Jahas, nyt se pommi sitten lävähti käsiin. Aamulehdessä tänään kerrotaan, että Finndomon rakentamat talot omat homeessa, kun joku alapohjaratkaisu on ollut väärin suunniteltu. Nyt puhutaan TODELLA suuresta määrästä taloja, kyseessä on yksi pohjoismaiden isoimpia valmistajia. Huhhuh!
Finndomon talot homeessa
homekorvakoira
141540
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
aikoinaan "Liisa" nikellä ja ylisti ruotsalaisten rakennuskulttuurin taivaisiin. Hän vaatimalla vaati kans noita alapohjaratkaisuja joissa nyt on ilmennyt hometta.
Finndomon asentama kone joka kierrättää ilmaa alapohjassa ilman, että siellä oleva kosteus pääsee poistumaan on noita kirjoituspöydän takana istuvien insinöörien kehittämä systeemi.
Tavallisella rakennusmestarilla ei noin hienoa ideaa syntyisi vielä kolmen kossupullon jälkeenkään.
Vaan onkos näyttövä, jottei ratkaisu toimi. Hämmästelin itsekin omaperäistä ratkaisua, mutta kun näyttää toimivan. Mitä pohjaat tähän sanontta ?
No löytyyhän tuota näyttöä, ihmisten inhimillisen tragedian pitäisi kertoa jo jotain.
Tässä koko juttu - http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/hometalot-yli-1000-talopaketissa-vakavia-rakennusvirheita/187516
Nollan - n. 10 lämpöasteen puolella kuivain on umpijäässä, mutta puhallin kyllä pyörii. Eihän se silloin mitään kosteutta erottele kun läpimenevälle ilmallekaan ei ole tilaa! Ai miksi noin lämpöisessä jäässä. Siksi että kylmäainekennosto on sen verran kylmä, että sen läpi menevä kosteus jäätyy eikä koneen lapsellinen oma automaattisulatusjärjestelmä sitä sulata. Oltava erillinen lämpöpuhallin, joka sekään ei aivan 10 tunnissa sitä sulata.
Finndomon ohjeiden mukaan alapohjassa olisi syytä käydä 2 kertaa vuodessa. Kyllä se on heidän systeemeillään ainakin 2 kertaa päivässä n. 0- n. 10 asteen lämmöillä, kun kosteus pyörii 75%. Kuumemmalla luukut auki, jotka tosin eivät täytä pinta-alavaatimusta ja kylmemmällä kuivempaa.
Kannattaa miettiä mitä tuollainen alapohjaratkaisu tarkoittaa talon terveydelle pidemmällä tähtäimellä, tai jälleenmyyntiarvolle.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20100811469
Eikös tuulettuva alapohja ole ikivanha ja hyväksi koettu ratkaisu. Sitten tuli nämä maaperustaiset ja johan syntyi ongelmia. Jos nyt on tuulettuva alapohja, mihin siellä tarvitaan erillisiä kosteudenpoistolaitteita? Eikö vanhat ja toimivat konstit ole riittävän hienoja. Voi h...vata...
Meillä on puinen rossipohja, joka ei ole homeessa. Olen kuitenkin lukenut paljon varoittelua siitä, että näin elokuussa, kun lämpö on aika korkealla ja kosteus vielä korkeammalla tuonne alapohjaan tulee homeelle otolliset olosuhteet ja se homehtuu. Ja, totta tosiaan, kun siellä ole mitannut, niin onhan siellä kosteaa ja lämmintä. Vettä ei kuitenkaan tiivisty yhtään mihinkään - ilma vain on kosteaa.
Näitä olosuhteita Finndomo yritti korjata kuivaajalla. Ilmeisesti on kuitenkin niin, että meidän alapohjassa oleva kostea ilma ei homehdu, koska se liikkuu ripeästi talon alle ja sieltä pois. Sen sijaan paikallaan oleva ilma homehtuu, vaikka se olisi hiukan kuivempaa. Mutta tämä on vain minun perusteluni sille, että meidän talo on vielä asuinkunnossa.
Maailman sivun näitä on tehty ilman isompia ongelmia. Ongelmia on syntynyt lähinnä silloin kun tuuletus on syystä tai toisesta estynyt. Tässä Finndomon mallissa tila on suljettu ja sitä kuivataan sähkötoimisella kuivaimella (sijoitettu sinne permannon alle jossa mm. jäätynyt), joka nyt tuntuu aivan järjettömältä ajatukselta. Jos nyt välttämättä haluaisi alapohjaan erillistä tuuletusta, niin flekti lämpimään tilaan, josta ilmaa johdetaan kanavia pitkin ulkoa alapohjaan tarpeen mukaan eli kosteusanturin käskystä.
Itse kun olen ikäni asunut taloissa, joissa ei ole minkäänlaisia koneellisia ilmastointivirityksiä, en semmosia laittaisi, vaikka uuden rakentaisin. Aivan loistavasti on pärjäilty näinkin ja ei ole allergioita ollut itsellä eikä muillakaan.
http://www.yle.fi/alueet/lahti/2010/08/valmistalojen_vioista_virtaa_valituksia_1908404.html
Jospa on ajateltu, että perustusten kosteustekniset ratkaisut voidaan tehdä huonommin/halvemmalla, kun on kosteudenpoisto. Esim. matalampi ilmatila ja perustus. Mulla ei ole mitään tarkempaa tietoa vain veikkailua.
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/08/valmistalojen_homekohu_ihmetyttaa_alapohjien_asiantuntijoita_1915323.html
Jahas.... Kuulemma 70-luvulla tehtiin homepommeja (yhdyn siihen), mutta näköjään uudet "todella fiksut" ratkaisut jatkuvat. Millään ei voi rakentaa vanhalla hyväksi havaitulla menetelmällä. Aina pitää tehdä häröjä uusia ratkaisuja. Kiitokset saavat rakennusinsinöörit ja varsinkin arkkitehdit. Heidän pitäisi pitäytyä toimiviksi havaituissa rakenteissa tehden niihin korkeintaan pieniä muutoksia.
Luulin jo että nykyaikainen omakotitalopaketti olis turvallinen ratkaisu mutta eipä ole. Ilmeisesti ihmiskunta ei pysty rakentamaan takuuasuntoa, jossa sisäilma olisi aina hyvä.
Surkeinta koko jupakassa on, että tietoa asioista on saatavilla.
Esimerkkinä juuri ulkoilmalla tuuletetut ryömintätilat. Näistähä on todettu esimerkiksi Ruotsissa, että sellaisia ei enää rakenneta. Yhdeksi syyksi on todettu ilmastonmuutos, mutta tosiasia lienee että tuo on ollut riskirakenne niin kauan kuin niitä on ollut. Ennen vanhaan osattiin rakentaa, taloissa ei ollut hometta ja ilma oli terveellistä. Kuitenkin suuri osa väestä kuoli keuhkotautiin. Tuossa vähän miettimistä.
Minulla on ammattini vuoksi jonkinlainen tuntuma tapoihin joilla talotehtaiden suunniteluosastoilla tehdään töitä. Todellinen kosteusfysiikan osaaminen suorastaan loistaa poissaolollaan. Katsoopa miltei mitä tahansa näistä rossipohjapakettivalmistajista, niin jo yrityksen kokoluokasta voi useissa tapauksissa päätellä, että suunnittelua tekevät rakennusinsinöörit, jotka kyllä ovat päteviä oman alansa töihin, mutta eivät pysty suuria linjoja vetämään. Esimerkki vaikkapa Muurame-talo. Kuten esimerkiksi sitä että rossipohjista olisi päästävä eroon. Pahimmillaan mennään energiansäästön nimissä vain entistä huonompaan suuntaan, esim. lisäämällä alapohjan eristyskerrosta jolloin rossitilan homeriski sen kuin kasvaa. Talotehtailla on vastuun paikka myös rakentajien ohjeistuksessa. Esim. Älvsbytalot pystytetään edelleen enimmäkseen ilman että talotehtaan edustaja kertoisi mitään siitä miten maanpinnan eristäminen olisi hyödyksi (jollakin alueella voi olla toisin, riippuu siitä onko valveutunut myyjä). Talotehtaan materiaaleissakaan tällaista eristystä ei vielä mainita, puhutaan ainoastaan salaojittavasta kerroksesta. Miksi näin - luulisin että siksi koska tuossa olisi useiden tonnien lisäkustannuserä sen "avaimet käteen" -paketin hintaan. Parempi olli visusti hiljaa.
Valitettavasti itsekin dippainssinä olen huomannut, että rakennusinsinöörilinjoille menee esim. Otaniemessä kaikkein heikkolahjaisin porukka. Lähtökohdat on ne, että tekninen fysiikka kahmaisee lahjakkaimmat. Sitten tulevat tietotekniikat ynnä muut ja yleensä viimeisimpänä tulee raksa, jonne siis pääsee huonoin aines. Heidän fysiikan ja matikankurssinsa on helpotettuja ja asennekin on, että fysiikasta ei tarvitse tietää mitään. Eli riittää kun tietää yleiset rakennussuositukset. Mutta miten tällanen kaveri sitten pystyy luomaan jotain uutta?
Entä miten käy kun mennään ammattikorkeisiin? No "oppilasaines" huononee ennestään. Eipä siis ole ihme että insinöörien mainekin tuolla alalla on surkea. Onhan se yleisesti tiedetty että esim. julkisten tilojen ilmastointirempat menevät kovista kustannuksista huolimatta yleensä ns. reisille.
Jotenkin nyt pitäisi nostaa rakennustekniikan suosiota insinöörialoilla. Sinne pitäisi saada lahjakkaita tyyppejä, koska rakennusalalla on valtavat rahat ja terveysriskit olemassa. Yksi surkea kirurgi voi vahingoittaa pieniä määriä ihmisiä, mutta surkea rakennusinsinööri voi sairastuttaa tuhansia ihmisiä.