Riittämätön ilmanvaihto

Ei suoranaisesti. Tehoton ilmanvaihto voi aiheuttaa kosteuden tiivistymistä rakenteisiin, joka aiheuttaa luonnollisesti kosteusvaurioita. Liika alipaine voi imeä rakenteista epäpuhtauksia.

Liiallinen alipaine tuppaa tosiaan vetämään korvausilmaa rakenteista, mm. seinien ja alapohjan liittymistä. Mukana tulee sitten hajuja & mahd. mikrobien aineenvaihduntatuotteita rakenteista ja maaperästä/ryömintätilasta. Ylipaine taas voi aiheuttaa kosteusvaurioita rakenteisiin - tosin omakotitalojen ilmamäärät ovat niin pienet, ettei niillä ihmeemmin painesuhteita heilutella. Jos talo on horo (höyrysulku vuotaa), niin tilanne ei todellakaan korjaannu sillä perinteisellä "poisto 10 % tuloa suurempi" tai edes 20 % mitoituksella, kun ne ilmamäärät ovat luokkaa 70/-77 l/s eli talo yritetään alipaineistaa 7 l/s ilmavirralla. Pitäisi laittaa nolla perään ... eli jättää koneellinen tuloilma kokonaan pois, eikä epätiiviissä talossa vielä piisaakaan.

Riittämätön ilmanvaihtokin aiheuttaa ongelmia. Rak. määr. minimisuositus on, että asunnon ilman tulisi suurissa asunnoissa vaihtua kerran tunnissa ja pienissä kahdesti. Tämä, kuten useimmat muutkin suositukset, perustuu ihan käytännön kokemukseen. Mm. Ruotsissa oli muutama vuosi sitten tehty tutkimus, jonka mukaan astmaa yms. huonoon sisäilmaan yhdistettyjä oireita/sairauksia ilmenee merkittävästi enemmän asunnoissa, joissa ilmanvaihtokerroin jää alle 0,4 1/h.

Ja nyt taas odotamme, että joku latvakakkonen tulee selittämään, ettei
- huono ilmanvaihto ole haitallista, koska omassa tuttavapiirissä ei ole kukaan sairastunut/kuollut, vaikka paska haisee/ikkunat itkee vettä
- tupakointi ei ole haitallista, koska kaikki tutut tupakoitsijat ovat hengissä

Tässä on nimittäin sellainen juttu, että nämä riskit tulevat esiin vain suuren vertailuaineiston kanssa. Esim. "huono ilmanvaihto" -ryhmässä astmaatikkoja on 15 per 1000 ihmistä ja verrokkiryhmässä 6 per 1000 ihmistä -> riski on 2,5 kertainen verrokkiryhmään verrattuna. Kuulostaa edelleen mitättömältä, mutta esim. koko Suomen väestön tasolla em. ero riskitasossa tarkoittaa noin 48 000 hlö eroa sairastapausten määrässä. Jos/kun vastaavia eroja on useamman oireen/sairauden kohdalla, alkaa kustannusvaikutukset olla aikamoisia valtakunnnan tasolla (muutama ylimääräinen sairaspoissaolo / vuosi ... ennenaikainen eläköityminen/kuolema X sairastuneiden määrä X yksikkökustannus, joka voi olla muutamasta satasesta kymppitonneihin/vuosi/hlö).

Jatkan tähän kysymällä, mistä tietää/miten voi mitata riittävän ilmanvaihdon? Olen itse juuri muuttanut 90-rakennettuun rivitaloon, jossa 2013 laitettu swegon casa talotuuletin liesituulettimessa. Putket komerossa ja pesutiloissa. Sitten on makkarin ja olkkarin patterin takana pyöreä räppänä, josta vetää kylmää lattioihin.

Kiitos jo nyt vastauksista :)