Mitä tehdä kun tyttöystävä epäilee, että käyn vieraissa, vaikka minulla ei ole ollut yhtään ketään toista tämän meidän seurusteun aikana ??? Siis ei yhtään.
Itse hänellä on kamalan laaja ystäväpiiri ja pitää tiiviisti yhteyttä exiinsä ja muihin tuttaviinsa sekä tekstailee aikaisempien deittikavereiden kanssa. Hän vakuuttelee, että edelliset deittikaverit ovat ihan tyhjänpäiväisiä eivätkä merkitse mitään, mutta kuitenkin hän sitten säännöllisin väliajoin viitsii vastata heille. Jos he ovat yhdentekeviä, niin edes miksi vastata heille ?
Hänellä kyllä saa olla ystäviä, mutta minulla ei:( Heti jos tapaan ystäviäni niin hän ajattelee, että olen jonkun kanssa treffeillä.
Omat harrastukset ja opiskelut ovat jääneet ihan retuperälle koska pitäisi aina viettää niin tiiviisti aikaa naiseni kanssa.
Minä en saa olla kuulema mustasukkainen hänen yhteydenpidostaan exiinsä, mutta hän itse loukkaantuu jos haluaisin tavata omia ystäviäni (eivät ole edes exiä).
Itselläni ei ole tapana vilkuilla muita, mutta hänellä on tapana jäädä tuijottamaan muiden naisten vartaloita jos satumme olemaan yhdessä.
Välillä naiseni on niin kiinnostunut minusta ja välillä taas rupee hokemaan että ei tästä tule mitään.
Itseäni on petetty tuhat kertaa, mutta en kuitenkaan haluaisi tehdä samaa pahaa muille kuin minulle on tehty.
Mikä on ongelma ??? Mitä voisin tehdä että parantaisin tilannetta ?
Pidän hänestä paljon ja läheisyydestä, enkä haluaisi tämän pilata meidän suhdetta.
Itse hänellä on kamalan laaja ystäväpiiri ja pitää tiiviisti yhteyttä exiinsä ja muihin tuttaviinsa sekä tekstailee aikaisempien deittikavereiden kanssa. Hän vakuuttelee, että edelliset deittikaverit ovat ihan tyhjänpäiväisiä eivätkä merkitse mitään, mutta kuitenkin hän sitten säännöllisin väliajoin viitsii vastata heille. Jos he ovat yhdentekeviä, niin edes miksi vastata heille ?
Hänellä kyllä saa olla ystäviä, mutta minulla ei:( Heti jos tapaan ystäviäni niin hän ajattelee, että olen jonkun kanssa treffeillä.
Omat harrastukset ja opiskelut ovat jääneet ihan retuperälle koska pitäisi aina viettää niin tiiviisti aikaa naiseni kanssa.
Minä en saa olla kuulema mustasukkainen hänen yhteydenpidostaan exiinsä, mutta hän itse loukkaantuu jos haluaisin tavata omia ystäviäni (eivät ole edes exiä).
Itselläni ei ole tapana vilkuilla muita, mutta hänellä on tapana jäädä tuijottamaan muiden naisten vartaloita jos satumme olemaan yhdessä.
Välillä naiseni on niin kiinnostunut minusta ja välillä taas rupee hokemaan että ei tästä tule mitään.
Itseäni on petetty tuhat kertaa, mutta en kuitenkaan haluaisi tehdä samaa pahaa muille kuin minulle on tehty.
Mikä on ongelma ??? Mitä voisin tehdä että parantaisin tilannetta ?
Pidän hänestä paljon ja läheisyydestä, enkä haluaisi tämän pilata meidän suhdetta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
kerran läpi ja mulle jäi maku et ollaan ny tässä suhteessa kunnes parempaa ilmaantuusellasta kun ei yksinkään viihdytä niin kuhan nyt tossa toi toinen..sori vaa mut tälltä tuntu.
Alappas heti pitämään huolta omista tekemisistäsi, opiskelusta jne. älä jätä omia asioitasi retuperälle toisen takia ettet ala elämään hänen kauttaan ja hänen ehdoillaan. Kuulostaa todella oudolta tuo puolisosi touhu sitäpaitsi, en itse sietäisi moista. Huolehdi nyt omista asioistasi ja ole cool. Älä takerru häneen.
Ihan sama vaikka linnoittaudut asuntoonne etkä tapaa ketään ja käytät siveysvyötäkin, jos tyttöystäväsi on päättänyt että tapailet vieraita niin hän uskoo että lähettelet naapurustoon lemmenviestejä lämpöpatteriin morsettamalla, tms. yhtä älytöntä. Toisen mustasukkaisuus on sen sortin sairaus että sitä ei paranneta siten että jättäydytään pois normaalista sosiaalisesta toiminnasta (opiskelusi ja harrastuksesi). Et voi parantaa tilannettanne millään, toisesta sen on lähdettävä. Omaa tilannettasi voit kyllä parantaa pitämällä yhteyttä muihin ihmisiin. Ero teille voi tulla sen takia, mutta voi yhtä hyvin tulla siitä huolimatta. Muista, että ihmisellä on velvollisuuksia myös itseään kohtaan!
kerran lyhyen aikaa tyttis, joka tivasi multa, että onko mulla salarakasta, kun tein paljon töitä, enkä ehtinyt tavata. Kysyin vain, että mistä ihmeestä tällainen tuli hänen mieleensä, että onks sulla vai? Johon hän yritti änkyttää, että etkö luota minuun, sanoin vain, että enkö mä voi esittää samaa kysymystä.
Selväähän se, että mistä muusta kaikki tämmöinen epäily tulee mieleen, muusta kuin siitä, että joku ajattelee että muutkin toimivat kuin hän.. jotenkin tuo epäily kuulostaa projektiolta ja takertumiselta. Sitähän tuo jatkuva yhteydenpito muihinkin on, että jos teillä menee poikki, niin sitten on seuraava valmiina.
Hän kuulostaa kyvyttömältä olemaan hetkeäkään yksin, siis läheisriippuvaiselta.
Pidä huolta itsestäsi ja jos tykkäät hänestä, koeta keksiä keinoja, millä hän voi oppia luottamaan sinuun. Jos sinulla ei ole mitään salattavaa, eihän se mitään maksa, jos hän voisi soittaa sinulle, tulla sinua vastaan jne. siis kyllä varmaan kaikki voivat oppia luottamaan toiseen vähitellen, jos halua on.
Suosittelen vakavasti, että heittäydyt pois uppoavasta laivasta oman itsesi takia. Erosin hiljattain tyttöystävästäni, jolla oli samantapaisia taipumuksia, kova omistamisen tarve jne.. Suoraan sanoen hänellä oli lukuisia narsistisia piirteitä. Pidemmällä aikajuoksulla jos olisin sallinut moista alistavaa, epäreilua ja todellakin ei-ansaitsemaani kohtelua, olisin hukannut suuren osan itsestäni ja itsetuntoni olisi ennen pitkää tuhoutunut. Ja minkä tähden? Vain uhratakseni itseni, persoonani ja omat tärkeät asiani hänen, syöjättären, vuoksi. Tämän kokemuksen myötä, PALJON itsepohdiskelua suorittaneena ja unettomia öitä viettäneenä, voin sanoa, että opin todella paljon uutta itsestäni ja samalla lähisukulaisistani. Oma itsetuntoni on vain, niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, vahvistunut. Vaikkakin tyttöystävästäni jäi kipeitä muistoja, koen kuitenkin, että ilman seurustelua hänen kanssaan, olisin paljon keskeneräisempi nyt. Kaikesta voi ja kannattaa oppia. Itseä ja omaa kehitystä ei saa koskaan uhrata kenenkään tai minkään takia, edes rakkauden. Sinä olet elämäsi päähenkilö. :)