Saa pääsääntöisesti ravintonsa luonnon lehtipuiden veteen
varistelemista lehdistä , kun ne mätänevät vesistöissä.
paju, koivu,raita, leppä , ja havupuu neulaset ovat
järvien pohja mudan kehittäjät , siksi järvien rehevöityminen on luonnon
kiertokulkua ja siitä alkaa soistuminen.
varistelemista lehdistä , kun ne mätänevät vesistöissä.
paju, koivu,raita, leppä , ja havupuu neulaset ovat
järvien pohja mudan kehittäjät , siksi järvien rehevöityminen on luonnon
kiertokulkua ja siitä alkaa soistuminen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
suuria aikaan, vaari käyttää hikipediaa
heittelee rusinoita sioille tietolähteitä lainaten.
AIKA TYPERÄÄ PUHETTA SULLA TAAS KERRAN ,JA KAIKESTA YMPÄRISTÖN SAASTUTTAMISESTA VIELÄ JOILLEKIN MAKSETAAN YMPÄRISTÖTUKEE TÖRKEETÄ PÖLJÄILYÄ...
täysin luonnollinen ja rehellinen pointti , ei tarvitse mitään tietolähdettä , vai väitättekö että puiden lehdet
nousevat taivaalle. Nikotelkaa mitä nikottelette , mutta luonto kulkee näin.
villieläinten sonnan keruun. Nehän paskoo metsiin ja pelloille. Ehkä pussi jokaisen hirven ja peuran, ja kaikkien muidenkin perseen alle, josta metsästysseurat sitten keräävät paskan talteen, joka sitten viedään Riihimäelle Ekokemiin.
taisi osua ja upota kuin laivanupotuksessa sanotaan, paskalla lohkolle vietynä on jonkinlaiset riteerit, mikä nikottelematta pitäis ymmärtää, jos juoksee lönteissä ei voi mitään.
suomen kotieläin määrästä kaupunkien lemmikit
Tietolähde HIKIPEDIA
nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta.
SUOSITUS KARJANLANNAN VARASTOINNISTA JA KÄYTÖSTÄ PERÄISIN
OLEVIEN NITRAATTIEN HUUHTOUTUMISEN VÄHENTÄMISESTÄ
Lanta käytetään oikea-aikaisesti levittämällä se ensisijaisesti keväällä. Lannan levitysajoista on säädetty tämän asetuksen 5 §:ssä. Keväällä levitys voidaan aloittaa näitä aikoja noudattaen, kun lumi on sulanut, pellon pinta on kuivunut ja sulamisvedet ovat valuneet pois, vaikka maa on syvemmältä vielä roudassa. Levitys ei saa aiheuttaa vesien pilaantumisvaaraa.
Lannan levityksen jälkeen pelto muokataan mahdollisimman nopeasti, noin neljän tunnin sisällä lannan levityksestä, ammoniakin haihtumisen ja hajuhaittojen vähentämiseksi. Erityisen suositeltavaa on lietelannan ja virtsan sijoituslannoitus. Muutoin lanta mullataan tai kynnetään.
Jos lantaa on levitettävä kasvukaudella, se on silloinkin pyrittävä sijoituslannoittamaan. Oraille ja nurmille voidaan käyttää pintalevitystä mieluiten letkulevittimellä.
Jos lantaa joudutaan levittämään syksyllä, käytetään levityksessä valtioneuvoston asetuksen 5 ja 6 §:ssä mainittuja pienempiä levitysmääriä ja levitystekniikka on sama kuin edellä.Turvemailla lannan syyslevityksestä on syytä luopua. Syksyllä lannan mukana levitetty typpi otetaan huomioon seuraavan kevään lannoitusmääriä laskettaessa.
Kesantopellolle lantaa levitetään vasta välittömästi ennen kesantokauden jälkeisen kasvin kylvöä tai nurmen perustamista. Peltoon perustetaan kasvusto saman kasvukauden aikana sitomaan typpeä. Ammoniakin haihtumisen vähentämiseksi lanta tulisi levittää viileällä ja tyynellä säällä. Mikrobiologisen hajoamisen estämiseksi lanta on suositeltavaa levittää mahdollisimman myöhään syksyllä, mutta levityksessä tulee noudattaa tämän asetuksen määräyksiä. Levitysajankohtaa valittaessa ja muutoinkin on syytä ottaa huomioon lannan levityksestä aiheutuva hajuhaitta naapureille.
2. Lannan levityspaikka
Kotieläinten lanta levitetään siten, ettei lantaa tai sen sisältämiä ravinteita pääse valumaan vesistöön tai ojaan eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa aiheudu. Lannan levitystä tulisi välttää alueilla, joilla siitä aiheutuu pohjaveden pilaantumisvaaraa.
Ravinteiden vesiin pääsyä voidaan vähentää jättämällä vesistöjen rantaan ja valtaojien varsille suojavyöhykkeitä, joita ei lannoiteta. Suojavyöhykkeen suositusleveys on vähintään 10 metriä.
Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille jätetään maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään 30―100 metrin levyinen suojavyöhyke käsittelemättä kotieläinten lannalla.
3. Lannan varastointi
Lantavarastojen ja -kourujen tulisi olla tiiviitä, niiden tulisi olla katettuja ja niissä kertyvä neste olisi varastoitava lantalaan sisältyvään säiliöön. Rakentamistekniset ohjeet on esitetty tarkemmin maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto, MMM-RMO-C 4, 10.6.1999.
Lantaa voidaan varastoida toissijaisesti pattereissa ja lähinnä pienillä kotieläintiloilla. Patterivarastoinnissa tulisi pyrkiä patterin mahdollisimman suureen kuiva-ainepitoisuuteen. Lantala on suositeltavaa rakentaa aina riittävän tilavaksi eli 12 kuukauden tarvetta varten erilaisten häiriötilanteiden huomioonottamiseksi"
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000931
Näitä määräyksiä myös valvotaan. Oliko näissä jotain epäselvyyksiä.
on kamalan vaikeaa ymmärtää oma etu ,miksi he inttävät asioista jotka ovat päiväselvää faktaa
kouluissa opittuja asioita.
Väittävät vaikka heillä on tietokone edessä ja siinä omat pointit.
Miljoona kuutiota puhdistamatonta jätevettä joka menee vuosittain Vantaajoen valuma-alueelta mereen. Kumma ettei siihen vaadita mitään muutoksia ja puhdistamot saavat tehdä ohijuoksutuksia ihan niin kuin haluavat.
vai kaivuu kömmähdys, saostusaltaat riittävän laajoiksi ei valu merenlahtiin jussien maa-ainekset.
"puulehtiä" nyt puhuu , vähän selvemmin , jos saa pyytää.
mikkä enti aikaan virtas vapaana jättäen kuormansa mereenmenomatkan varrelle, nyt tuhotuotannon aikana aukikaivettu vuolaasti virtaaviksi ojiksi, jopa jokinimeä voidaan käyttää, näistä puuttuu lähes jokaisesta nämä saostusaltaat. Uskoisin olevan vaikutusta rehevöitymiseen, ei tarvi ojan tai joen olla lähelläkään lannoitettavaa kasvustoa.
se vähillä sanoilla.
-
kymmenien kuution sontakärryll sikalietettä monta kuormaa hehtaarille jokien järvien läheisyyteen joten on pornoo puhuu metsäneläinten sontimisesta kun omassatunnos on selvä kolhu ympäristöasioon kohrall pitäis olla satoja hirviä sontimassa pikkupläntill etä tilus samat ravintokuormat vesistöön ja jun vielä tiedämme hirvien karttelevan vesistöö kannattas hakeutuu hoitoon saamaan apuu
ottaa ravinteet jotka sitten persearska päräyttää itämereen kun on ensin maksanut veroo korillisen
Kun vuosituhansia vanhojen järviemme kirkasvetisyyden katoaminen
ja rehevöityminen ovat tapahtuneet viimeisen parinkymmenen
vuoden aikana, ilmiön selittely 'luonnon kulkuna' on naiivia
höperehtimsitä. Pelloille ajettu l i i k a fosfori on tuhon
aiheuttanut tai siis fosforin pelloille ajanut ahne, suomalainen
talonpoikahan se syyllinen on.
kuntoutua teollisuuden ja käupungien paskoista, kaikista järvistämme voi uida ja vettä juoda..
teollisia lannotteita maata ryöstöviljeltiin nyt maahan laitetaan sen verran ravinteita kuin kasvit ottaa, mitsä ihmeestä niitä vielä vesistöihin joutaa
syynä se että kuluttajat halusivat nykytegnologian mahdollistaman korkeiden satojen takaaman halvan ruuan.
Vai mitä arvelisit leivän maksavan vaikkapa 50-luvun satotasoilla ja syöjäthän tuosta ajasta on yli miljoonalla lisääntyneet.
Olen itse viljelijä, ja myönnän että kyllähän viljely tietysti rasittaa ympäristöä niinkuin teollisuus, ja yleensäkin yhtyskunta.
Nyt kysyisinkin mitä vaihtoehtoja olisi ympäristöhaittojen pienentämiseksi.
Olisihan niitä tietysti mutta onko kansalaiset valmiita niihin suostumaan. Esimerkiksi palaamalla luontaistalouteen, eli aikaan kaksisataa vuotta sitten.
jokien rantaan reilu 20, metrin suojavyöhyke. lietettä ei saisi levittää kuin multaavalla vaunulla. salaojitetun peltopinta-alan lisääminen.
hyvin on myös tuo syksyllä kyntämättä jättäminen vähentänyt eroosion viemää maa-ainesta tuossa järvessä jonka veden laadun paranemista olen hoitokalastus projektin tiimoilta no kymmenen vuotta seuraillut. Kahtena viime vuotena levää ei enää ole näkynyt.
missään nähnyt lietettä levitettävän joen rantoihin, ehkä sellaista tapahtuu voimakkaissa sika ja karja pitäjissä, salaojituksella on merkitystä, tosin rantapellot on yleensä parhaita peltoja ja jo salaojitettuja
ajelemaan autolla pikkuteitä pitkin pohjanmaan lakeuksille keväällä niin näät. itä-suomessa maaston rakenne jo suojaa jokia, mutta pohjanmaalla pellot tulee jokeen kiinni ja kaikki varmasti on nähneet kuvat kun rantapellot on veden alla.
lähellä erilaisten tilusjärjestelyin myös parantaa tilannetta. isommilla, symmetrisillä lohkoilla päästään parempaan levitystarkkuuteen ja vähempiin ojiin jolloin valumat vähee. monesti samassa yhdeytessä on mahdollista saada avustusta salaojituksiin.
on ala jolle joen rannassa lietettä levitetään, epäilen että luku on prosentin pinnassa peltoalastamme eli ei mitään merkitystä varsinkin jos multaus suoritetaan asiallisesti
että jos noin on niin miksei pohjanlahdella ole niitä sinilevälauttoja kesäisin, niitä pyrkii vain täällä ruuhkaSuomen rannoita löytymään:)