Me naiset aina uhkaamme laittaa miehemme ulos kun eivät auta vauvanhoidossa/kodinhoidossa.Mutta silti rakkaat miehemme tietävät sen että kun on pieni vauva talossa,ei meillä naisilla ole pokkaa ukkoja ulos heittää ja miehet käyttävät sitä hyväkseen.Mikään ei muutu,kunnes vauva kasvaa ja nainen uskaltautuu ottaa riskin ja nakata se vätys joka vain valittaa,jos ei oo ruoka valmiina,kartanolle.Se on valitettava totuus.Miehet osaa pelata korttinsa oikein,niin kauan kun lapsi on vielä vauva ne tekee just niin kuin niitä huvittaa.Ehkä myöhemmin pyytelevät anteeksi kun vauva on isompi saadakseen mahdollisuuden uudelleen.Että mua kypsyttää tollaset kusipää äijät joihin myös omani kuuluu!!!Ja joka just tekee myös minullekin juuri näin mitä kirjoitin.Sama ongelma myös monella ystävälläni.Jos miehet,voisitte hiukan ajatella mitä teette.Kiitos.
Näin se menee
totuus puhuu
16854
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
sanosin ettei kenenkään ole pakko hommata vauvaa. ei naistenkaan. yhtä lailla vois vähän ajatella ennen pysyviä ratkasuja elämässään.
ärsyttääkin sitte paljon vähempi...
"Näin se menee" kirjoittaja oli kyllä ihan oikeassa. Niin se vaan menee. Joten siihen ei ole vastaanpanemista. Sitäpaitsi ku ne miehet on niin pirun ovelia, että ennen raskautta jaksavat vielä näytellä kunnon miestä. No, ilman meidän naisten sinisilmäisyyttä ihminen kai kuolisi sukupuuttoon. Koitellaan me kasvattaa omista pojistamme parempia miehiä.
sitten se huono mies??
Kaikki miehet ei tod. ole tuollaisia kusipäitä.
Minun mieheni oli kunnollinen raskausaikana, kuin sen jälkeenkin.
Ei ole koskaan tarvinnut pyytää "auttamaan" vauvanhoidossa, tai uhata heittää pellolle.
Kai teillä on sitten ollut pirun huono tuuri miehen valinnassa.
on ollu huono tuuri.Ennen raskautta oltiin niin ihania että!Kyllä muuttu ääni kellossa vauvan syntymän jälkeen.Jep,aina ei voi voittaa..tai jotain..
kenenkään hankkia.
...eikä olla noin sarkastinen=0
olla sarkastinen lapsen kanssa ja haukkua omasta mokasta muita?
Pyhä jysäys ja pelit pussiin, suomi pelastuu, eikä kukaan valita. Se se vast elämälle maistuis.
Naisistakin löytyy siipeilijöitä.
Pistin aikanaan yhden pihalle enkä ota uutta tilalle. Lapsen kasvatus ja työssäkäynti on jo tarpeeksi raskasta.
eipä tuohon edelliseen ole mitään lisättävää. akka ulos eikä uutta tilalle.
Me miehet aina uhkaamme laittaa akkamme ulos kun eivät auta vauvanhoidossa/kodinhoidossa.Mutta silti rakkaat muijamme tietävät sen että kun on pieni vauva talossa,ei meillä miehillä ole pokkaa akkoja ulos heittää ja akat käyttävät sitä hyväkseen.Mikään ei muutu,kunnes vauva kasvaa ja mies uskaltautuu ottaa riskin ja nakata se vätys joka vain valittaa,jos ei oo ruoka valmiina,kartanolle.Se on valitettava totuus. Naiset osaa pelata korttinsa oikein,niin kauan kun lapsi on vielä vauva ne tekee just niin kuin niitä huvittaa.Ehkä myöhemmin pyytelevät anteeksi kun vauva on isompi saadakseen mahdollisuuden uudelleen.Että mua kypsyttää tollaset kusipää muijat joihin myös omani kuului!!!Ja joka just tekee myös minullekin juuri näin mitä kirjoitin.Sama ongelma myös monella ystävälläni.Jos naiset,voisitte hiukan ajatella mitä teette.Kiitos.
Kuinka moni isistä jää vauvaa hoitamaan kotiin ja eletään äidin palkalla?Aika vähän edes osaa aikaa.(Ja ne jotka jää,pitää huolen että se huomataan miten ihania miehiä ne on.)
Niin kyllä miehestä kuin naisista löytyy kusipäitä.Mutta useammin se nainen on kiinni lapsissa.(Vaikka täällä yh-isiä löytyy.)Ja kun on hoitanut vauvasta asti lapsiaan,niin ei niitä helposti jätä.
samaa mieltä.Enemmän tästä maasta löytyy YH-äitejä kuin isiä.Mä en tarkoittanut viestillä haukkua niitä isejä,jotka täyttää velvollisuutensa vaan niitä vellihousuja,jotka eivät sitä tee.Minusta se on niin väärin,että ensin luvataan huolehtia perheestä,mutta kun sen aika tulee,niin lupaukset unohtuu.Luulin mieheni pystyvän pitämään lupauksensa,kun yleensä on niin tehnyt joka asiassa.Lapsi on kuitenkin yhteinen projekti ja jopa se pieni mistään ymmärtämätön vauva,tarvii myös isän rakkautta ja läsnäoloa varsinkin kun hänellä isä on.Ja itse haluaisin päivässä edes yhden tunnin,jolloin tehdä muuta kuin koti tai vauvanhoitoon liittyvää asiaa,mutta ei,ei suostuta,ettei omat suunnitelmat siirry tai peräti jää tekemättä.Meillä niin tärkeät asiat ovat tietokonepelit!Ja isä on yli 30v!Nykyajan pojat eivät taida koskaan kasvaa miehiksi..
Juuh, olemme varmasti kaikki sitä mieltä, että molemmista sukupuolista löytyy luusereita ja löytyy myöskin vastuullisia ihmisiä, niin se on.
Tahallani käänsin tuon alkuperäisen tekstisi toisinpäin, että miltä se näyttää ja miten siihen suhtaudutaan. Antanet kujeiluni anteeksi.
Alkuperäinen teksti syyllisti siinä kyllä yleensä (eli kaikkia) miehiä, vaikka aistinkin että niin ei ollut tarkoitus.
Jostain kumman syystä osa miehistä "unohtaa" lapsensa, eikä tajua millaisen rikkauden menettävät. Itse olen ollut lasten pienenä ollessa välillä kotona ja välillä töissä, niin lasten äitikin. Minusta on ollut ihan mukava seurata pienten kehittymistä ja en ymmärrä, miten jollakin miehellä "ei ole aikaa" lapsilleen.
Voiko joku työpaikka olla lasten veroinen?
Tai työstä saatava palkka? Tai asema?
Minusta isän status menee näistä edelle.
Ja kun muija teki lähtöä yhteisestä kodistamme ja totesi olevan parempi että minä hoidan lapset, se oli kuin naulan kantaan koko tarina siinä.
Nykyisin on kyllä hyvät välit eksään, vaikka se taloudellinen venkoilu onkin hänessä saanut vallan. Minä tuumin, että tehköön hän mitä lystää, mutta minä kannan lapsistani vastuun niin pitkälle kuin pystyn. Ja siinäpä se.
Itseasiassa en ala arvailemaan kuinka moni miehistä ja kuinka moni naisista on mitäkin lupauksia unohtanut, vaan keskityn enemmän keittelemään puuroja omassa keittiössäni.
Jokaisella lienee asioille oma tarinansa.
Muta laillasi peräänkuuluttaisin joittenkin miesten huomion kääntyvän oikeisiin asioihin ja elämänrikkauksiin, eikä mihinkään peleihin.
Toisaalta onhan elämäkin peli, muta finaalissa ei paljoa hurrailla.
minä en mieheltä paljoa kysellyt kun jätin sen 3vk:n vanhan vauvan kanssa kotiin ja lähdi päivän kurssille. hyvin tuo tuttelipullon ja vauvan kanssa pärjäsi.
enkä silloinkaan kysynyt kun sain pahimpaan lamaaikaan 6kk etätyön ja jätin mieheni ja 6 ja 3vuotiaat keskenään kotiin.
hyvin tuo pärjäsi silloinkin. pätevä ja laadukas mies kun on.
sanoi vain, että arvostaa jatkossa yksinhuoltajia enemmän, eikä enää ole niin valmis mollaamaan
No jo on. Etkö uskalla tuota samaa sanoa ukollesi? Mitä teet tuommoisen saamattoman nahjuksen kanssa, taidat olla itse samaa maata, siis pata kattilaa soimaa...
Itseppä olet haaras tommoselle vätykselle ja nahjukselle avannut.
Mutta vakavasti puhuen: Ei kaikki miehet ole tuollaisia. Ehkä me ei olla niin kauniita, niin koviksia, jollaista haet, kun emme ole tavanneet. Mutta kyllä arkipäivän realismi, todenmukaisuus ja joustavuus on arkipäivää.
Itse teen ruuan 4 päivänä viikossa, lauantaisin on imurointivuoroni ja kyllä vaimo saa pitää jonkun viikonlopun vuodessa ihan yksin vapaata, otan muksut mukaan mökille. Ja pari kertaa pidetään vaimon kanssa yhteinen vapaa viikonloppu, onneksi pirteitä isovanhempia on vielä 4 elossa ja voimissaan.
Eli yritäppäs nukkua väsymystä pois (joo, meilläkin ollaan aina väsyneitä, joskus enemmän, joskus vähemmän) ja suunnittele elämääsi vähän eteenpäin. Unelmat auttavat meitä eteenpäin, ne antavat päämäärän, jota tavoitella. Tsemppiä