Hyderabadin kymmenet tuhannet viime vuosina tyhjästä nousseet IT-hikipajat vievät suomalaisten IT-työpaikat kiihtyvään tahtiin. Olen seurannut tätä ilmiötä aitiopaikalta viimeisen kymmenen vuoden aikana työskenneltyäni globaaleissa IT-alan työtehtävissä.
Finanssikriisi kärjisti asiaa entisestään. Kun täällä pidetään YT-neuvotteluja ja potkitaan IT-väkeä ulos, palkataan samaan aikaan kiihtyvään tahtiin Hyerabadin IT-hikipajoissa uusia intialaisia työntekijöitä hoitamaan sama työ. Nämä työpaikat eivät tule enää koskaan palaamaan Suomeen.
Tällä hetkellä on menossa ns. toinen aalto, jossa Intiaan siirretään enenevissä määrin myös kolmannen tason tukitoimia. Ensimmäisessä aallossa sinne siirrettiin lähinnä ohjelmistokehitystyö. Tällä hetkellä kuumin trendi on siirtää SAP-tukitoiminnot länsimaista Intiaan.
Omasta kokemuksestani voin sanoa, että laatu on usein heikkoa, mutta kun siellä saadaan palkattua yhden länsimaisen ihmisen palkalla useita, kannustaa se tällaiseen toimintaan ja paperilla asia saadaan näyttämään hienolta. Hyderabadin IT-hikipajat osaavat myös kerätä tilastoja sillä tavalla, että yrityksen johdolle asia saadaan näyttämään hienolta.
Minä olen ollut alan työtehtävissä 80-luvun lopulta lähtien ja nähnyt lähes koko IT-alan historian Suomessa. Olen jo onneksi sen verran vanha, ettei minun tarvitse enää taistella halpatyövoimaa vastaan. Niille joilla on vielä työvuosia rutkasti jäljellä kehoitan avaamaan silmät ja tutkimaan tilannetta tarkkaan. Ei ole myöskään haitaksi tehdä ns. exit-plan alalta. Saattaa olla, että 10 vuoden sisällä täältä loppuu nämä työt kokonaan. Yritykset siirtävät myös entistä enemmän omaa IT-infraa palveluntarjoajien valtaviin konesaleihin josta palvelu ostetaan pilvipalveluna. Tämä tulee olemaan alan suurimpia trendejä lähivuosina.
Jos olisi vielä työvuosia paljon itsellä, miettisin vakavasti alan vaihtoa tässä vaiheessa. Jokainen tekee tietysti omat päätelmänsä ja suunnitelmansa.
Finanssikriisi kärjisti asiaa entisestään. Kun täällä pidetään YT-neuvotteluja ja potkitaan IT-väkeä ulos, palkataan samaan aikaan kiihtyvään tahtiin Hyerabadin IT-hikipajoissa uusia intialaisia työntekijöitä hoitamaan sama työ. Nämä työpaikat eivät tule enää koskaan palaamaan Suomeen.
Tällä hetkellä on menossa ns. toinen aalto, jossa Intiaan siirretään enenevissä määrin myös kolmannen tason tukitoimia. Ensimmäisessä aallossa sinne siirrettiin lähinnä ohjelmistokehitystyö. Tällä hetkellä kuumin trendi on siirtää SAP-tukitoiminnot länsimaista Intiaan.
Omasta kokemuksestani voin sanoa, että laatu on usein heikkoa, mutta kun siellä saadaan palkattua yhden länsimaisen ihmisen palkalla useita, kannustaa se tällaiseen toimintaan ja paperilla asia saadaan näyttämään hienolta. Hyderabadin IT-hikipajat osaavat myös kerätä tilastoja sillä tavalla, että yrityksen johdolle asia saadaan näyttämään hienolta.
Minä olen ollut alan työtehtävissä 80-luvun lopulta lähtien ja nähnyt lähes koko IT-alan historian Suomessa. Olen jo onneksi sen verran vanha, ettei minun tarvitse enää taistella halpatyövoimaa vastaan. Niille joilla on vielä työvuosia rutkasti jäljellä kehoitan avaamaan silmät ja tutkimaan tilannetta tarkkaan. Ei ole myöskään haitaksi tehdä ns. exit-plan alalta. Saattaa olla, että 10 vuoden sisällä täältä loppuu nämä työt kokonaan. Yritykset siirtävät myös entistä enemmän omaa IT-infraa palveluntarjoajien valtaviin konesaleihin josta palvelu ostetaan pilvipalveluna. Tämä tulee olemaan alan suurimpia trendejä lähivuosina.
Jos olisi vielä työvuosia paljon itsellä, miettisin vakavasti alan vaihtoa tässä vaiheessa. Jokainen tekee tietysti omat päätelmänsä ja suunnitelmansa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
It-alan työt on teoriassa helppo siirtää halpatyömaihin, kun monet tehtävät pystyisi Suomessakin hoitamaan etänä. En sitten ihmettele yhtään työpaikkojen siirtymistä halpamaihin. Uskon kuitenkin, että tietty määrä it-töitä tullaan tekemään edelleen Suomessa, joskin toisenlaisilla työehdoilla ja palkkauksella.
Maailma muuttuu, kuten aina. Itse olen huomannut miten IT-alan opiskelu ei tuonutkaan sitä vakaata työpaikkaa ja toimeentuloa. Siis kyllä vakaat työpaikat ovat ihan kiven alla Suomessa ja jos töitä haluaa, niin pitäisi muuttaa ulkomaille hommiin vuokratyöfirman kautta ilman eläke-etuuksia.
Näin siinä käy kun työnteettäminen on niin säänneltyä ja työntekijöistä on enemmän vastuuta kuin omista lapsista. Onhan sillä kolikolla se toinen puolikin.
Ohjelmointityö ei lopu suomesta. Intiasta tullaan verissä päin takaisin. Hikipajoissa kenties saadaan tehtyä 80-prosenttia sovelluksesta, Tiedon sovellusten taso eli käytä tai itke ja käytä. Oikeasti tämän jälkeen alkaa sovelluksen rakentaminen loppukäyttäjien kanssa, mikä vie 80-prosenttia ajasta eli detaljien hiominen ja sovelluksen taivuttaminen reaalimaailmassa käytettyihin prosesseihin.
hyderrabad india tuntuu painavan työtä illat ja viikonloputkin. maileja on sadellut viikonlopun aikana ja arkiiltaisinkin mailiboksiin sieltä samoilta jampoilta kenen kanssa on painettu viikolla. nämä eivät tunnu lepäävän. yrittävät tavotella myös kännykällä iltaisin ja vklopulla.
Se on erittäin mielenkiintoista miten isot johtavat hehkuttavat näitä halpamaita, mutta vähän alemmalla tasolla nähdään asiat täysin päinvastoin. Pikavoittojen toivossa romutetaan helposti koko tuotekehityksen perusta näillä halpamaa kuvioilla.
Joskus tuntuu ettei oikeasti edes haluta laskea kuinka paljon halvemmaksi halpamaat tulevat, jos edes tulevat. Päätökset halpmaakuvioista tehdään kuitenkin ylimällä tasolla ja eihän ylätaso voi tehdä vääriä päätöksiä? Siinähän voisi mennä oma työpaikka alta?
Halpamaa kuviot johtavat helposti tietoiseen tai tiedostamattomaan oman maan työntekijöiden olojen polkemiseen. Ei vain ymmärretä, että ensiksi talosta kävelee ulos tietotaito eli juuri ne ihmiset joita eniten tarvittaisiin.
Miksei homma toimisi, jos kaikki olisi täydelistä spekseistä työntekijöihin, vaan kun ei ole.
Itse en usko siihen, että kaikki työt pakenisi halpamaihin, pikemminkin uskon päinvastainen korjausliikkeeseen. Uskon myös, että tulevina vuosina tullaan näkemään hiipuvia firmoja, jotka
käytännössä romuttivat tuotekehityksensä halpamaakuvioissa.
Exit-plan alalta on tosiaan mielessä usein. Tiedostan täysin, että eläkkeelle en tule koskaan IT alalta pääsemään, eikä tule moni muukaan nyt 20-40 vuotias IT työläinen. Vaikka töitä olisikin, ei tätä pelleilyä jaksa katsella vielä vuosikymmeniä :)
Lisäksi kuinkahan hyvin näissä halpamaakuvioissa on kartoitettu riskit, kuitenkin luonnonkatastrofien uhka alueilla on todellinen, eikä taida olla pois suljettua sotilaallisen konfliktin mahdollisuus tietyillä alueilla...
Nämä maat houkuttelevat ylintä johtoa lahjuksilla ja kirjanpitoväärennöksillä. Näistä maista saadut lainat on usein kirjattu yrityksen tuloiksi -> kirjanpito näyttää voittoa -> johto nostaa väärin perustein bonuksensa.
Kvartaalikapitalismin ydin on tässä: otetaan juuri ja juuri kannattava firma ja väärennetään sen kirjanpito hyvin kannattavaksi bonuskauden yli. Mitä enemmän väärennät kirjanpitoa, sitä isommat bonukset keräät. Nörttejä tarvitaan vain kulisseiksi, kuten vuosituhannen vaihteen IT-boomissa.
Ajan mittaan syntyvä kassakupla tuhotaan sitten feikeillä yrityskaupoilla yms.
"Lisäksi kuinkahan hyvin näissä halpamaakuvioissa on kartoitettu riskit, kuitenkin luonnonkatastrofien uhka alueilla on todellinen, eikä taida olla pois suljettua sotilaallisen konfliktin mahdollisuus tietyillä alueilla..."
Voi jumalauta kun sinä olet tyhmä! Nuohan ovat kaikki erinomaisia tilaisuuksia polttaa sitä kassakuplaa!
Kun Suomi ei palkkaa kuin kuin lehtimyyjiä provikkapalkalla niin Intia palkkaa projektimyyjiä provikkapalkalla.
Kumpi kuulostaa paremmalta soitat 100 puhelua sekoille mummoille ja 30 EUR/pv vaiko muutaman jossa 1 000 - 100 000 kaupan jossa 12 000 - 30 000 EUR provikat parhaimillaan, tavallisesti vähintään 3 000 EUR/kk.
Kun Suomi ei palkkaa niin joku aina palkkaa.
Aloittajan tekstiin voisi lisätä sen, että vastaava kehityssuunta on meneillään lähes koko suunnittelevalla ja valmistavalla teollisuussektorilla: hommat siirtyy itään. Seuraan itse hyvältä tarkkailupaikalta erään teollisuushaaran, johon IT läheisesti liittyy, hidasta lipumista Aasiaan.
Suomen hintataso on sellainen, että täällä ei kannata suunnitella tai valmistaa oikeastaan mitään. Palkkojen pitäisi tulla ainakin 30% alaspäin, jotta kehitys voitaisiin pysäyttää. Vieläkin suurempia myönnytyksiä tarvittaisiin, jotta hommat alkaisivat tulemaan takaisin.
Itse harkitsen opiskelua alalle, jossa yksinyrittäjyys on mahdollista. Tämä taistelu on jo hävitty.
Samaa todellakin on havaittavissa myös suunnittelusektorilla.
Me teemme yhden laitteen, testaamme sen toimivaksi, ja sitten lähteekin kuva itään muiden työstettäväksi.
Pelkästään skaalaamalla laitteen piirrustuksia, toimivaksi havaittu kokoonpano voidaan toteuttaa useankokoisena tuotteena.
Tuo skaalaus on vain niin työlästä ettei sitä enää kannata tehdä suomessa, vaan tekijä otetaan ulkomailta pyörittelemään 3d malli halutunlaiseksi.
Skaalaustyö kun ei varsinaisesti vaadi edes oikeaa insinööriosaamista niin tuo työ voidaan tehdä kymmenyksellä suomalaisen ammattilaisen palkkatasoon nähden.
Hyderabadin koodareista on itsellä muutaman vuoden kokemus. Silmiinpistävin piirre sikäläisessä toiminnassa on tiheä vaihtuvuus tehtävissä. Mahtuu yhden käden sormiin ne tyypit kenen kanssa olen ollut tekemisissä koko kolmen vuoden ajan. Muut vaihtuvat jatkuvalla syötöllä ja työn osaaminen on sen mukaista, ei ehditä oppia mitään kunnolla kun jo vaihdetaan taas hommaa. Suomessa työskenteleviltä intialaisilta olen kuullut että se on ERITTÄIN normaalia sielläpäin. Työhönsä paneutunutta intialaista saa hakea kissojen ja koirien kanssa.