Olen siis juuri 18 täyttänyt ja mietin tätä. Onko aikuislukion ja päivälukion paperit saman arvoisia? Kummassakohan tulisin paremmin toimeen? Aikuislukiossa tietysti voi olla minua todella paljon vanhempia ihmisiä, mutta tavallisessa lukiossa taas puolestaan minua nuorempia. No eikö peruskoulun päättäneet kuitenkin ole jo jotenkin viisastuneempia ja rauhottuneempia? Olen nimittäin erittäin rauhallinen persoona ja minulle myös on opiskelurauha todella tärkeää.
Kertokaa ihmeessä omia kokemuksia aikuislukiosta! Oliko sielä paljon 18-20 vuotiaita?
Kannattaako 18-vuotiaan mennä aikuislukioon vai päivälukioon?
Kysymyksiä.
6
3195
Vastaukset
- Ex-eiralainen
Itse kävin Eiran aikuislukion ja kirjoitin ylioppilaaksi muutama vuosi takaperin. Opetuksen taso oli huikean hyvä koska opettajat olivat todella innostuneita opettamisesta. Mikään ei ollut niin typerä tai pieni asia etteikö neuvon olisi saanut. Koulun henkilökunta kokonaisuudessaan oli mahtavaa porukkaa. Tottakai opettajakuntaan mahtui pari hankalaa tapausta, mutta asiallisesti toimien heidänkin kanssaan pärjäsi.
Se miten eirassa menestyy riippuu ihan susta itsestäsi. Sinulta odotetaan omaa aktiivisuutta ja osallistumista. Tuntiaktiivisuuskin nimittäin vaikuttaa numeroon joissakin aineissa, etenkin kielissä. Kukaan ei hengitä niskaan niinkuin normaalissa lukiossa, mutta ns vapaus tuo siten vastuuta. Läsnäoloa kyllä seurataan ja kurssit jäävät auttamatta kesken jos et ole läsnäolopakollisilla kursseilla paikalla esittämättä poissaololle perusteltua syytä tai sopimatta asiasta etukäteen opettajan kanssa. Kirjoitelmat, esseet, esitelmät jne tulee kaikissa aineissa jättää ajallaan ennen kurssikoetta muutoin arvosanaa ei heru vaikka koe menisi miten hyvin. Kokeisiin täytyy täälläkin lukea jos haluaa pärjätä.
Haluan tässä viestissäni myös syvästi kiittää Eiran aikuislukiota. Minäkin kirjoitin ylioppilaaksi vasta 24 vuotiaana. Takana kesken jäänyt lukio ja olin ihan tuuliajolla, kun en tiennyt mitä elämässäni tekisin. Putosin koulusta masennuksen takia ja löysinkin pian itseni hanttihommista. Haave akateemisesta koulutuksesta tuntui siinä vaiheessa niin kaukaiselta. Kuitenkin vanhempani tsemppasivat ja kehoittivat kirjautumaan EIraan ja ainakin kokeilemaan maistuisiko lukio uudelleen muutaman vuoden tauon jälkeen.
En ajatellut suuria; "jos lakin sais" oli tavoite koulun aloittaessani. Kuitenkin opiskeluilmapiiri oli ihan toista kuin normaalissa päivälukiossa. Koulu oli täynnä eri elämäntaustaisia ihmisiä, eri ikäisiä, eri kanssallisuuksia - niin opettajissa kuin oppilaissa. Tunsin astuneeni toiseen maailmaan ja "heräsin". Opiskelu alkoi maistua ja sain uusia kavereita. Ilmapiiri kannusti opiskelemaan vaikka mitään kilpailua ei esiintynytkään. Kaikkia kannustettiin tekemään parhaansa.
Ennenkaikkea koulun upea hissanmaikka innosti opiskelemaan niin että historian keskiarvo oli tasan kymppi todistuksessa ja kirjoituksissakin raapaisin eximian kevyesti. Psykologia, filosofia, biologia, fysiikka..minä ahmin kaikkea uutta tietoa. Kielissä pärjäsin myös hämmästyksekseni, jopa ruotsissa mitä luulin inhoavani. Opettajat vaativat kielissä paljon ja se sai yrittämään :). Äidinkielessä huomasin osaavani kirjoittaa laadukkaita aineita ja kirjaesitelmiä muistelen lämmöllä. Kaiken huipuksi jopa se umpitylsä matematiikka alkoi sujui tälläiseltä ei-matikka nerolta. Sinnikkyys siinäkin aineessa palkitsi opiskelijansa ja sain vaaditut kurssit suoritettua ihan kohtalain arvosanoin. Huippukivalle ja kärsivälliselle matikanmaikalle kiitos ja kumarrus :)
Nyt opiskelen helsingin yliopistossa unelma-alaa nöyränä ja kiitollisena, sillä kaikki olisi aivan toisin ilman Eiraa. En tiedä vastasinko kysymykseesi ja eksyinkö hieman sivuraiteille vuodatuksessani, mutta haluan vain korostaa, että kaikki on mahdollista Eirassa :)- Kysymyksiä.
Kiitoksia vastauksesta, joka tuli erittäin nopeasti!
Haluaisin vielä kysellä, että onko sielä ollenkaan liikunta, musiikki tai kuvaamataidon tunteja? Tai pystyykö esimerkiksi halutessa valitsemaan musiikintunnit, jos niitä ei ole pakollisena? Tarvitseeko esitelmiä pitää ollenkaan luokan edessä? Olen nimittäin jotenkin arka kaikkien koulukiusaamisten jälkeen ja hieman taidan kammota sellaisia tilanteita missä täytyy pakolla lukea monta sivua luokan edessä muiden tuijottaessa. :( Kyllähän minä tästä varmaan rohkaistun kunhan ikää tulee lisää, mutta tällä hetkellä olen vielä parantelemassa itseluottamustani näistä kiusaamisista. - ex-eiralainen
Kysymyksiä. kirjoitti:
Kiitoksia vastauksesta, joka tuli erittäin nopeasti!
Haluaisin vielä kysellä, että onko sielä ollenkaan liikunta, musiikki tai kuvaamataidon tunteja? Tai pystyykö esimerkiksi halutessa valitsemaan musiikintunnit, jos niitä ei ole pakollisena? Tarvitseeko esitelmiä pitää ollenkaan luokan edessä? Olen nimittäin jotenkin arka kaikkien koulukiusaamisten jälkeen ja hieman taidan kammota sellaisia tilanteita missä täytyy pakolla lukea monta sivua luokan edessä muiden tuijottaessa. :( Kyllähän minä tästä varmaan rohkaistun kunhan ikää tulee lisää, mutta tällä hetkellä olen vielä parantelemassa itseluottamustani näistä kiusaamisista.Eirassa ei ollut ainakaan omana aikanani lainkaan pakollisia liikunta, musiikki tai kuvistunteja. Kuvaamataitoa ja musiikkia sai muistaakseni kai opiskella täydentävin vapaaehtoisin kurssein. Niiden sisällöstä ja laajuudesta en osaa juurikaan kertoa. Liikunnan mahdollisista vapaaehtoisista kursseista en osaa sanoa myöskään enempää. Suosittelen soittamaan vaikkapa huomenna koulun opinto-ohjaajille jos nämä kysymykset askarruttavat. He auttavat mielellään :). Myös koulun sivuilla oli muistaakseni laaja opinto-opas.
Joitakin suullisia esitelmiä pidettiin toki, lähinnä vieraissa kielissä ja äidinkielessä. Esim parityönä tehtiin eräällä myöhemmällä ruotsin kurssilla esitelmä tietystä historiallisesta henkilöstä. Tai esimerkiksi äidinkielen kirjallisuuskurssilla jokainen piti vuorollaan esitelmän lukemastaan kirjasta. Itse jännitin ihan hirveästi äidinkielen ekaa kirjaesitelmää, mutta huomasin että ei se keskimäärin ollut kenellekkään ihan helppoa ja rohkaistuin vähitellen :). Mutta jos sulle on oikeasti lähes mahdoton ajatus pitää esitelmää luokan edessä, luulen, että opettajan kanssa voi varmaan sopia jonkinlaisesta erityisjärjestelystä. Esim, että pitäisit esitelmän vaikkapa tyhjässä luokkahuoneessa vain opettajalle itselleen. Ja vaikka esitelmä kuulostaa ihan hirveältä, niin se on opettava kokemus siinä mielessä että siinä kerää kokemusta esiintymisestä. Harva meistä on luonnostaan tottunut puhumaan luokkahuoneelliselle ihmisiä.
Koulukiusaamista ei mielestäni ollut lainkaan Eirassa. Ihmiset ovat keskimäärin fiksumpia hieman vanhempina ja olisihan se ihme jos aikuislukiossa ilmenisi moista typeryyttä. Tottakai joukkoon mahtuu monenlaista tyyppiä, mutta kavereita saa ihan varmasti kunhan vaan rohkaisee itsensä ja alkaa juttelemaan ihmisille. Suosittelen esim istuskelemaan vaikka samaan lounaspöytään tuttujen naamojen kanssa ja siitä se lähtee. Jos ei juuri niiden henkilöiden kanssa jutun juoni aukene niin kokeilee muita pöytäseurueita :) Moni muukin on siellä ihan oudossa ympäristössä ja ei välttämättä kouluun astuesaan tunne ketään ennakkoon. Tarve löytää juttuseuraa on ihan yhteinen. Alkuunhan koulun ns hektinen meno voi vähän ihmetyttää, mutta pian kaikki alkaa tuntua kotoisalta ja kavereita alkaa löytyä. :) - Kysymyksiä.
ex-eiralainen kirjoitti:
Eirassa ei ollut ainakaan omana aikanani lainkaan pakollisia liikunta, musiikki tai kuvistunteja. Kuvaamataitoa ja musiikkia sai muistaakseni kai opiskella täydentävin vapaaehtoisin kurssein. Niiden sisällöstä ja laajuudesta en osaa juurikaan kertoa. Liikunnan mahdollisista vapaaehtoisista kursseista en osaa sanoa myöskään enempää. Suosittelen soittamaan vaikkapa huomenna koulun opinto-ohjaajille jos nämä kysymykset askarruttavat. He auttavat mielellään :). Myös koulun sivuilla oli muistaakseni laaja opinto-opas.
Joitakin suullisia esitelmiä pidettiin toki, lähinnä vieraissa kielissä ja äidinkielessä. Esim parityönä tehtiin eräällä myöhemmällä ruotsin kurssilla esitelmä tietystä historiallisesta henkilöstä. Tai esimerkiksi äidinkielen kirjallisuuskurssilla jokainen piti vuorollaan esitelmän lukemastaan kirjasta. Itse jännitin ihan hirveästi äidinkielen ekaa kirjaesitelmää, mutta huomasin että ei se keskimäärin ollut kenellekkään ihan helppoa ja rohkaistuin vähitellen :). Mutta jos sulle on oikeasti lähes mahdoton ajatus pitää esitelmää luokan edessä, luulen, että opettajan kanssa voi varmaan sopia jonkinlaisesta erityisjärjestelystä. Esim, että pitäisit esitelmän vaikkapa tyhjässä luokkahuoneessa vain opettajalle itselleen. Ja vaikka esitelmä kuulostaa ihan hirveältä, niin se on opettava kokemus siinä mielessä että siinä kerää kokemusta esiintymisestä. Harva meistä on luonnostaan tottunut puhumaan luokkahuoneelliselle ihmisiä.
Koulukiusaamista ei mielestäni ollut lainkaan Eirassa. Ihmiset ovat keskimäärin fiksumpia hieman vanhempina ja olisihan se ihme jos aikuislukiossa ilmenisi moista typeryyttä. Tottakai joukkoon mahtuu monenlaista tyyppiä, mutta kavereita saa ihan varmasti kunhan vaan rohkaisee itsensä ja alkaa juttelemaan ihmisille. Suosittelen esim istuskelemaan vaikka samaan lounaspöytään tuttujen naamojen kanssa ja siitä se lähtee. Jos ei juuri niiden henkilöiden kanssa jutun juoni aukene niin kokeilee muita pöytäseurueita :) Moni muukin on siellä ihan oudossa ympäristössä ja ei välttämättä kouluun astuesaan tunne ketään ennakkoon. Tarve löytää juttuseuraa on ihan yhteinen. Alkuunhan koulun ns hektinen meno voi vähän ihmetyttää, mutta pian kaikki alkaa tuntua kotoisalta ja kavereita alkaa löytyä. :)Okei. Kiitoksia sinulle ihanalle ihmiselle joka olet vastaillut! Olet auttanut minua erittäin paljon tämän asian kanssa! :)
Muita kysymyksiä minulle ei ainakaan nyt tällä hetkellä tule mieleen. - ex-eiralainen
Kysymyksiä. kirjoitti:
Okei. Kiitoksia sinulle ihanalle ihmiselle joka olet vastaillut! Olet auttanut minua erittäin paljon tämän asian kanssa! :)
Muita kysymyksiä minulle ei ainakaan nyt tällä hetkellä tule mieleen.Itsekkin painiskelin varmaan samantyylisten kysymysten äärellä. Vaikka elämä tutuis olevan ihan umpikujassa niin aina löytyy joku polku jota kulkee. Lukion saa tosiaan käytyä aikuislukiossa kivasti ja opinnot voi saa suunnitella oman elämänrytminsä mukaisesti. Etänäkin voi suorittaa monia kursseja, mutta itse nautin lähiopetuksesta ja koulussa opiskelemisesta. Se toi mun omaan elämään ja opiskeluun sitä ryhtiä mitä tarvitsin, sekä uusia kavereita :).
Koulukiusaamisesta toipuminen ei oo tosiaan ihan helppoa, mutta sä selviät. Älä anna niiden surkeiden typerysten varjostaa elämääs. Usko itseesi ja aseta joku tavoite mihin pyrit. Vaikutat tosi hyvältä tyypiltä ja toivon sulle menestystä :). Rohkeasti yhteyttä vaan opoihinkin jos eira kiinnostaa. Kouluun pääsee kirjoille koska vaan. Kaikenkaikkiaan tsemppiä hurjasti sulle tuleva ylioppilas. Ja iso halaus :)
Kysy toki myöhemmin, jos herää jotain ajatuksia. Seurailen tätä aina välillä. - ghlb
ex-eiralainen kirjoitti:
Itsekkin painiskelin varmaan samantyylisten kysymysten äärellä. Vaikka elämä tutuis olevan ihan umpikujassa niin aina löytyy joku polku jota kulkee. Lukion saa tosiaan käytyä aikuislukiossa kivasti ja opinnot voi saa suunnitella oman elämänrytminsä mukaisesti. Etänäkin voi suorittaa monia kursseja, mutta itse nautin lähiopetuksesta ja koulussa opiskelemisesta. Se toi mun omaan elämään ja opiskeluun sitä ryhtiä mitä tarvitsin, sekä uusia kavereita :).
Koulukiusaamisesta toipuminen ei oo tosiaan ihan helppoa, mutta sä selviät. Älä anna niiden surkeiden typerysten varjostaa elämääs. Usko itseesi ja aseta joku tavoite mihin pyrit. Vaikutat tosi hyvältä tyypiltä ja toivon sulle menestystä :). Rohkeasti yhteyttä vaan opoihinkin jos eira kiinnostaa. Kouluun pääsee kirjoille koska vaan. Kaikenkaikkiaan tsemppiä hurjasti sulle tuleva ylioppilas. Ja iso halaus :)
Kysy toki myöhemmin, jos herää jotain ajatuksia. Seurailen tätä aina välillä.Hei! onko Eirassa paljon nuoria ihmisiä 18-25 v? olisin kiinnostunut Eirasta mutten ole vielä 18 ja haluasiin tietää että minkä laista porukkaa siellä oli ja oliko hyvä opetus yms.
kiitos jo etukäteen!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1271984
Noniin rakas
Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi1001740Lasten hyväksikäyttö netissä - Joka 3. nuori on saanut seksuaalisen yhteydenoton pedofiililtä
Järkyttävää! Lapsiin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö verkossa on yhä pahempi ongelma. Ulkolinja: Lasten hyväksikäy611414Kumpi vetoaa enemmän sinuun
Kaivatun ulkonäkö vai persoonallisuus? Ulkonäössä kasvot vai vartalo? Mikä luonteessa viehättää eniten? Mikä ulkonäössä?801397Multa sulle
Pyörit 24/7 mielessä, kuljet mun mukana, mielessä kyselen sun mielipiteitä, vitsailen sulle, olen sydän auki, aitona. M311038Mies, eihän sulla ole vaimoa tai naisystävää?
Minusta tuntuu jotenkin, että olisit eronnut joskus, vaikka en edes tiedä onko se totta. Jos oletkin oikeasti edelleen s47946Nainen, olen tutkinut sinua paljon
Salaisuutesi ei ole minulle salaisuus. Ehkä teimme jonkinlaista vaihtokauppaa kun tutkisimme toisiamme. Meillä oli kumm51943Onko sulla empatiakykyä?
Etkö tajua yhtään miltä tämä tuntuu minusta? Minä ainakin yritän ymmärtää miltä sinusta voisi tuntua. En usko, että olet44892- 73876
- 109873