhemmat eivät ole uusavuttomia, vaan haluavat tehdä yhä enemmän yhteistyötä koulun kanssa.
Kurttilan mukaan OAJ:n viesti on kuitenkin otettava vakavasti. Opettajan roolia olisi kirkastettava ja koulun ja kodin yhteistyötä tiivistettävä. Vielä päiväkodissa ja esikoulussa vanhemmat tuntevat hoitopaikan arjen, mutta kouluun siirryttäessä he tipahtavat kärryiltä.
- Vanhemmat eivät yksinkertaisesti aina tiedä, minkälaista koulun arki nykyään on. He saattavat peilata lapsen kokemuksia omiin koulumuistoihinsa, vaikka koulunkäynti on niistä päivistä muuttunut paljon.
STT-VERNA KUUTTI
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=2234162
Vastaukset 4
Vanhimmat
Vanhempainliitto: Vanhemmat eivät vaadi liikaa koululta
8.8.2010 8:15
A A STT
Vanhempainliitto kummastelee Opetusalan ammattijärjestön puheita vanhempien ärhäkkyydestä. OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen mukaan vanhempien vaatimukset saavat opettajat yhä useammin kääntymään juristin puoleen.
Vanhempainliitolla ei ole tällaisesta kehityksestä näyttöä.
"On valitettavaa, että vanhempien kasvanut kiinnostus lastensa koulunkäyntiin käännetään niin usein ongelmaksi. Meidän kokemuksemme mukaan vanhemmat eivät ole uusavuttomia, vaan haluavat tehdä yhä enemmän yhteistyötä koulun kanssa", sanoo toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila.
Vaativia vanhempia enemmän Kurttilaa huolestuttavat lapset, joiden vanhempia ei koskaan näy koululla.
OAJ:n
Olli Luukkainen sanoi heinäkuun lopulla, että vanhempien vaateista hämmentyneet opettajat ovat olleet aiempaa enemmän yhteydessä liiton juristeihin. Luukkaisen mukaan raja koulun ja kodin velvollisuuksien välillä on osalta vanhemmista hämärtynyt.
Osallistu keskusteluun
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Vanhempainliitto Vanhemmat eivät vaadi liikaa koululta/1135259172003
OAJ valehtelee tai tekee jostain harvinaisesta poikkeustapauksesta ison numeron. Vaikka kuinka vanhemmat peilaisivat tätä päivää omiin koulumuistoihinsa, niin ei kai nyt kukaan vaadi lasta koulussa pesulle ja vielä opettajaa huolehtimaan siitä! Typeriä, liioittelevia ja yliampuvia väitteitä!
Se on kyllä totta, että tämän päivän koulumaailma on todella rankkaa opettajille, mutta se ei johdu lasten vanhemmista, vaan kuntien säästöistä, jotka ulottuvat koulumaailmaankin. Opettajat ovat todella kiireisiä, Työaikana ei juuri vapaahetkiä ole, koska välitunneilla valmistellaan opetusaineistoa, selvitellään mahdollisia oppilaiden ongelmia ja kiistoja, sekä pidetään yhteyttä vanhempiin.
Täällä on jo paljonkin kirjoitettu siitä, miten poliitikot rikkovat lasten kohdalla sekä terveydenhoito että perusopetuslakia, ja ne molemmat aiheuttavat paineita niin opettajille kuin oppilaillekin, ei niistä nyt tämän enempää. Mutta eivätkö kuntien palkkalistoilla olevat opettajat uskalla arvostella kuntapoliitikkoja sen enempää kuin sosiaalityöntekijätkään. Olot kouluissa ovat tukalat ja kun oikeaa kohdetta ei voi haukkua, niin kaikesta haukutaan aina vain lasten vanhempia. Mitä sitten tehnee lasten oikeusturvalle kouluissa tuollainen vähättelevä mustamaalaaminen, sitä sopii jokaisen tykönään mietiskellä.
Vai senkö takia OAJ yleistäen mustamaalaa vanhempia, että opettajat tietävät monessa tapauksessa joutuvan rikkomaan myös lakia. Avoin keskustelu asioista olisi joka tapauksessa paljon rakentavampaa, mutta laittomin menetelmin pyöritetty lastensuojelu on jo tasoittanut sopivasti tietä sille, että mollataan vanhempia mistä tahansa, niin aina löytyy uskollinen kannattajajoukko yhtymään valhelaulantaan. Uskollisia veisaajia löytyy, jos ei muualta niin sijaishuollosta.
MOT 15.5.2010. Koulun tehtävä.
Tämän viikon MOT vaaralliset lapset, pohtii sitä pitääkö loulun opettamisen ja kasvattamisen lisäksi tarjota oppilaille myös mielenterveyspalveluja.
Mitä tehdä lapselle, joka ei ole enään koulukuntoinen, eli ei pärjää edes erityisopetusluokassa?
Mihin sijoitetaan oppilas, joka jonottaa mielenterveyden ongelmien vuoksi hoitojaksolle pääsyä?
Entä missä on lastenpsykiatriselta hoitojaksolta palaavan lapsen paikka.
Linkki MOT ohjelmaan Koulun tehtävä.
Lue sinisellä korostetut sanat.
MOT Vaaralliset lapset.
MOT esimerkkitapaus.
Oikeuskanslerin selvityksen mukaan.
http://blogit.yle.fi/mot/koulun-tehtava
---
-otsikolla kirjoitettu pitkä ketju löytyy sivuja taakse päin selaamalla.
On hirvittävä sääli, että nyky-yhteiskunta ei katso tarpeelliseksi investoida riittävästi autisminkirjon lasten kuntoutukseen. Meillä oli juuri tänä iltana pitkä keskustelu oman AS-lapsen kanssa kyseisestä aiheesta. Hän nimittäin vietti viimeisen vuorokauden toisen Asperger-lapsen seurassa, jonka kuntoutus ei ole ollenkaan niin hyvällä mallilla kuin meillä. Lapseni kertoi, miten hän nyt vasta vähitellen on alkanut ymmärtää, miten hirvittävän paha olo hänen ystävällään ajoittain on. Eikä varmasti johdu kotioloista! En pysty itsekään oikein kuvittelemaan nuoren ahdistuksen määrää, koska se purkautuu hillittöminä raivokohtauksina välillä.
Uskon, että tällä palstalla on päätelty aivan oikein, että tuossa ohjelmassa tarkoitetut ns. vaaralliset lapset ovat nimenomaan ilman oikeaa kuntoutusta jääneitä autisminkirjon lapsia. Ja miten nytkin täältä saa lukea aivan järkyttävistä huostaanotoista, joilla sossu estää lapselta oikean tuen saannin. Mitä ideaa jonkun epäkelvon perhetyöntekijän suositusten perusteella ottaa huostaan lapsi, joka olisi just päässyt opiskelemaan autismi-luokalle ja jonka kuntoutus oli alkamassa. Kun tähän vielä joskus joku vastuuhenkilö uskaltaisi julkisuudessa antaa järkeen käyvän selityksen,niin bravo! Mutta eihän näistä julkisuudessa puhuta, koska nämä ovat vain surkeita yksittäistapauksia, joihin meidän päättäjämme eivät pidä tarpeellisena puuttua.
Linnaan kaikki henkilöt, jotka ovat vastuussa lasten elämän pilaamisesta suomalaisessa lastensuojelussa!
Ja miten dr. Philin ohjemassa saatiin kuulla jenkeissä käytössä olevista kuntoutusmuodoista, joiden avulla vaikeasti autistinen voi kuntoutua normaaliin elämään! Mutta ei meillä. Meillä vain huostaanotetaan näitä lapsia, jos jostain ehtii sossuun asti "kehotus" tai ls-ilmoitus, vaikka lapsen asiat muuten olisivat kuinka hyvällä mallilla tahansa.
Paljonkos viime vuonna tehtiinkään ls-ilmoituksia pelkästään Espoon kouluista. Oliko luku peräti 450?