Selittäkää termi "maakuiva". Laasti, joka on juuri sen verran kosteaa, että pysyy koossa? Saako tuollaisesta varmasti lujan sauman?
Maakuiva
Mrk
103731
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
tiilisauma saumataan maakostealla laastilla, koska laasti ei siinä tilassa töhrää tiiliä.
Tavallisesti lujuus saavutetaan sillä muurattavalla laastilla ja tällä maakostealla täytetään vain n. 1.5-2 cm ulkoreunasta. Lattialaatoituksen saumaus suoritetaan myös maakostealla laastilla, mutta lattia käsitellään normalisti vahalla ja näin vältytään turhilta töhryiltä lattiassa.
Nykyään tiiliseinää ei muurata erottuvalla saumalla, koska valmiista seinästä erottuu vain räikeä rauhaton saumaverkko ja tiilen antama jykevä tunnelma, häipyy taustalle. ja ei hyyve!
Käyttö tuli selväksi, soveltunee myös lasitiilien kiinnitykseen. Mutta vieläkään en tiedä, miten tällaisen maakuivan seoksen tekisin?
tee normaalisti 1:3 tilavuusmitta ja väriaine, jos käytät. Myllyssä saa olla aika sakeaa se notkistuu kyllä, kun annat pyöriä pitempään.
Mitä pitempään pyörii sen enemmän vispaantuu ilmaa mukaan ja työstettävyys paranee.
Jos tuli velliä niin heitä pari kolme poltettua tiiltä pruukin sekaan niin johan kuivaa sopivasti.
Niin sitten kysyt, missä järjestyksessä laitetaan aineet myllyyn? Ensin vesi sitten muuraussementti sitten väriaine ja viimmeksi hiekka. Pyöriä annetaan n. 10-15 minsaa. Rappauspruuki 20-30 min. ja rakennuskalkki auttaa rappauksessa lisänä.
Vaikuttaako ilman määrä laastissa myös sen pysyvyyteen seinässä (rappaus)?
Kyselin tuossa taannoin tältä palstalta ohjeita, kun rappaus ei tahtonut pysyä, vaan halkeili ja korkkasi sitten irti seinästä. Sain rappauksen pysymään laittamalla aluksi saneerauslaastia pohjalle. En silloin sekoittanut mäskiä kuin pari minuuttia, jos sitäkään. Tuossa edellä puhuttiin jopa puolen tunnin pyörityksestä!
Miksi näin kauan pitäisi sekoittaa?
vaikuttaa alusta ja sen käsittely, jos tulee "kopu" on virhe käsittelyssä.
Sileä betonipinta niin lyödään voimakas sementtivelli kynsiksi, kalkkikivi, 1 osa muuraussementtiä 2 osaa hiekkaa ja maalintöhryiset ja muut vaikeat pinnat saneerauslaasti 9mm kammalla.
Rappaaus tapahtuu aina seuraavana päivänä, jos kynsien lyömisestä vierätää aikaa enemmän alusta menettää imukykynsä ja rappi valuu eikä pysy.
Ilman vispaantuminen laastiin on ehdottoman tärkeä pointti, seinässä pysymiseen ja jos käyttää rakennuskalkkia rappauspruukissa (pitäis aina olla lapiollinen satsissa) niin pyörimisellä ei ole tarpeen laittaa ylärajaa.
Rappauksen halkeileminen: Rapissa väärä sekoitussuhde, liian paljon sideainetta nk. krossikerros 1 mitta muuraussementtiä vähän kalkkia ja 3,5 hiekkaa ja pitkä sekoitusaika. Pintakerros (liemi) sama muuten mutta hiekkaa 5 mittaa. Liemeen normaalisti muurari heittää rappin sekaan vain vettä ja hiekkaa.
Kolmikerros rappauksessa rappauskerroksen pitää heikentyä pintaan mentäessä (päästää pintaan) ja pinta ei halkeile (nk. mosaiikki kuvio) jos kerrokset ovat oikein sekoitettu.
Tässä tuli kerrankin asiaa, varsinkin jos vertaa samasta asiasta käytyä keskustelua tällä palstalla tammikuun lopulla.
Nuin voi pyörittää ja sekoittaa pitkäänkin mutta kannattaa myös lukea valmistajan ohjeet kun nykyisin käytetään laasteissa niin paljon lisäaineita, että niitä ei pidä sekoittaa enemmän kuin on ohje koska lisäaineet menettää merkityksensä.
monet laastit nykypäivänä sekoitetaan vispilällä. Ainakin pienemmät määrät liimalaastit, tasoitteet jne.
Höpö-höpö puupäät teidän neuvojanne, silkkaa sekundaa kaikki.
tyypillistä "miesten" pili-keskeistä-kyllähän minä-tämänkin-remonttilaasteineni pilaan "keskustelua".
Pitäisi aikuisiässä oppia näkemään vehjettään pidemmälle=se ei ole kauhean pikälle edes eikä jaella vatipäisiä neuvojaan täällä suoli kaksneljällä, kas kun oikeat miehet tekevät seoksilla, joilla elinkaari on vähintään 100v...
Jope saata..a heti takasin huoneeseen ja jätät hoitsun koneen rauhaan!