Kysyn Jumalan Sanasta ja avioliiton solmimisen etiketeistä. Suomeen on nimittäin rantautunut tapa, jossa isä luovuttaa tyttärensä sulhaselle hääjuhlassa. Kuvainnollisesti omaisuus vaihtaa omistajaa, eikä sellainen näytä/tunnu hyvältä.
Siksi ihmettelenkin, miksei kirkollisen hääseremonian sisääntuloa ole rakennettu luontevasti luomiskertomuksen varaan:
1. Siksi mies jättää isänsä ja äitinsä (sulhanen kiittää vanhempiaan ja hyvästelee heidät kirkkosalin ovella)
2. ja liittyy vaimoonsa, (sulhanen kävelee käytävän puolivälissä odottavan morsiamen luo)
3. niin että he tulevat yhdeksi lihaksi (sulhanen ja morsian jatkavat yhdessä matkaa allttarin eteen, jossa heidät vihitään.
Nykypäiviin asti suomalainen perhe-elämä ei ole juuri koskaan noudattanut Jumalan Sanaa, kun sulhon ei kerran ole ollut tapana erota vanhemmistaan, vaan päinvastoin morsiankin on käytännössä liitetty sulhasen sukuun sukunimeä myöten. Taloon on otettu nuori emäntä sukujen sopimuksella.
Siksi ihmettelenkin, miksei kirkollisen hääseremonian sisääntuloa ole rakennettu luontevasti luomiskertomuksen varaan:
1. Siksi mies jättää isänsä ja äitinsä (sulhanen kiittää vanhempiaan ja hyvästelee heidät kirkkosalin ovella)
2. ja liittyy vaimoonsa, (sulhanen kävelee käytävän puolivälissä odottavan morsiamen luo)
3. niin että he tulevat yhdeksi lihaksi (sulhanen ja morsian jatkavat yhdessä matkaa allttarin eteen, jossa heidät vihitään.
Nykypäiviin asti suomalainen perhe-elämä ei ole juuri koskaan noudattanut Jumalan Sanaa, kun sulhon ei kerran ole ollut tapana erota vanhemmistaan, vaan päinvastoin morsiankin on käytännössä liitetty sulhasen sukuun sukunimeä myöten. Taloon on otettu nuori emäntä sukujen sopimuksella.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Sinä voit omissa häissäsi toimia juuri kuvaamallasi tavalla. Mikään ei estä sitä.
Kotiliedessä numero 16/2010 on helsinkiläisen papin Jaakko Heinmäen kirjoitus 8S. 98) otsikolla Peitto ja paljastus.
Suosittelen, että kaikki vihille aikovat lukisivat sen. Ote kirjoituksesta:
" Tavatessani pappina vihkipareja ennen häitä kehotan aina heitä miettimään, minkälaisin rituaalein he haluavat avioitua. Jos he itse pitävät morsianta kauppatavarana, en (pitkinkin hampain) pane kampoihin vaikka morsiamen isä kaupan kohteen alttarille taluttaisikin. Tämän kerrottuani useimmat vihkiparit ovat kyllä tajunneet kävellä koko matkan alttarille rinnan."
Lukekaa koko artikkeli, lehtion myynnissä, sillä nro 17 ilm. 7.9.2010.