Oli käsissäin pätkä rautainen, tarkemmin sanottu lanka
sitä käsissäin hiljaa pitelin minä ihminen vammainen, vanha.
Mistä aiot sä tuosta muokata, sano mullekin veliseni
Onko tuollaisellakin arvoa? se kerro nyt tiedokseni.
Enpä tiedä vielä vaan mietiskelen,
tätä pätkää viel hijalleen taivuttelen.
Nytpä lopulta asian hoksasin,
ajatuksistani sen kopsasin.
Sä esitit mulle kysymyksen ja minä vastaan tässä,
olen sitä juuri hiljalleen rautalangasta vääntämässä.
On joskus asiaa selittää varsinkin vaikeata
helppo rautalangasta taivuttaa vastauksia vaikka sata.
sitä käsissäin hiljaa pitelin minä ihminen vammainen, vanha.
Mistä aiot sä tuosta muokata, sano mullekin veliseni
Onko tuollaisellakin arvoa? se kerro nyt tiedokseni.
Enpä tiedä vielä vaan mietiskelen,
tätä pätkää viel hijalleen taivuttelen.
Nytpä lopulta asian hoksasin,
ajatuksistani sen kopsasin.
Sä esitit mulle kysymyksen ja minä vastaan tässä,
olen sitä juuri hiljalleen rautalangasta vääntämässä.
On joskus asiaa selittää varsinkin vaikeata
helppo rautalangasta taivuttaa vastauksia vaikka sata.
Vastaukset 2
Vanhimmat
ja säkki täynnä sanoja, ominta Ruuneperiä! Kiitos, vakavana oli Ruuneperi.....
Runosi loihti mieleeni sota-aikojen ruusuiset muistot. Se oli Suomen kansan sankari-aikaa. Puhalsimme yhteen hiileen. Silloin myös rautalangalla oli suuri tehtävä.
Rautalangalla korjattiin kaikki rempsahtanut paikalleen. Jos autosta irtosi pakoputki, se kiinnitettiin rautalangalla. Kaikki irronneet ja rämisevät osat korjattiin rautalangalla.
Puukon, kirveen ja sahan ohella rautalankaan pystyvät pihdit olivat miehen tärkein työkalu. Siinä vitsi piilikin kenellä oli hyvät pihdit. Ruotsissa oli sellaisia, mutta sinne ei ollut menemistä muilla kuin lapsilla.
Runosi rautalangasta Ruune, viritti mieleeni haikeat muistot sotavuosista. Kiitos!