Haluaisin tietää muilta,mitä epäkohtia olette huomanneet laitosten toimminnassa. Mielestäni kyseisiä laitoksia ei valvota tarpeeksi. Yksityisten laitosten omistajat saavat tehdä hyvinkin omavaltaisia päätöksiä rajoittamintoimenpiteistä,ratsauksista ja rangaistuksista. Laitoksen tarkoitus kuitenkin on olla koti lapselle/nuorelle. Lasten oikeuksia poljetaan siinä toivossa,että he eivät ymmärrä oikeuksiaan. Raportteja ratsauksista ei tehdä vaikka kaikesta pitäisi tehdä kirjallinen selvitys. Työvuoroissa pidetään täysin kouluttamattomia ihmisiä yms..
Haluaisin keskustelua aiheesta!
Lastensuojelulaitoksista!
Huolestunut ex-hoits
25
1099
Vastaukset
- kaktus.,,,
laitoksessa olet käynyt kyyläämässä epäkohtia; minä en yhdessäkään.
Tunnen tosin yhden ainoan pojan, joka on sijoitettuna laitokseen, tasapainoinen, ihan normaali ja jopa tykkää olla siellä.
Se oli vain yksi esimerkki.- joojooojoooo
Kiinnostaako sua edes? "Kyylätä" epäkohtia? Mikä helvetti sua ajaa sitten sijaisvanhemmaksi jos ei sijoitettujen lasten hyvinvoinnin varmistaminen?
Hoopo.
- olikos parempi
kun tuonne joutui lapsi/lapsesi?
Miettiikö lapsi sitä, vai sinä? Mitä kodissa tapahtui, mitä rangaistuksia ja miksi hän siellä sai aikanaan?
Ja tunnet siis jo etukäteen laitoksen toiminnat-ko? Mistä siis tiedät kouluttamittomista ihmisistä laitoksista?
Hei haloo, jotain mätää kyselyissäsi on!- ap
Olen itse ollut töissä laitoksessa joten olen nähnyt raportoinnit,rangaistusmenettelyt ja kiinnipidot. Olen myös ollut vuorossa työntekijän kanssa jolla ei ollut mitään sosiaalialan koulutusta vaan oli sukulainen,hän oli myös yksin välillä töissä.
Olen huomannut lasten pahan olon ja pelon laitoksen henkilökuntaa kohtaan. Olen huomannut syrjinnän ja epäoikeudenmukaisen kohtelun.
Itselläni on lapsia jotka kasvatan kotona joten katkeruudesta tässä ei ole kyse vaan oikeasta huolesta!
- helga.
Joissain paikoissa yleinen negatiivisuus. Paikoissa jossa olen käynyt olen kiinnittänyt huomioni että asioista puhutaan monesti negatiiviseen sävyyn, mutta positiiviset asiat lapsesta tai tapaamisista lapsen läheisiin jäävät kirjaamatta ylös. Kerran myös huoneen ovi jossa työntekijät keskustelivat jonkun lapsen tilanteesta oli selkosen selällään eli keskustelua on voinut kuunnella myös ulkopuoliset mikä ei todellakaan ole hyvä asia. Huonon ilmapiirin aistii myös.
Joskus toivoisin, että säännöissä olisi jonkun verran jousto varaa ettei aina mentäisi "kirjaimellisesti" kellon mukaan ja enemmän iloa, kodinomaisuutta laitoksiin. Kerran yksi nuori kuvaili minulle hyvinkin tarkkaan kuinka olivat leiponeet jossain lastenkodissa mutta muisti tilanteen hyvin elävästi ja positiivisessa mielessä.
Toisinaan hoitajien asema on arveluttanut. Toivoisin, että auktoriteettiä noudatetaan. Ei lähdetä esim.nuoren "kaveriksi", olla liian lepsuja mutta ei myöskään ylimielisiä tai käytetä asemaa väärin. Rangaistuksien pitää olla perusteltuja ja oikeudenmukaisia. Muistettava myös ihmisoikeudet. Nuorella on oikeus koskemattomuuteen sekä oikeus omaan historiaan, pitää yhteyttä hänelle tärkeisiin ihmisiin. - -Disa-
Tunnen ainakin kaksi nuorta jotka ovat olleet elämänsä aikana monessakin laitoksessa. Jos olen kysynyt millaista laitoksessa on ollut, kumpikaan ei halua puhua ajoista tai muistella niitä. Olen päätellyt että jotain hämminkiä niissä täytyy olla. Ainoat muistot keskittyvät siellä olleisiin kavereihin ja lomiin. Kumpikin nuori näkee silloin tällöin painajaisia laitos ajoista, mutta syytä siihen eivät joko osaa tai halua kertoa. Toisaalta kaltoinkohtelun psyykkiset seuraukset näkyvät aivojen toiminnan tai kehityksen häiriönä. Netissä oli kerran jonkun nuoren oma kertomus kuinka laitoksen työntekijä oli käynyt häneen käsiksi mutta kukaan ei ollut uskonut häntä vaan hänelle oltiin sanottu että joku "nuorikin on voinut sen tehdä." Jostain rangaistuksesta hän kirjoitti myös, jossa oli käytetty selliä, mutta ei ollut saanut koko aikana käydä edes vessassa. Uskon itse että kaltoinkohtelua varmasti tapahtuu niin laitoksissa kuin sijaisperheissä mutta sen kieltäminen saattaa olla tavallista.
- _Herkko_
Raha (jos ajatellaan toimintaa vaan tulonlähteenä) Paikan sijainti (etäisyydet) Kiire, hoitajien vaihtuvuus. Yhteydenpidon kieltäminen tai rajoittaminen muihin ihmisiin. Positiivisten tunteiden ja ihmissuhteiden puute. Sijoituspaikka joka ei vasta lapsen tarpeita, voi haitata lapsen kehitystä. Lapsen tai nuoren mitätöinti. Emotionaalinen kylmyys (ollaan tunnepuolella kylmiä, lapsi ei tule kuulluksi tai nähdyksi tai ole saanut kokea olevansa tärkeä ja arvokas omana itsenään) Erilaisuuden ymmärtäminen, kunnioitus lapsen omiin vanhempiin tai sukuun. Lapsen toiveen tai mielipiteen huomiotta jättäminen. Yleinen ilmapiiri laitoksissa. Luottamuksellisuus. Resussit... onko esim henkilökunnalla riittävästi resursseja/voimia hoitaa lasta tai nuorta silloinkin kun nuori oireilee voimakkaasti. Sijoitetun lapsen siirtäminen paikasta toiseen. Päätökset jotka voivat erota työntekijöiden välillä toisistaan. Omat henk.koht ongelmat jotka on tuotu työpaikalle ja näkyy esim.hoitajan käytöksessä. Vaitiolovelvollisuus.
- ap
Herkon kirjoitus oli todella osuva ja huomaa,että hänellä on kokemusta aiheesta. Kunpa muutkin heräisivät huomaamaan nämä epäkohdat.
- Leon__
Olen tällä hetkellä 18-vuotias nuori. Ollessani laitoksessa minulla oli rankkaa. Hoitajat puhuivat minulle kuin lapselle ja kohtelivat kuin lasta. Jouduin kertomaan useaan kertaan ahdistavista ja masentavista menneisyyteni asioista eri hoitajille ja psykiatreille. Olin omasta mielestäni terve ja normaali kuten muutkin, mutta minusta tehtiin "sairas." Luultavasti siksi koska en halunnut puhua menneistä. Sain kehitysvamma diagnoosin ja jouduin samaan huoneeseen autistisen lapsen kanssa.
Näin erilaisia lapsia ja nuoria. Osalla oli pahoja käytöshäiriöitä. Opin myös huonoja tapoja koska halusin kuulua ryhmään ja joskus villimmät kaverit saivat hulluja ideoita ja päähänpistoja joihin toisinaan lähdin mukaan.
Kiinnyin vähitellen muutamaan hoitajaan, mutta kumpikin heistä lopetti aikanaan. Toinen lähti muistaakseni opiskelemaan muuta alaa. Huomasin että moni hoitaja oli ystävällinen edessäpäin, mutta takana toista. Ei ollut vaikea kuulla mitä he toisinaan puhuivat kahvipöydän ääressä joko minusta tai muista asukkaista. Välillä he miettivät siirtoani seuraavan paikkaan. Sisäiseen ahdistukseeni sain lääkettä, jos riehaannun, jouduin jäähylle.
Kaipasin vapautta. Silloinen huone oli pieni. Luin aikani kuluksi kirjoja, joskus piirsin tai maalasin. Kaipasin myös musiikkia, omanlaista sellaista jota olisi saanut huudattaa täysillä kun siltä tuntuu. Kaipasin rauhaa ja enemmän akitiviteettejä kuin kehityskeskusteluja psykiatrien / hoitajien kanssa. Olisi ollut mahtavaa käydä vaikka syömässä ulkona tai eläinpuistossa. Jotain tavallista mitä muutkin nuoret tekivät. Olisin toivonut että minut oltaisiin nähty ihmisenä joka on arvokas. Olisin halunnut kuulla hyvistä puolistani useammin.
Jos olisin saanut itse päättää olisin maalannut laitoksen seinät muuksi kuin valkoiseksi. Joskus tuntui että he halusivat että hautaan vanhempani vaikka he olivat osa minua ja menneisyyttäni. Kaipasin heitä mutta jouduin selvittämään monet asiat yksin koska asioita kierreltiin ja ehkä joskus salattiinkin jos heillä oli huonompi kausi menossa. Avoimuus puolin ja toisin. Jouduinhan itsekkin kertomaan rehellisesti tuntemuksistani. Olisi ollut hauska päästä joskus kummin luo lomille tai käydä isovanhempien luona. Jälkimmäiseen en saanut koskaan tilaisuutta, he ehtivät kuolla kun olin sijoitettu. Kummiin olen kuitenkin nykyisin yhteyksissä ja olen iloinen siitä.
Olin joskus tukiperheessäkin mutta ensimmäinen kerta oli järkytys. Meteliä oli liikaa ja ohjelmaa oli järjestetty yhdelle viikonlopulle liian paljon. En ollut tottunut sellaiseen.
Oma puhelin! Onkohan se nykyään mahdollista?:) Viikkorahat jotka riittäisivät myös ulkonäön kunnossapitoon. Hiukset ja vaatteet niinkuin muillakin nuorilla. Toivon, että nykyisin mietitään TARKKAAN ja HARKITEN sopiva sijoituspaikka ja otetaan huolellisesti selvää paikasta ennen lapsen tai nuoren siirtämistä, koska jatkuvat muutokset, vaihdot ja pettymyksen käyvät pidemmän päälle psyykkeelle. - pari
Vuotta lastensuojelulaitoksessa työskennelleenä voin sanoa että, kauheaa sivustakatseltavaa. Herkko on kirjoiteuksessaan aivan oikeassa.
- nämä nyppi
Epäjohdonmukainen toiminta, kouluttamaton henkilökunta, sukulaisia töissä ilman koulutusta, epäpätevä opettaja laitoksen koulussa, erilaiset rajoitustoimenpiteet työntekijöillä, rangaistuskeinona lähiomisten tapaamisen kieltäminen, ruoan rajoittaminen, pakkosyöttäminen, vaaterahan käyttämättä jättäminen, jos lapsi sai vaatteita sukulaisilta.
Ohjaajana toimivien koulutuksenkirjo, kampaaja, nuoriso-ohjaaja vastaavana osastohoitajana, lähihoitajia erilaisilla koulutusohjelmilla ja eripituisilla koulutuksilla 1,5-3 -vuoteen, esim. vanhusten koulutusohjelmalla nuorisokodissa.- ja nämä
lisäys edelliseen, puhelujen kuuntelu, kirjeiden avaaminen, mustan vihkon listaukset, jokaisella ohjaajaalla vihko, johon kirjattiin 15 min. tarkkuudella lasten tekemiset, wc-käynnit, syömiset, sanomiset jne.
- taidanpa
tietää mistä laitoksesta puhut :D
- Polvi3v3kk3pv
Kerronpa oman tarinani. Jotkut varmaan biovanhemmat-palstalta lukeneetkin.
Oon ollu 3 eri laitoksessa.
Kahessa ekassa lomat oli 2viikon välein. Puhelinta sai käyttää päivisin koulun jälkeen. yms
No kolmas paikka sitten. Puhelin sai olla ekat 3viikkoa käytössä niinkuin muillakin. Sitten lähin illalla ohjaajan kyydillä 2muun nuoren kanssa kauppaan, ohjaaja lähti sillä aikaa viemään yhtä nuorta keskustaan. Sanoin kaupassa 2nuorelle, että mä en jaksa enää olla tuolla, että mä lähen. Lähin sit kaupasta juoksemaan. Pian näin ohjaajan auton ja se ajoi mun perässä. Meinas kerran jo ajaa päällekii. Sit se sai mut kiinni ja ahdisteltua itsensä ja auton oven väliin. Sit se soitti poliisit ja sospäivystäjän paikalle.
Siitä päivästä 5kuukautta kestävä h*lvetti alkoi! Päivystäjä sossu teki kiireellisen sijoituksen. Seuraavana päivänä oma sossu teki yhteydenpidon rajoituksen koskien minua ja äitiä. KOSKA ohjaaja sanoi, että olin saanut kaupassa puhelun ja ohjaajan kääntäessä selkänsä olin lähtenyt juoksemaan karkuun.- Polvi3v3kk3pv
puolen ohjaaja.
Iltapäivällä siskot ja siskon mies kävi siellä. Pelattiin kaikkee ja sit ne lähtivät. Joskus klo 19 omaohjaaja(yksi laitoksen ärsyttävimmistä ihmisistä) antoi puhelimen. Puhuin puhelimessa äitin kanssa 5minuuttia, sit suljin sen ja laitoin vaatekaapin päälle.
Sitten tuli omaohjaaja(nainen) hakemaan puhelinta. En antanut. Haki kaverikseen sijaisen(mies, erittäin isokokoinen). Eivät saaneet. Hakivat seurakseen vielä toisen isohkon miehen. Miehet tuli sängyn luo. Otti ranteista ja nilkoista kiinni ja käänsivät petauspatjan mun päälle ja petarin avulla saivat mut jotenkii lattialle. Sitte makasin lattialla selälleen, yks niistä miehistä istui sängyllä ja puristi ranteesta ihan h*lvetin kovaa. Sit sanoin sille, että älä väännä sitä kättä, niin se vaan tokasee toiselle ukolle, että käännetään se mahalleen. Sit ne tuli ja kääns mut mahalleen. Yritin estää sen ottamalla käsillä nojatuolin jalasta kiinni, mut sit joku niistä otti sen nojatuolin ja laitto sen toiselle puolelle huonetta.
Ne 2 isokokoista ukkoo tuli mun käsien ja jalkojen päälle makaamaan. En voinut liikuttaa käsiä enkä jalkoja. Itkin vaan ihan h*lvetisti. Se omaohjaaja-akka vaan riehu ja sotki huonetta ja kääns koko huoneen ylösalaisin. Mut ei löytänyt puhelinta ei.
"Jos sinä et kerro missä se puhelin on, niin sinä lähdet Julkulaan"-alkoi omaohjaajan uhkailut. Sit kun en kertonut olinpaikkaa, niin se lähti olevinaan soittaa kyytiä. Hetken päästä tuli takas. "Mitä mä sanon, että ne varmasti tulee hakee ton." Sit se ukko, joka makas mun vasemmalla puolella sano, että "sano niille, että uhkaa karata, puhuu karkaamisesta ja riehuu." Sanoin sille, että en oo mitään tollasta tehnyt. Se sano, että "et olekaan."
Sit kun se akka lähti soittamaan kyytiä, niin huusin sille, että ottakaa se puhelin tuolta kaapin päältä. Sit se akka juos huoneeseen ja otti puhelimen ja läskit nous mun päältä pois.
Sit mä nousin ylös lattialta. Huomasin heti, että oikea polvi, se jonka päällä se todella iso ukko makas, ei ollut normaali. Omaohjaaja laitto huoneen kuntoon, kun oli sotkenutkin sen. Sit menin keittiöön juomaan vettä. Kello oli varmaan jotain puolkymmenen ehkä, kun huoneeseen meno oli siellä aina klo 21, niin kaikki oli jo menneet. Sit otin kaapista vesilasin, niin omaohjaaja kysyy, että "mitä sä vielä täällä teet?"
Sen seurauksena kävin toissa päivänä polven tähystyksessä, kun oli epäilys, että nivelkierukka on hajonnut. No yllätys oikin suuri, kun onkii eturistiside revennyt osittain.
Voisin kirjoittaa tähän muutaman jutun vielä, mut jos tällä(kin) jotkut sen paikan työntekijät näitä lukee ja poistelee, niin jätänpä kertomatta.
Kiitos mulkerot. TEIDÄN takia mulla on ACL-vamma, googtellakaa, jos ei "lastensuojelijat"=lasten pahoinpitelijät sitä tiedä, että mikä se on!!! - Polvi3v3kk3pv
Polvi3v3kk3pv kirjoitti:
puolen ohjaaja.
Iltapäivällä siskot ja siskon mies kävi siellä. Pelattiin kaikkee ja sit ne lähtivät. Joskus klo 19 omaohjaaja(yksi laitoksen ärsyttävimmistä ihmisistä) antoi puhelimen. Puhuin puhelimessa äitin kanssa 5minuuttia, sit suljin sen ja laitoin vaatekaapin päälle.
Sitten tuli omaohjaaja(nainen) hakemaan puhelinta. En antanut. Haki kaverikseen sijaisen(mies, erittäin isokokoinen). Eivät saaneet. Hakivat seurakseen vielä toisen isohkon miehen. Miehet tuli sängyn luo. Otti ranteista ja nilkoista kiinni ja käänsivät petauspatjan mun päälle ja petarin avulla saivat mut jotenkii lattialle. Sitte makasin lattialla selälleen, yks niistä miehistä istui sängyllä ja puristi ranteesta ihan h*lvetin kovaa. Sit sanoin sille, että älä väännä sitä kättä, niin se vaan tokasee toiselle ukolle, että käännetään se mahalleen. Sit ne tuli ja kääns mut mahalleen. Yritin estää sen ottamalla käsillä nojatuolin jalasta kiinni, mut sit joku niistä otti sen nojatuolin ja laitto sen toiselle puolelle huonetta.
Ne 2 isokokoista ukkoo tuli mun käsien ja jalkojen päälle makaamaan. En voinut liikuttaa käsiä enkä jalkoja. Itkin vaan ihan h*lvetisti. Se omaohjaaja-akka vaan riehu ja sotki huonetta ja kääns koko huoneen ylösalaisin. Mut ei löytänyt puhelinta ei.
"Jos sinä et kerro missä se puhelin on, niin sinä lähdet Julkulaan"-alkoi omaohjaajan uhkailut. Sit kun en kertonut olinpaikkaa, niin se lähti olevinaan soittaa kyytiä. Hetken päästä tuli takas. "Mitä mä sanon, että ne varmasti tulee hakee ton." Sit se ukko, joka makas mun vasemmalla puolella sano, että "sano niille, että uhkaa karata, puhuu karkaamisesta ja riehuu." Sanoin sille, että en oo mitään tollasta tehnyt. Se sano, että "et olekaan."
Sit kun se akka lähti soittamaan kyytiä, niin huusin sille, että ottakaa se puhelin tuolta kaapin päältä. Sit se akka juos huoneeseen ja otti puhelimen ja läskit nous mun päältä pois.
Sit mä nousin ylös lattialta. Huomasin heti, että oikea polvi, se jonka päällä se todella iso ukko makas, ei ollut normaali. Omaohjaaja laitto huoneen kuntoon, kun oli sotkenutkin sen. Sit menin keittiöön juomaan vettä. Kello oli varmaan jotain puolkymmenen ehkä, kun huoneeseen meno oli siellä aina klo 21, niin kaikki oli jo menneet. Sit otin kaapista vesilasin, niin omaohjaaja kysyy, että "mitä sä vielä täällä teet?"
Sen seurauksena kävin toissa päivänä polven tähystyksessä, kun oli epäilys, että nivelkierukka on hajonnut. No yllätys oikin suuri, kun onkii eturistiside revennyt osittain.
Voisin kirjoittaa tähän muutaman jutun vielä, mut jos tällä(kin) jotkut sen paikan työntekijät näitä lukee ja poistelee, niin jätänpä kertomatta.
Kiitos mulkerot. TEIDÄN takia mulla on ACL-vamma, googtellakaa, jos ei "lastensuojelijat"=lasten pahoinpitelijät sitä tiedä, että mikä se on!!!*googlettakaa.
- Epäkohdat esiin
"Polvi3v3kk3pv" Siinä oli yksi raadollinen esimerkki sijoitus paikoista, joissa kohtelu ei ole enää inhimillistä. Niin sanottu "lastensuojelu" ei ole enää lastensuojelua jos nuori joutuu omassa sijoituspaikassaan, (jossa PITÄISI olla turvallista) kaltoinkohdelluksi, alistetuksi, pelkämään, menettää perus oikeutensa, henkilökohtaisia tavaroitaan, saa epämääräisiä yhteydenpito rajoituksia läheisiinsä. Lista on loputon.
Mun mielestä todella ajattelematonta käytöstä hoitajilta ja epäinhimillistä. Sekin, että asioista olisi voinut puhua ensin suoraan nuoren kanssa ja keskustella niistä, kuin että turvaudutaan heti liian järeisiin menetelmiin joista ei kuitenkaan hyvää seuraa ja jos tehdään virhe tai mennään liian pitkälle kun hermostutaan ja on kiire, niin mitkä on seuraukset ja traumat jotka nuori saa näistä. Liian monesti itse nuori on se, joka joutuu ne kärsimään ja pitämään sisällään kun kukaan ei välttämättä usko ja ohjaajat pystyvät nopeasti kääntämään asian itsensä eduksi vaikkei näin todellisuudessa olisikaan. Heidän status/asema on ikäänkuin eräänlainen "suoja" muuri ja välillä tuntuu, että harva sen kyseenalaistaa vaikka paljon on ollut lastensuojelun epäkohdista julkisuudessa, on epäpäteviä sosiaalityöntekijöitä jne.
Toivon, että eduskunnan työryhmä joka perehtyy lastensuojelu asioihin, saisi oikeasti konkreettisia muutoksia aikaan kevään kuluessa. Samoin ihmisoikeudet tarvitsevat mielestäni suur remontin. Ruotsin kaltainen malli jossa lastenkodeissa ja sisaishuollossa kaltoinkohdelluille maksettiin jopa tuntuvia korvauksia ja heille esitettiin näyttävä anteeksi pyyntö, olisi hyvä myös Suomessa. Tiedän, ettei anteeksi pyyntö ja korvaukset poista vuosien kärsimyksiä, mutta on sekin paljon parempi vaihtoehto kuin asioiden piilottelu tai kokonaan huomioitta jättäminen. - Lisää valvontaa
"Polvi3v3kk4pv" Jos poliisit ei uskoneet sinua niin voisikohan esim. paikkakuntasi oikeusasiamies tai eduskunnan oikeusasiamies puuttua asiaan? Kyseisille tahoille voi tehdä asiasta kantelun. Muita vastaavia tahoja: esim. Aluehallinto virasto, Valvira - tahot jotka valvovat kuntien lastensuojelua.
Ymmärrän hyvin, että lapset/nuoret kaipaavat ja tarvitsevat mahdollisimman normaalia ja tavallista elämää sekä vapautta. On psyykkeelle kuormittavaa jos kokoajan valvotaan toisen tekemisiä 24/7 eikä anneta nuoren itse ottaa vastuuta elämästään. Lastenkodit kuulostaa korvaani vankiloilta, koska ne ovat jo olosuhteiltaan laitosmaisia, asioita voidaan päättää liian paljon lapsen/nuoren puolesta, vaikka lain mukaan (lapsen/nuoren oma mielipide tulee ottaa asioissa huomioon, sitä tule kuulla ja kunnioittaa) toimitaan epäoikeuden mukaisesti jopa laittomasti ja työntekijät vaihtuu usein. Varmasti on myös niitä henkilöitä jotka ei kyseiselle alalle sovellu.
Olen huolissani myös lastenkotien käyttämistä "kasvatus" menetelmistä ja niitä tulisi mielestäni päivittää. Liiallinen kuri, kaltoinkohtelu, ihmisoikeus loukkaukset ja pahoinpitelyt ovat sellaisia asioita, joita ei saa painaa villaisella. Esim."mattoterapia" jossa halutaan "rauhoittaa" vaikka agressiivinen nuori käärimällä nuori maton sisään, on menetelmä joka kuulostaa mielestäni vapauden riistolta. Ohjaajien sekä hoitajien tulisi kuitenkin olla esimerkkinä kasvaville nuorille ja kyseinen menetelmä on mielestäni liian raju. Muistelen lukeneeni joskus, kuinka muutama lastenkodin työntekijä sai syytteen pahoinpitelystä käyttäessään kyseistä menetelmää lastenkodissa ja siinäkin tapahtui ylilyöntejä jotka ei ole enää hyväksyttäviä. Mattoon kääriminen "kasvatus" menetelmänä, voi pahimmillaan ruokkia myös "sairaiden" ihmisten tapoja toimia samalla tavalla vaikka tilanteisiin olisi varmasti olemassa monia muitakin turvallisempia vaihtoehtoja. Mieleen tuli esim.pienen tytön kuolema josta olemme saaneet lukea lehdistä ja millä tavalla hän kuoli. Maton erona oli lakana.
Lastenkoteja ja sijaisperheitä tulisi valvoa nykyistä enemmän. Sijoituspaikkojen vaihteluun tulee kiinnittää myös huomiota, koska jatkuvat muutokset, kavereiden, ympäristön/olosuhteiden vaihtumiset aiheuttaa turvattomuutta ja luottamus ihmisiä kohtaan on entistä vaikeampaa.- Näin on että
Lastenkoteja ja sijaisperheitä tulisi todellakin valvoa entistä tarkemmin. Jo pelkästään henkilökunnan suuri vaihtuvuus pitäisi herättää kellojen soimaan että, kaikki ei varmasti kyseisssä paikassa ole kunnossa. Olen kuullut läheiseltä ihmiseltä, laitoksessa työskennelleeltä kauheita tarinoita käytetyistä "kasvatusmenetelmistä". Valvontaa tulisi suorittaa enemmän pistokoeperiaatteella. Eräässä laitoksessa esim. mm. kun tiedettiin että, sosiaalityöntekijät tai tarkastajat olivat tulossa käynneille, siivotettiin koko talo öiden aikana putipuhtaaksi, leivottiin herkkuja, sisustettiin taloa ja mikä parasta sinä päivänä kun vierailut tapahtuivat, nuoret laitettiin talosta pois että, he eivät missään nimessä kerro mitään vastenmielistä edes vahingossa. Karua, mutta totta.
- listaa epäkohdista
Epäkohtia joita olen huomannut joidenkin lastensuojelu laitosten osalta:
Lapsen tahallinen vieraannuttaminen läheisistään:
(yhteydenpitoa ei tueta) vaan lapsi näkee harvakseltaan omia vanhempiaan, sukulaisiaan ja muita hänelle läheisiä henkilöitä tai ei ollenkaan. (Yhteydenpito voi olla myös pelkkien kirjeiden varassa)
Lapsen läheisistä ei oteta aina edes selvää tutustumalla heihin henkilökohtaisesti eikä lapselle kerrota heistä välttämättä mitään: keitä he ovat, esim.mummi, ukki, kummit, täti vaan puhutaan heistä etunimillä jos sitäkään.
Epäoikeudenmukaiset yhteydenpitorajoitukset joilla ei mitään tekemistä lapsen edun kanssa
Lapsen/nuoren mielipide ja kertoma esim. sijoituspaikan kaltoinkohtelusta voidaan pahimmassa tapauksessa kääntää lasta/nuorta itseään vastaan sanomalla ja vähättelemällä asioita esim. "nuoret ja huostaanotetut kapinoivat, he ovat itse keksineet tälläistä."
Lastensuojelulaitos joka ei vastaa lapsen tai nuoren tarpeita ja joka ei sovi hänen kehitykselle
Vaihtuva henkilökunta, vaihtuvat lapset
Melu, kiire, liian ankarat kasvatukselliset menetelmät, paikan sijainti, pienet tilat
Lapsen elämä keskittyy liian pitkään laitoksessa elämiseen:
(esim.koulunkäynti laitoksessa, ulkoilu hoitajan läsnäollessa)
Ei vierailuja biologisten vanhempien tai sukulaisten/muiden läheisten luo) Ei laitoksen ulkopuolisia harrastuksia, ei loma matkoja, virkistys toimintaa yms.
Empatian puute
Yhteistyön merkitys muiden tahojen kanssa - Polvi 3v3kk11pv
Epäoikeudenmukaiset yhteydenpitorajoitukset joilla ei mitään tekemistä lapsen edun kanssa
Lapsen/nuoren mielipide ja kertoma esim. sijoituspaikan kaltoinkohtelusta voidaan pahimmassa tapauksessa kääntää lasta/nuorta itseään vastaan sanomalla ja vähättelemällä asioita esim. "nuoret ja huostaanotetut kapinoivat, he ovat itse keksineet tälläistä."
Poliisitutkinta on käynnisttä tuosta jutusta, jossa polvi meni. Kunpa ne ei taas menis siihen laitoksen johtajan valehteluihin mukaan. Mutta minä en luovuta, ennenku jotain seurauksia niille siitä tulee. On kummallista, jos niille ei saa mitään seurauksia siitä, että laittoi polven hajalle. Minä joudun kuitenkin siitä aina kärsimään!!!
Mun kohdalla yhteydenpidon rajoituksen tarkoitus oli erottaa minut sisaruksista ja äidistä. Iskää sain nähä joka viikko ja soitella vaikka kuinka. Se johtu siitä, että se sattu mielistelemään KAIKKIA, sossuja, laitoksen henkilökuntaa, poliiseja yms. Mut onneks äiti laitto valitusta siitä yhteydenpidon rajoituksesta hallinto-oikeuteen, joka katsoi sen laittomaks, koska tarkoitus oli vain EROTTAA!!- Polvi 3v3kk11pv
"Polvi3v3kk4pv" Jos poliisit ei uskoneet sinua niin voisikohan esim. paikkakuntasi oikeusasiamies tai eduskunnan oikeusasiamies puuttua asiaan? Kyseisille tahoille voi tehdä asiasta kantelun. Muita vastaavia tahoja: esim. Aluehallinto virasto, Valvira - tahot jotka valvovat kuntien lastensuojelua.
Katotaan ensin tuleeko poliisin osalta asiasta mitään. Sen jälkeen otan johonkin yhteyttä. Kysyyköhän poliisit tuon rääkkäyslaitoksen mielipidettä ennenku kutsuu mut kuulusteluun. Kiva, jos taas poliisit uskoo jotain laitoksen johtajaa. Mut jos niin tekee, niin minä nostan ison haloon tästä!!
- Älä luovuta
"Polvi3v3kk11pv" Toivon, että oikeus on puolellasi. Polvesta on varmaan myös näyttöä missä kunnossa se on ja kaikista muistiinpanoista on hyötyä milloin mitäkin on tapahtunut ja miten hoitajat ja sijoituspaikan ohjajaja ovat käyttäytyneet sinua kohtaan. Jos olet käynyt läärin vastaanotolla niin käynneistä ja merkinnöistä voi olla myös hyötyä. Kerrot vaan viranomaisille rehellisesti mitä on tapahtunut, sen pitäisi riittää. He sitten selvittävät onko menettely ollut kyseisessä tilanteessa oikein tai lainvastaista.
En usko, että olisivat ensin yhteydessä laitoksen henkilökuntaan ennen kuin kuulevat sinua. Kyllä "tapetilla" on ollut aika tavalla lastensuojelun epäkohdat joten luulisi heidänkin olevan tetoisia asioista, mutta ihmisiä hekin joten myös mielipiteet voivat olla erillaisia riippuen henkilöstä.
Byrokratia on yleensä hidasta joten älä lannistu (jos) kävisi niin ettei joku taho asiaa tutkisi. Sitten vaan yhteydenottoa ja kantelua seuraavan paikkaan. Oikeusapu (oikeusasiamiehet yms palvelut) on muistaakseni vähävaraiselle ilmaista. Jos asia on jo nyt viereillä esim.poliisin toimesta niin hyvä.
Tsemppiä!! Toivottavasti asia vielä selvinee :) Olet rohkea kun viet asiaa eteenpäin etkä luovuta. Oikea asenne. Näin estetään toivottavasti myös tulevaisuuden osalta ettei vastaavaa pääsisi tapahtumaan uudestaan. - huonopaikka
Tuosta paikasta en tiedä mitään. Oli Keski-Suomessa tuo huonolaatuinen sijaisperhe, joka joutui lopettajaan lasten kaltoin kohtelun vuoksi.
- huonotsijaisperheet
Olen havainnut epäkohtia ennenkaikkea sijaisperheissä.
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nainen, tervetuloa
Tule luokseni eka vaikka viikoks tai pariksi. Saisin helliä, kannustaa ja tukea sua ja kokata lempi herkkujasi. Pääsisit273773Kela valvoo lasten tilejä.
Tämä isoveli Kela kyttää jopa lasten yli 200,- euron rahat jotka on melko varmasti lahjaksi saatu. Se vaikuttaa perheen2983479TTK-tähti Saana Akiola paljasti tv-ohjelmassa tapahtuneen ahdistelun
Olisko pitänyt suunnitella ulostulo paremmin? Nyt lehdet soittelevat kaikki 8 läpi ja kuusi sanoo ettei koskenut häntä.292341Olisit ollut varovaisempi
Nyt jos minut hylkäät ja et meidän asiasta minulle mitään ilmoita niin ettet edes anteeksi pyydä, niin tiedä että minä e342130- 1352026
- 501779
Elisa laskuttaa jo sähköpostilaskusta erikseen euron
Paperilaskuista on otettu lisämaksua jo ajat sitten, mutta nyt Elisa ottaa euron siitä että lähettävät sähköisen laskun1201771Oho! Susanna Laine kohtasi epäonnea lomareissulla Italiassa - Avaa tilannetta: "Vähän sahaavaa..."
Ou nou! Tsemppiä kuitenkin loppulomaan Italiassa, Susanna Laine ja mahdollinen seuralainen! Lue lisää ja katso kuvat:81495Ensitreffit alttarilla Jyrki paljastaa hääyön intiimiasioista kameroiden sammuttua: "Fyysinen..."
Ooo-la-laa… Ensitreffit alttarilla -sarjassa alkaa hääparien välillä ns. tunteet kuumenemaan. Lue lisää: https://www.s21363Väliämme on noin 6 km
Niin lähellä ja niin kaukana. Sinä olet kotona, minä olen kotona. Olet jo unessa. Mutta kun herään, olet jo töissä ja vä91246