Se palkitu maisemakuvaaja kertoi lehtijutussa, ettei paraskaan digijärkkäri pääse vielä lähellekään maisemakuvaajien vaatimustasoa.
He käyttävät vieläkin 10x8 neliötuuman kokoista filmiä! Näin isosta filmistä voidaan tehdä 2 m leveä juliste josta näkyy pienenpienet yksityiskohdat suurennuslasilla. Filmi skannataan yli 1 000-megaiseksi kuvatiedostoksi ja painetaan. Isojen poikien lelut maksavat maltaita.
Varmasti maisemakuvaajat roudaisivat tunturin huipulle mieluummin raskaimman järkkärin kuin 10x8-laatikon jättikokoisia filmejä!
En ymmärrä mikä tässä niin monia ärsyttää? Joillakin on vain ihan oma vaatimustasonsa ja digikamerat ovat vielä lapsenkengissä, kun maisemakuvaajan vinkkelistä katsotaan.
He käyttävät vieläkin 10x8 neliötuuman kokoista filmiä! Näin isosta filmistä voidaan tehdä 2 m leveä juliste josta näkyy pienenpienet yksityiskohdat suurennuslasilla. Filmi skannataan yli 1 000-megaiseksi kuvatiedostoksi ja painetaan. Isojen poikien lelut maksavat maltaita.
Varmasti maisemakuvaajat roudaisivat tunturin huipulle mieluummin raskaimman järkkärin kuin 10x8-laatikon jättikokoisia filmejä!
En ymmärrä mikä tässä niin monia ärsyttää? Joillakin on vain ihan oma vaatimustasonsa ja digikamerat ovat vielä lapsenkengissä, kun maisemakuvaajan vinkkelistä katsotaan.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Itse kuvaan pääasiassa maisemakuvia kuuden megapikselin digijärjestelmäkameralla ja ihan hyvälaatuiset ovat kuvat olleet.
Mutta kun tehdään stockmannin ulkoseinän peittävä mainos, alkaa erot näkyä.
hienoa omata gigapixelikamera maisemakuviin mutta A3 maisemia saa jo 10 Mpixelin värkillä niin, että se näyttää terävältä.
Montako 2 metrin kuvaa sinä teettäisit vuosittain, suuriko kämppä sinulla on vai omaatko vallan gallerian niille 2 m kuvillesi?
Niin, missä tosiaan niitä 2 m maisemakuviasi pääsee ihailemaan??? Äläkä anna mitään nettiosoitetta kun minulla on vain 21" monitori se 2 m on vielä harkinnassa.
Kuka? Missä lehtijutussa?
No joo, kuvien tekemiseen on monta välinettä, ja muutamat parhaimmista on tehty ihan ilman minkäänlaista kameraa!
Ihmiset, jotka oikeasti kuvia tekevät (eivät siis vain tyydy niiden ottamiseen) suosivat kuka minkäkinlaista välinettä taiteessaan. Usein syistä, joita maallikko ei edes ymmärrä, mutta eipä maallikko toisaalta sellaisia kuviakaan saa aikaan, vaikka digijärkkärinkään potentiaalia ei olisi vielä puoliksikaan hyödynnetty.
Ja miksi pitäisi saadakaan, kun ylivoimaisesti suurin osa kuvista päätyy nettikäyttöön jossa laadun ei kummoista tarvitse olla, ja harvat paperikuvatkin ovat postikorttikokoa (Kannattaa muuten, BTW, jos ei muuten niin ihan huvin vuoksi, etsiä koneen kätköistä jokin onnistunut otos ja teettää siitä iso kuva).
"Varmasti maisemakuvaajat roudaisivat tunturin huipulle mieluummin raskaimman järkkärin kuin 10x8-laatikon jättikokoisia filmejä!"
Ja eivät muuten varmasti vaihtaisi, ikinä, vaikka jostain onnistuttaisiin kaivamaan ominaisuuksiltaan vastaava tai vaikka ylivoimaisesti parempikin digikamera kouraan..=)
Ei kai siinä mitään ärsyttävää ole, digi nyt on vain viimeistään popularisoinut kuvaamisen. Analogiamiehiä/naisia löytyy jatkossakin, ja kyllä minulla ainakin herää heitä kohtaan tietty kunnioitus.
Itse pidän vinyylin ääntä ylivoimaisena ihan CD:kin nähden, ja silti enimmän aikaa metelöi MP3:t koneelta..
no jos et ymmärrä niin yritänpä selittää.
Sinua ärsyttää digikuvaajat, niin, että tartut filmiin kuin hukkuva oljenkorteen.
Ja sitten alat kuvitella, että nyt kyllä kaikkia muita ärsyttää.
Mun pokkarissa tuo kenno on 3969 x 2232
eli jos suurennan jokaisen pikselin 1 mm:n kokoiseksi niin siitä tulee stokkan seinään n. 4 metriä leveä kuva.
Eikä tarvita poikien filmileluja ja kirjapainon skannereita tunturin huipulla.
Tuollaisen 2m kuvan katseluetäisyys on 5 – 10 m, kuinka pieniä kuvan yksityiskohtia luulet näköaistin erottavan tuolta etäisyydeltä?
Tuollainen kirjapainon rumpuskanneri on kyllä ihan kiva harrastelijavalokuvaajapoikien lelu, eikä maksa paljoa!
10 x 8 neliötuumaa?
olisikohan filmin koko 62,5 x 50 tuumaa eli n. 3125 neliötuumaa?
10 x 8 tuumaa lienee 80 neliötuumaa
10 x 8 neliötuumaa = 10 tuumaa x 8 tuumaa = 80 neliötuuma
10 x 8 tuumaa = 80 tuumaa, ei neliötuumaa.
Minä kävin peruskoulun loppuun asti. :)
10 tuumaa x 8 tuumaa = 80 neliötuuma, selvähän tämä
mutta kuinka suuri on aloittajan tarkoittama filmi 10 x 8 NELIÖtuumaa?
voi olla vaikkapa 10 tuumaa x 8 tuumaa.
10 x 8 neliötuumaa tarkoittaa selväkielellä filmiä/negaa jossa on peräkkäin tai rinnakkain 10 kpl 8 neliötuuman alueita. Se muistuttaa vanhaa nega- tai diafilmiä joissa oli noita ruutuja 20 - 36 kpl.
Negan koko 25 cm x 20 cm on hieman suuri useimpiin kameroihin, en usko edes moisia laatikoita olevan sen sijaan A4 tulostukseen on varmasti löytynyt sekä filmiä että valokuvapaperia aina tai ainakin pitkään. Kun aikoinaan MV aikana 1960 luvulla harrastelin valokuvausta niin tein useitakin kuvia A4 kokoisiksi öisin pimeässä vessassa omalla suurennuskoneellani ihan 35 mm kinonegasta.
Ainakaan A4 kokoista negaa käyttävää kameraa ei ole mukavaa kantaa mukanaan matkoilla, siihen kun hankkii kunnon optiikat niin kiloja alkaa löytymään ihan riesaksi asti.
Minun käyttööni tuollainen iso levyfilmikamera taas olisi täysin sopimaton. Kuvat jäisivät käytännössä ottamatta jos 10x8 neliötuumaa olisi ainoa vaihtoehto.
Kuulkaahan nyt! 8x10 eli 18x24 cm on laakafilmikameran negatiivin koko. Ja kun suhteutetaan asia siihen, että 36 mm x 24 mm -kinofilmikin voittaa kuvanlaadussa parhaimman digikameran... matkaa on. Mutta ei sitä matkaa ole, jos tulostettavat kuvat ovat pieniä tai pienehköjä. Värikylläisyydestä ja värien syvyydessä se ison rullafilmin (Mamiya, Hasselblad jne) tai laakafilmikameran paremmuus näkyy. Vertailua tehtäessä ei digikameran bittejä kannata laskea. Se on hyödytöntä. Periaatehan on, että mitä parempi originaali, sitä paremmin se kestää scannauksen. Ja luulen, että te ette edes arvaa kuinka suuria lukuja pro scannereista irtoaa. Ja laakafilmi-, ja rullafilmikameroiden paremmuus tulee ennen kaikkea diafilmin kanssa esiin.
Ja jos jollekin on vielä epäselvää, mikä siinä on niin paljon parempaa voi vaikka katsoa tuon linkin kuvaa.
http://www.suur-saimaa.fi/mystisie-maisemia-aivan-lehelle.html
tuo filmi pitää muuttaa digikuvaksi tulostamista?
Miksei noita erinomaisia kuvia saada filmistä vedostamalla?
Onko siis niin, että digikuvasta saadaan parempi vedos?
Geoeye–1:n adan korkeus on noin 670 kilometriä, Tuolta etäisyydeltä erottaa vielä A4-kokoisen lapun auton lasinpyyhkijän alla. Osaatko edes laskea kuinka suuri filmi tarvittaisiin samaan tarkkuuteen 670 km:n etäisyydeltä?
Geoeye:n kamera pystyy suurempaankin (vakoilu)tarkkuuteen, mutta kuvia ei saa julkaista.
Kuvan laatuvertailussa pitää tietenkin vertailla saman kokoista filmiä ja kennoa
riitää n.1/16 osa kennon koosta. Muuta kysyttävää?
koosta?
minä
hieman selvitystä.
Kun sanot filmille riittävän 1/16 osa kennon koosta niin tarkoitatko, että kinonegan erottelu olisi sama kuin 16x pinta-alaltaan olevan kennon? Aika outo väite kun kennojenkin pixelimäärät vaihtelevat varsin suuresti kennosta riippuen. 5Mpix puhelinkameran kennon pixelitiheys on moninkertainen 5Mpix järkkäriin vaikka se olisi kroppimallia.
Mikä siis mielestäsi on vaikka 200ASA värifilmin erottelu eli hopeakiteiden koko ja määrä neliösentti? Filmillähän tuo erottelu muuttui aina kun ASA arvoa muutettiin, erottelu 100ASAn filmillä oli parempi kuin 400ASAn.
Nikonin 12Mpix taskukamerassa on 42Mpix/cm2, 12Mpix järkkärissä (croppi) on pixelitiheys 3,3 Mpix/cm2
Tuo kerroin 16 kuitenkin kuulostaa liioittelulta.
kun otetaan samankokonen kenno ja samankokoene filmi niin.....
MOT....
ymmärtänyt tai sitten en ole ymmärtänyt mitä tarkoitat.
Filmin erottelu on sama otat 1 cm2 tai 1 m2 kokoisen niin se pystyy esittämään tietyn viivaparimäärän millimetriä kohden.
Kuten taisin tuolla aiemmin ilmaista niin tuo on kennoissa hieman toisin, jossain kennossa on pixeleitä samalla pinta-alalla kymmenkertainen määrä mitä toisessa kennossa. Otetaan esimerkkeinä pokkari ja täyden koon järkkäri joissa on 12 Mpix kennot. Toisen lävistäjä on sentin luokkaa ja toisen reilu 4 cm. Kennon erottelu kennon pinnalla on aivan eri jo noiden kennojen osalta mutta kokonaiserottelu kuvassa on sama koska se hoidetaan optiikalla. Isot pikselit järkkärissä antavat kohinattomamman kuvan kuin pikkukennon pienet. Olihan filmiaikanakin eri herkkyisiä filmejä 100 ASAa - 400 ASAa lienee ollut se tavanomaisin haarukka. Harva hankki 2000 ASAn filmiä ja minä olen käyttänyt sisäkuvissa ISO2000 herkkyyttä useasti sisätiloissa ja saanut kohtalaisia kuvia. Niistähän olen täälläkin esittänyt esimerkkejä muissa yhteyksissä.
Mielestäni esittämääsi rinnastusta ei voi tehdä jos ei mainitse millaisesta filmistä on kyse ja lisäksi millaiseen kennoon sitä vertaa.
otapa järki käteen ja mieti uudestaan, joskus ajatelu saattaa auttaa.
nousevat aina, mitenkä onta tonnia sijoitat.
nousee vielä selvästi jos kyseessä on 3-8000 kameratkin,
tosin silloin kuvaanan taso vaikuttaa yös hyvin paljon.
tavallisen tallaajan ei kannat ostaa yli tonnin kameraa, "ei niitä kukuvauksi halua enää katsella viiden vuoden kuluttua, vaikka laatu olisikin hyvä,
tv videoluvaaja/35mm/8m kuvaaja vuodesta 1965.
Toiseksi, aina 5 vuotta kamera on vanha, tai siinä on pikuvikoja joita ei kannat korjata.
järkkärikenno ei vastaa 8x10 neliötuuman filmiä
näitä ongelmia on muitakin
– kinofilmi ei vastaa keskikoon filmiä
– keskikoon filmi eivastaa laakafilmiä
– pieni pokkarikenno ei vastaa ff-kennoa
– ff-kenno ei vastaa keskikoon kennoa
– 8x10 neliötuuman filmi ei vastaa isoa digikennoa
– 8x10 neliötuuman filmistä saa 100 megaisen kuvatiedoston kun muuttaa sen dikikuvaksi kirjapainon skannerilla
– pokkarin kuvasta saa vielä isomman kun suurentaa satakertaiseksi
Kyllä on paljon ihmeellisiä asioita maailmassa