pentunen

Osalla jalostukseen käytettävillä koirilla on esimerkiksi c- luokan lonkat. Koiralla joka on täysin terve lonkistaan, lonkat on a -luokkaa. Tälläisia huonompi lonkkaisia koiria voidaan käyttää ja käytetään jalostuksessa, joskin ihmettelen miksi kukaan kasvattaja haluaa niin. Itsellänikin on c lonkkaisen uroksen pentu ja ihan hyvin on tähän asti tultu (10kk) . Lonkissa koirilla voi olla dysplasiaa, eli lonkkaluu on synnynnäisesti epäsopiva lonkkamaljaa ja aiheuttaa näin nivelrikon ajan myötä. Selkärangassa näkyvät muutokset viittaisi minusta spondyloosaan, joka rappeuttaa selkärangan pikkuhiljaa. En tietenkään ole asiantuntija, joten voin hyvinkin olla väärässä. MUTTA sinuna ottaisin selvää niistä tulevan pentusi vanhemmista, koska selkävikaisia/lonkkavikasia koiria EI saisi käyttää pennuttamiseen. Kannattaa googlettaa tuo dysplasia ja spondyloosi.

Boksereiden (ja yleisten jalostussuositusten mukaan) ei saisi jalostuksessa käyttää koiraa jonka lonkat ylittää C:n. Suositeltava raja on siis A-C. Aika vähän tosin tapaa boksereita joilla nuo lonkat on A-luokkaa (valitettavasti). Jos molemmilla vanhemmilla on C-lonkat periytyvyys "huonompiin" lonkkiin on aina suurempi.

Spondyloosi=selkävika,spondyloosi on selkärangan rappeumasairaus, jossa selkänikamien rajoille
muodostuu luupiikkejä ja/tai –siltoja.selkärankaan muodostuneet luupiikit ja silloittumat voivat aiheuttaa koiralle
vaihtelevanasteisia oireita kuten jäykkyyttä, ontumista, selkärankaperäistä kipua ja
hyppäämishaluttomuutta. Hermoja painava spondyloosi voi aiheuttaa koiralle rajujakin oireita, kuten
virtsan ja ulosteen pidätyskyvyttömyyttä ja halvausoireita. Spondyloosia sairastavien koirien oireilu
kuitenkin vaihtelee yksilöittäin ja vakava-asteista spondyloosia sairastava koira voi olla jopa täysin oireeton.
Spondyloosi on valitettavasti jo niin yleistä, ettei pelkästään sen perusteella kannata koiraa sulkea pois
jalostuksesta kuin vaikeissa tapauksissa, jotta jalostuskanta ei pienene liikaa. Spondyloosin
periytymismekanismia ei tarkkaan tiedetä, joten voidaan noudattaa yleistä vastaavanlaisten sairauksien
jalostuksesta annettua suositusta; käytettäessä spondyloosia sairastavaa koiraa pyritään etsimään sille
partneri, joka on spondyloosivapaa. Jollei täysin spondyloosivapaata partneria ole löydettävissä, ei tulisi
yhdistää yksilöitä, joilla molemmilla on keskitason spondyloosimuutoksia.Spondyloosi on yleisintä
rintarangan loppuosassa ja lannerangan sekä ristiselän alueella

Lonkkanivelen kasvuhäiriö eli ”lonkkavika”, (engl. hip dysplasia, HD) on koirien yleisin luuston/nivelten
kasvuhäiriö. Se voidaan määritellä perinnölliseksi lonkkanivelen löysyydeksi. Lonkat ovat
syntymähetkellä makroskooppisesti normaalit, mutta muutokset alkavat jo pennun ensimmäisten
elinviikkojen aikana. Löysyys johtaa reisiluun pään ja lonkkamaljan riittämättömään kontaktiin. Alueelle
kohdistuu epänormaalin suuri paine, joka on sitä suurempi mitä pienempi kontaktialue on. Tämä voi
johtaa mikromurtumiin ja lonkkamaljan mataloitumiseen. Noin vuoden iässä lantion luutuminen on
täydellistä ja lonkkaniveletkin stabiloituvat. Yleensä kipukin helpottaa tässä iässä.
Lonkkanivelen kasvuhäiriö johtaa yleensä nivelrikkoon. Nivelrikon kehittymisen aikatauluun ja tyyppiin
vaikuttavat rotukohtaiset ja yksilölliset erot.
Vanhemmilla tulee olla astutushetkellä lonkkalausunto joka ei saa olla aste C:tä huonompi.

Kannattaa myös tarkistaa,että vanhemmilla on sopiva sukusiitos prosentti ja sydän kuunneltu. Lisää tietoa bokserista ja kasvattajista,yhdistyksen sivuilta http://www.bokseriyhdistys.fi/

Olkapään ongelmista ja vakavuudesta saat jotain käsitystä googlettamalla "OCD ja jalostus". Sieltä näet jo otsikoista, että useat rotujärjestöt suosittavat, että OCD koiria ei käytettäisi jalostukseen. Valitettavasti SBY:llä ei tietääkseni ainakaan vielä ole suositusta OCD:n varalle, vaikka noita OCD koiria tuntuu tupsahtelevan aina silloin tällöin. Kopioin seuraavan tekstin suoraan osoitteesta: http://www.kotiposti.net/casse/terveys.htm

OSTEOKONDROOSI (OCD = osteochondritis dissecans)
Osteokondroosi on nivel- tai kasvuruston luutumishäiriö. Sitä on todettu koirilla eniten olkanivelessä ja kyynärnivelessä, mutta myös polvinivelessä, kinnernivelessä sekä myös selkärangassa. Osteokondroosin uskotaan olevan useasta tekijästä johtuva, polygeenisesti periytyvä sairaus, jonka läpitunkevuus vaihtelee. Varsinkin nopeakasvuisuutta pidetään perinnöllisenä. Se on lonkkadysplasiaa alttiimpi ulkoisille vaikutuksille kuten liiallinen rasitus, ruokinnan virheet (liiallinen proteiini tai kalsium/fosfori suhteen epätasapaino) ja liian nopea kasvu. Syynä voi olla myös virusperäinen tulehdus kasvukaudella. Osteokondroosia pidetään suurten, nopeasti kasvavien rotujen sairautena, mutta se ei ole tuntematon pienempikokoisillakaan koirilla, harvinainen kylläkin. Sairaus alkaa nivelrustossa, jonka pitäisi luutua kunnolla. Osteokondroottinen nivelrusto ei kuitenkaan kestä normaalia kuormitusta vaan rapautuu.
Osteokondroosi havaitaan yleensä kasvun loppupuolella 6-7 kk iässä, suurin osa sairastuneista koirista on alle vuoden ikäisiä. Se ilmenee yleensä toispuoleisena ontumisena, vaikka vika voi olla molemmissa nivelissä eriasteisena. Varhaisessa vaiheessa tehdyn leikkaushoidon ennustettavuus on yleensä erinomainen. Leikkauksella hoidettu koira kestää yleensä myös käyttökoirana. Vain oireileva nivel operoidaan vaikka osteokondroosi olisi molemmissa nivelissä. Yleensä olka- ja polvinivelen OCD eivät vaadi leikkausta kun taas kyynär- ja kinnernivel on usein leikattava heti.