Millaisena näet elämäsi 25-vuotiaana? Opiskeletko, oletko maailmanympärimatkalla, aherratko kahdesasta neljään -duunissa, biletätkö ja nautitko parhaista sinkkuvuosistasi vai odotatko kolmatta lastasi onnellisesti avioliiton satamassa? Asutko helpossa, tyylikkäässä kerrostalokaksiossa vai punaisessa tuvassa perunamaan laidalla? Oletko aikuinen vai nuori? Ovatko parhaat vuotesi meneillään, mennyttä vai vasta edessä?
Oma ajatukseni: naimisissa, oma asunto (omakotitalo), opinnot suoritettu loppuun, työelämässä, ehkä esikoinen tuloillaan tai tilauksessa? Odotan parhaiden vuosieni olevan edessä päin.
Oma ajatukseni: naimisissa, oma asunto (omakotitalo), opinnot suoritettu loppuun, työelämässä, ehkä esikoinen tuloillaan tai tilauksessa? Odotan parhaiden vuosieni olevan edessä päin.
Vastaukset 16
Vanhimmat
vankilassa
Erinomainen suunnitelma!
...kuollut. Ja jos en ole kuollut, toivon että olen..
enkä puhu paskaa mutta taidan olla jossain juoppojen turvakodissa, ellen sit tietysti ole heittänyt veiviä :)
näin täällä, mites muilla !!
Eihän siihen ole enää kuin muutama vuosi. Vaihtoehdot:
a) Kuollut
b) Opiskelemassa alaa, joka ei kiinnosta
c) Työttömänä/paskahommissa
d) Työkyvyttömyyseläkkeellä ja erakoituneena (unelma)
Olen varmaa silloin niitten vitun islamien hallinnassa :( oon iha puhdasverinen suomalainen mutta olen kuullut että Euroopan valtaa rättipäät joskus :(
vittu mitä paskamaista touhua arabeilta!!
Arabit on vitun ilkeitä ihmisiä perkele!
Sit muakin pelottaa se kun olen vampyyri IRL ja sit pelkään että ne islamit tappaa mut.
Normaalisti 25-vuotiaana on työelämä, seurestelukumppani ja esikoinen syntynyt tai syntymässä pian. Kuitenkin kaikkein synkimmässä mahdollisessa ihmiskohtalossa olet 25-vuotiaana pedofiilin uhrina tämän pakettiautossa, ja olet fyysiseltä ja henkiseltä kehitystasoltasi 15-vuotiaan tasolla, kuten tässä tarinassa: http://www.koodi.net/tarinat/tekstit/tarina1470.html
Jos en mullan alla niin ainakin toivoisin olevani tuossa vaiheessa vakavassa parisuhteessa, ehkä mahdollisesti jo kihloissa ja siitä parin vuoden sisällä raskaana ja naimisissa. Ja toivon, että olisin tuohon mennessä jo keksinyt, että mitä perkelettä sitä tekisi "isona"... mahdollisesti jo paperit kourassa ja muutama vuosi työtä takana, mutta saa nyt nähdä. Tässä on "enää" vaan viisi vuotta jäljellä tuohon ikään...
varmaaanki tässä koneen ääressä edelleen ..
Ajatukseni: Asun yhdessä jonkun ihanan miehen kanssa. Olen edelleen samassa ammatissa mihin nytkin olen lukemassa. Töitä ja hauskanpitoa, lapsia en 25 vuotiaana haluaisi.
Runkkaan jossain katuojassa... Toivon mukaan en.
ei mitään hajua. Toivoin että asuisin Tampereella tai muussa "isossa kaupungissa", ehkä parisuhteessa, töissä suht. hyvällä palkalla, omistaisin auton.
olen itse nyt sen 25 ja opiskelen mutta muuten elämä ei ole juurikaan vakiintunut kuten ei lähes kellään kavereistani. ei poikaystävää, ammattia tai omakotitaloa. ja en todellakaan ole mikään poikkeus! kun tähän ikään pääsette niin huomaatte että ootte oikeesti tosi nuoria vielä! toisaalta olen kyllä yliopistossa joten voi olla että siitä syystä monien kavereiden elämäntilanne on sama. esimerkiksi ammattikoulussa opiskelleet on usein aikasemmin vakiintunu, menny naimisiin ja saanu vakituisen työpaikan, ainakin omassa lähipiirissä. Nauttikaa nuoruudesta, niin minäkin teen :)
p.s. ja niille jotka uskoo olevansa kuolleita tässä iässä, niin ite en olis 16 vuotiaana uskonu eläväni edes kahta vuotta, mutta sekin kai kuuluu siihen ikään! ja niitä muistoja ja hulluja tempauksia on kyllä ikävä. vaikka muuten kaikki on edelleen tosi jees mut se tietty alku huuma, kokeilun halu ja asioiden tekeminen vaikka se on kiellettyä niin, sitä fiilistä ei saa takas!
Njaa... niin. Meitä on niin moneen junaan, ja onneksi kukin saa elää elämänsä haluamallaan tavalla. Itse olen 24-vuotias ja jos ajattelen noin 25-vuotiaita tuttaviani niin enemmistä on kyllä perheellisiä, joka toisella se omakotitalo, ja varmaan yhtä monella vakiduuni. Tosin moni vielä opiskeleekin. Itsekin olen naimisissa, vauva tulossa, ja omassa tuvassa asustelemme. Löytyy tuttavajoukosta pari 2. asteen koulutuksen jälkeen työelämään siirtynyttä, mutta useimmilla taskussa tai työn alla amk- tai yliopistokoulutus. Toisaalta vauvanteon suhteen tiedän tuttavapiirini olevan poikkeus, ensisynnyttäjien keski-ikä on lähempänä kolmeakymppiä, mutta muuten en pidä tätä sitoutumis-, työllistymis- ja taloutumisastetta mitenkään epätavallisena. Varmaan arvokysymyskin - ei ole lainkaan paha asia, jos haluaa keskittyä rauhassa opintoihin tai nähdä maailmaa ensin.
Näillä näkymin Briteissä kuvataidetta opiskelemassa.
Hmm...? Palsta uudistunut vai oliko vanha selaimeni vain pa*ska?
Toivoisin että:
Kiinnostavissa maissa kulttuurin tutustumassa ja madventuresien traveller book kourassa.
Mutta luultavasti:
Kasvatan rehuja(juu...) ja katselen venturesien neljättä(...) tuotantokautta haaveillen matkustamisesta JONNEKKIN opiskellen jotain mikä ei kiinnosta ja raataen valtiolle/vallanpitäjille.
Alternative:
Tai sitten menee armeijaan duuniin...se kun tuntuu nykyisin olevan ainoa varma paikka.