lehtikaappia ja aloimme ihmetellä pellon hinnan jatkuvaa nousua maatalouden surkeasta kannattamattomuudesta huolimatta. pellon hinta on jopa kaksin tai kolminkertaistunut lyhyessä ajassa, parhaimmat hehtaarihinnat jotka olemme saaneet selville ovat ylittäneet 15000 euroa ja kyse onh viljelyskäyttöön tulevasta maasta, ei mistään tonttimaasta. miten tämä on mahdollista jos kerran maatalous ei edes työntekijöilleen tuota neljänh euron tuntipalkkaa. ja mikä riskisijoittamiseen erikoistunut pankki näitä kauppoja rahoittaa.
vaimon kanssa
selasimme vanhaa
18310
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Hinnat nousevat, sillä peltojen valmistus on loppunut.
Millä tavalla voi "lehtikaappia" selata.... Ihmeellinen kaappi.Saako IKEAsta?????
ja pankki lainaa tuon summan, maanarvo pysyy 15000€ vaikka lainan saaja ei pystyisi pankille velkaansa maksamaankaan. On aivan eri asia ottaa lainaa vaikka autoa varten, siinähän arvo laskee koko ajan, tai auton voi vaikka ajaa romuksi, mutta maasta pankki saa kyllä omansa pois, ei se voi mennä rikki, tai kadota.
helpoimmin lainaa, kun itse maan voi laittaa lainan vakuudeksi, ja niinkuin tuossa yllä tuli ilmi, maa ei voi mennä rikki tai käytössä kulua. Ja mielestäni maa tai metsä on turvallisempi sijoituskohde kuin vaikka taulut tai osakkeetkin. Hyvän pellon hinta ei ole ollut laskussa suomen eu;hun liittymisen jälkeen.
Että oikein lehtikaappi , mutta ruokakaappia ei ole ollenkaan.
nousee jatkuvasti, vaikka koko ajan saamme kuunnella viljelijöiden puheita kuinka huono kannattavuus on. tuloskin on tappiolla reilusti. miten tämä voi selittää pellon hinnan nousun, kun maailmalla esim. öljy ja sellu keinuttavat hintaansa voimakkaasti markkinatilanteen mukaan. kuka näitä peltoja ostelee, onko ne rikkaiden kaupunkilaisten tekemiä sijoituksia.
Vijelymaatahan ei lisää valmisteta mutta syöjiä yritetään ainakin tehdä useampia sekunnissa:)
Ei kaikki peltomaa vaihda omistajaa viljelijältä toiselle. Oman kunnan hehtaareissa ja euroiss suurimpia peltokauppoja oli, kun seurakunta möi ennen vuokralla olleet peltonsa eniten tarjoavalle. Samoin monet perikunnat päätyvät myymään vuosiakin viljelemättä olleet peltonsa, ja tokihan siinä kaupunkilaissisarukset haluaa osansa mahdollisimman runsaana euromääränä.
ajatelis että kun maatalous kerran niin surkeasti kannattavaa ja tuntipalkkaa ei jää kuin neljä euroa niin maajussit kilvan myis peltoa jos joku yksinkertanen haluaa ostaa. meidän pitäjässä isännät kyllä taistelee pellosta käsirysyyn saakka ja hirveää mustamaalausta annetaan kolleegoista. ilmeisesti noilla pellon tuilla ja tuotoilla kuitenkin kuittailee korkeankin ostohinnan sutkoht lyhyellä aikajänteellä
kateellinen toista kohtaan , niin siinä ruokalasku ainakin nousee. Ostetaan vaikka prasilialaista nautaa,
huippu kalliisti , kun vaan saadaan tehdä kiusaa kotimaiselle tuottajalle.
Maan hintaa pitää silloin pitää korkealla , että suomi tuotekkin pystyy kilpailemaan 10 kertaa kalliimman
"halpalihan" kanssa. Järkeily on näin yksinkertaista , kun ottaa oppia kaupunkilaisista.
--
tais jälleen kerran meidän tarkat silmät osua arkaan aiheeseen! kun oikeen pengoimme asiaa niin yhä löytyy kritiikin sijaa. tuethan on tarkoitettu laskemaan ruuan hintaa! mutta miten se laskee ruuan hintaa kun toiset joutuu maksamaan itsensä kipeiksi pellosta ja toiset pitää niitä turhan panttina nauttien sekä korkeista kesantotuista että luonnonhoitopellon tuista? eikö tämä ole kallis ratkaisu veronmaksajille? tokihan peltoa saa joutilaana pitää mutta ei sille pidä maksaa lähes tuhatta euroa tukea
metsän keskellä aina viherkesantoo kylvää sinne mitä vain. harminpaikka kun viherkesanto mielestäni poistettiin, on se niin väärin veronmaksajaa kohtaan kohtpuoliin pitää varokantoa keventää tukimaksujen vähetessä voi voi, no tuuli korjas tilannetta ja Anttila miettii ratekiaa millai kerjätään korvauksia holtittomille metsänomistajille.Edesvastuutonta jättää isot metsäalueet vakuuttamatta, pitäis oikein järjestää isojako hoitamattomien metsien osalta "sosialisoitaisiin" vaik sak:lle sieltä löytyis käyttöä mehtän tuotolle.
lakkoja jaksaisivat pitää?
on kaksi eri asiaa. Metsänhoitolaki kyllä velvoittaa hoitamaan metsäänsä. Vakuutus taas on jokaisen oma asia. Osikohan niin että kun rahat on tiukalla, vakuutusmaksuista on helpoin tinkiä. Ei tälläisiä metsävahinkoja kuitenkaan joka vuosi satu. Eikä tuhojen puumäärä ollut kuin normaalin kesähakkuu viikon suuriunen. Tietenkin on helppo olla jälkiviisas. Eikä korvaussia pitänyt tulla kuin metsän uudelleen istutukseen ja taimiin. Suurin osa anotuista rahoista olisi mennyt voima- ja tietoliikennelinjojen, sekä teiden korjauksiin.
kesanto- ja luonnonhoitopelloista. Ne on EU: n tuotannontasapainoittamiskeino , kun samalla ne pellot halutaan kuitenkin pitää tuotantoreservinä. Ja tottahan Suomen kannattaa ottaa mitä Euroopasta annetaan. Ja se niiden tukikin on luulemaasi paljon pienempi, kesantomailla lähempänä nollaa kuin tuhatta ja luoonnonhoitopelloillakin kaukana, kaukana tuhannesta. Luonnonhoitopelloista luonto kiittää.
pelto 150€ monimuotoinen 300€ , paljo parempi ku ei mitää.
sitä kaapiissa asumistukee , yks kiljupieru kai saa sitä 400 € kuussa , vastaa jo
12 hehtaaria kesantoo.