kun joku 50v. mies haluaa korjauttaa ittensä naiseksi, nin muuttuuko se ajatusmaaila sitten kokonaan naisen ajatusmaailmaksi.
ihmettelijä....
???????//////
9274
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Vaikea sanoa just 50-vuotiaasta. Itse olin vanhempana prosessissa. Eikä mun ajatusmaailmani kummemmin muuttunut. Samana se pysyi kuin ennenkin. Miehen ajatusmaailmaksi sitä pystyi sanomaan vain sillä perusteella, että ajatusmaailman haltijalla oli miehen nimi ja hetu.
vaan se on jo ollut sellainen. Sen naisen ajatusmaailman on vain joutunut piilottamaan lähes kokonaan. Jotkut yrittävät jopa elää korostetun machotyyppisesti korjatakseen elämäänsä tai ettei sisäinen minä paljastuisi. Mutta nämä on vain tilapäiskorjausta ja joskus se nainen sitten rynnistää täysillä pintaan eikä sille enää voi mitään. Tuntui todella helpottavalta kun sai alkaa elämään naisena 24/7 ja oma luonne ja ajatusmaailma sai tulla vapaasti esiin.
Vertailukohdaksi voisi tuoda tilanteen, jossa suomalainen joutuu piileskelemään vaikkapa jossain ulkomailla ja yrittää olla paljastumatta suomalaiseksi. Siinä joutuu pinnistelemään kielen ja mielenkin kanssa sekä käyttäytymisen myös.
Kun ei enää tarvitse piileskellä, on helpottavaa saada olla oma itsensä.
Millainen on miehen ajatusmaailma ja millainen on naisen ajatusmaailma? Ja millainen on minun ajatusmaailma tai naapurini ajatusmaailma?
Eikös se ole itse kullakin se yksi ja sama ja taatusti erilainen kuin jollain toisella saman sukupuolen edustajalla?
Ai stereotypioita kaivataan? Jokaisella on ajatusmaailmansa, mutta miehillä ja naisilla on KESKIMÄÄRIN kuitenkin piirteitä jotka yhdistävät samaa sukupuolta olevia. Sanonko muutaman? Voit sitten kiistää kaiken.
Miehillä on kilpailu verissä pienestä pitäen. Naisilla on ihmissuhdejunailu verissä pienestä pitäen, hyvässä ja pahassa.
Keskimääräisyys tuo ympärilleen reuna-alueet, eli ns. Gaussin käyrän. Tiedä sitten, pohtiiko joku, että ajattelinpas miesmäisesti tai naismaisesti. Tietty kiinnostuksen kohteet ja sitä kautta ajattelunkin kohteet vaihtuvat, mutta voidaanko ne sukupuolistaa - ja pitääkö ne sukupuolistaa?
No, ehkä tällaiselle sukupuolten välimaastossa elävälle koko kysymys on yhdentekevä.
Jos et ole selkeästi mies tai nainen, et ehkä voi ymmärtää niitä jotka ovat.
En minäkään moista mieti, eikä sillä ole merkitystä. Sen vain tiedän, että "miehenä" ollessani ajatuksiani usein ihmeteltiin tyyliin "oot kyllä outo mies". Eipä ihmetellä enää mitään.
Minä pidän sitä koko prosessin haasteellisimpana osana.
Naisilla on kasvaessaan cissukupuolinen etu ja vaikka ehkä vielä viisikymppisenäkin paljolti valheelle perustuva ahdisteluraiskausetulyöntiasema. Sitä on vaikea mennä oppimaan. Mene vaikka johonkin baariin ja kännissä huudat suoraan jollekin kundille hänen pienimunaisuutensa ja muut noloimmat yksityiskohdat niin että kaverit kuulevat ja sitten sinun omat kaverit lohduttavat sinua ja sinua pidetään "uhrina" niin olet kyllä omaksunut cisetuun perustuvan naiseuden.
Sen sijaan jos vielä vanha historia on mielessä ja avaudut miehelle noin, niin pelkäät, että mies leipoo lättyyn, minkä oikeasti vähän niin kuin ansaitsetkin.