Jostain syystä tänä aamuna vanhat jo "ammoin haudassa olleet" läheiset vanhan kansan viisaat ihmiset pullahtivat mieleeni.
Erikoisesti mieheni isoäiti, mummo, kuten heilläpäin sanottiin, olemukseltaan vahva, isojalkainen maalaisihminen. Paljain jaloin pitkälle syksyyn maalaistalonsa pihamaata polki.
Miellyimme kovasti toisiimme, olin se mieliminiä, minä vähän vauhko vasikka.
Kursailematon mielenlaatukin oli hänellä, "hienoihin" juhliinkin kun Helsinkiin tuli maalta, omalla synnynnäisellä sivistyneisyydellään olis pärjänny vaikka kuninkaan linnassa, valloitti kaikki omana ittenään. Jos sikari tarjottiin tai paperossi, kyllä mielellään suupielessä savusi, tai konjakkilasi etteen laitettiin, niin yhellä kulauksella kumosi, ei tarvinnut "haisteluja" ja "lämmittelyjä" lasi.
Omasta äidinäidistäni tulee lämpimästi mieleen sana kurtisaani. No, ei nyt ehken ihan siinä alkuperäisessä merkityksessä...kauniista vaatteista hän tykkäsi, ja tulee mieleen turnyyrihameet ja can-can. Kovasti oli miesten mieleen ilmeisesti hän, oli kai se oikeenlainen pilke silmäkulmassa. Aika veitikka taiskii olla, aistillinen ihminen luonnollisuudessaan.
Vanhan kansan vahvoja naistyyppejä he. Kerrankin jätän näin lyhyeks juttuni, että mahtuis muittenkin...toivottavasti.
Menneet maailmat-otsikko sisältänee toki paljon muutakin kuin muistoissa mummot!
Erikoisesti mieheni isoäiti, mummo, kuten heilläpäin sanottiin, olemukseltaan vahva, isojalkainen maalaisihminen. Paljain jaloin pitkälle syksyyn maalaistalonsa pihamaata polki.
Miellyimme kovasti toisiimme, olin se mieliminiä, minä vähän vauhko vasikka.
Kursailematon mielenlaatukin oli hänellä, "hienoihin" juhliinkin kun Helsinkiin tuli maalta, omalla synnynnäisellä sivistyneisyydellään olis pärjänny vaikka kuninkaan linnassa, valloitti kaikki omana ittenään. Jos sikari tarjottiin tai paperossi, kyllä mielellään suupielessä savusi, tai konjakkilasi etteen laitettiin, niin yhellä kulauksella kumosi, ei tarvinnut "haisteluja" ja "lämmittelyjä" lasi.
Omasta äidinäidistäni tulee lämpimästi mieleen sana kurtisaani. No, ei nyt ehken ihan siinä alkuperäisessä merkityksessä...kauniista vaatteista hän tykkäsi, ja tulee mieleen turnyyrihameet ja can-can. Kovasti oli miesten mieleen ilmeisesti hän, oli kai se oikeenlainen pilke silmäkulmassa. Aika veitikka taiskii olla, aistillinen ihminen luonnollisuudessaan.
Vanhan kansan vahvoja naistyyppejä he. Kerrankin jätän näin lyhyeks juttuni, että mahtuis muittenkin...toivottavasti.
Menneet maailmat-otsikko sisältänee toki paljon muutakin kuin muistoissa mummot!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mistäkö johtunee, kun 70v kieppeillä ikäänkuin elää muistoissa menneen maailman asiat uudelleen, sekä hyvät että huonot. Kahvikekkereissä jutellessa miltei jokainen kertoo näin käyneen, ihan itsestään kun 70 tuli täyteen. Vanhojen valokuvien katselu pitkän ajan kuluttua tulee mielipuuhaksi. Puhutaan valokuvien voimaannuttavasta vaikutuksesta. Vanhat valokuva albumit ovat suoranainen aarreaitta, ikkuna menneeseen maailmaan.
Elämääni olen saanut eväitä isoisomummolta s.1864 ja perheen apuna olleelta Valmalta s 1800-luvun puolella.Viisaita paljon elämää kokeneita kumpikin. Mielenkiintoinen oli Valman elämä, huutolaistyttönä ostettu taloon muutamalla kymmenellä pennillä. Aina iloinen ja myönteinen auttava lapsista pitävä henkilö.
Aika mummo on isän äiti ollut kun Päijänteen pohjoispuolelta laivalla ja junalla ennen Venäjän vallankumousta matkusti Pietariin sisartaan katsomaan. Rohkeutta ja omatoimisuutta se ainakin vaati. Muistona mummon matkasta vielä 1940 luvulla hypistelimme venäläistyneen rouvan upeita paljetein koristeltuja mekkoja ja pieniä tavaroita muistona mummon matkasta.
Ihan mukava on joskus menneitä muistella, ei kuitenkaan saa jäädä elämään mennyttä aikaa, on palauduttava tämän päivän tapahtumiin ja luotava katse tulevaisuuteen, mitähän jälkipolvet minusta joskus miettivät jos ehtivät muistelemaan menneitä.