onko siis täällä joku8mieluiten monta) jotka lähtee 12 elokuuta tänä vuonna vaihtarix usa:an? ois kiva tutustua vaik sillai niinku mailaamalla. vois keskustella niinku isäntäperheistä tmv.
Kukaan menossa usaan vaihtarix???
-going to usa-
254449
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
mennä USAan!
Asenneongelma vai kokemuksen syvä rintaääni?
syvä rintaääni. Tai jos menet, niin ÄLÄ MENE AINAKAAN KESKILÄNTEEN! Himouskovaista, tiukkapipoista aluetta!
tere!
Kovin on jyrkät mielipiteet paikasta. Tottakait vaihtoon kannattaa mennä ja myös USA:han. Ainahan se on mahtava kokemus! Jos jollain on ollut huonompi tuuri paikassa tai perheessä niin se ei tarkoita että sinullakin olisi. Itse olin vuoden vaihdossa Tennesseessä ja mahtavaa oli! Tennessee josta aikaisemmin en ollut juuri mitään kuullu, on mun toinen kotini nykyään! sinne on ihana aina palata!
Olin itse ammoisina aikoina 97-98 Seattlessa vaihdossa ja pidin tosi paljon. Se vain kannattaa jo lähtiessä muistaa, että ruoho ei ole sen vihreämpää meren toisella puolella. Kotiin oli kiva tulla, mutta tosi mukava on Seattlessa käydä!!!
Mukavaa vaihtarivuotta!!
Olen lähdössä vaihtariksi yhteen pikkukaupunkiin 22 mailin päähän Seattlesta. Miten siellä toimiin lauttayhteydet? Ei kai siellä koko ajan vain sada, sada ja sada...? Entä paikallinen nuoriso?
mä olin kanssa tossa kax vuotta sitte vaihtarina jenkeissä ja sanoisin että ehkä kannattaa mennä. se, miten siellä sujuu, riippuu aika paljon tietty itestä mut ehkä kaikista eniten perheestä. mä ite satuin todella mormooniselle paikkakunnalle ja ku en ite ole todellakaan mikään kovin uskovainen, ei oikeen tajunnu noita niitten ihmeviritelmiä. mun perhe oli kuitenki aivan ihana eikä tod mormooni ja ilman niitä mä oisin lähteny pois sieltä ekan puolen vuoden aikana.
mä kans satuin olemaan siellä just sillon ku oli tää wtc-homma ja sain kokea amerikkalaisen isänmaallisuuden oikeen olan takaa. sen jälkeen alko kummasti arvostaa suomea enemmän. en kadu että lähin mut en lähtis kyllä ikinä toista kertaa, paitsi vähäx aikaa kattomaan kavereita.onhan se kokemus sinänsä...ai nii joo, ei kannata kertoa kellekään jos olet kommunisti niinku mä. sain "muutamat" tappavat katseet sen jälkeen...:) ne ei siis todellakaan tiedä mitä kommunisti edes tarkottaa. mut onnea teille jotka ootte lähössä!jos meette idahoon niin sanokaa terkkuja...:p
Mäkin oon vähän kahden vaiheilla.
Toisaalta olen Jonnan linjoilla, että ei kannata lähteä, toisaalta ehkä suosittelen, onhan se kokemus sekin.
Eli siis itse olin, ja vuoteni oli aika..hmm... miten sen nyt sanoisi... aika keskinkertainen. Ei todellakaan mitään time of my life.
Tavallaan harmittaa, toisaalta aika monta kokemusta köyhempi olisin ilman lähtöä.
Lily ehkä toi hyvin esiin sen, mitä mäkin ajattelen. En kadu, että lähdin, mutta en kyllä ikinä toista kertaa menis.
Tsemppiä vaan lähtijöille :D
Joo ma oon talla hetkella kans jenkkilassa vaihtarina ja samaa mielta oon ex-v:n ja Jonnan kanssa. Eli nyt kun vousi on nain loppu suoralla voin sanoa et oon tyytyvainen etta lahdin mut en kylla uudelleen ikina vuodeks tulis. Mieluummin menisin englantiin tai austraaliaan..tai johkiin muualle ku Usaa:han
Hyvaa matkaa lahteville.
mieleen, etten ehkä perustellut tarpeeksi, miksei kannata lähteä Jenkkeihin. No ensinnäkin suomalainen jöröttäjä jossain Jenkkilän "Keep smiling" ja sitä rataa -kulttuurissa...eh=)! Täytyy tosiaan pokka pitää joka tilanteessa. Hapanta nassua ei saa näyttää. Onhan niitä kaikenlaisia syitä, miksei kannata lähteä juuri Jenkkeihin, mutta vaikea niitä on tässä luetella. Se vuosi pitää itse kokea. Mutta voin itse sanoa, että mieluummin menisin Esim. Australiaan tai Uuteen-Seelantiin. USA on rasittava maa ja ihmiset kamalan pinnallisia. Itse lähdin USA:han siksi, kun halusin vaihtariksi seuraavana vuonna ja muiden maiden haku oli jo loppunut eli USA oli ainoa vaihtoehto. Zemppiä kuitenkin lähtijöille! Ja muistakaa se hymy siellä sitten yötäpäivää!
Meitsi on kans Jenkeissa parhaillaan. Ja lasken jo paivia millon paasen takas kotiin enaa 26 paivaa jaljella. Onhan taa kylla aikamoinen kokemus ollu. Tosiaan opin niin paljon uusia asioita ja ajattelutapani kaikkea kohtaan on muuttunut. Mutta kylla mulla hermot menee taalla pinnallisten ihmisten maassa. Ja high school on ihan kamalaa, mulla ei oikien mee hyvin opettajien kanssa kun ne ei oikein tajua mita koulussa oikeesti pitas tehda. Perheitakin vaihdoin muutaman kerran, nyt olen neljannessa ja tama perhe on kylla tosi mukava. Taytyy kylla olla just oikeenlainen asenne etta taalla viihtyy ja mulla ei oikein ollu. Ja sit taytyy olla myos tosi ulospainsuuntatunut. Ja se viela et kannattaa miettia tarkkaan mita organisaatio kayttaa, ne nimittain rahastaa ihan liikaa ja sit ne ei ees osaa hoitaa hommiaan. On taalla kyl ollu tosi hauskaakin. Ja tosiaankin kokemus kannatta ja jos on hyva tuuri ja asenne niin hauskaa ja mukavaa tulee varmaan olee.
Ei varmasti kannata mennä avaamaan päätään jos on kommunisti... Kannattaa ihan hiljaa vaan lueskella vaikkapa kommunismin mustaa kirjaa ja miettiä uudelleen. Kaikkia sairaita sitä onkin, ei varmasti myöskään kannata sanoa jos on fasisti. Ääriliikkeet on oksettavia.
Tottakai kannattaa mennä!!!
Mä en oo ollu sielä vaihtarina, mut kerran kesätöissä ja lisäks mulla on amerikkalaisa kavereita muutama.
Siis tottahan on, että sielä ollaan hirveen pinnallisia ja hymyillä täytyy, mut hyvää se vaan tekee suomalaisille junteille :) Amerikka on eri kulttuuri ja sinne pitää mennä sopeutumaan ja ottaa avoin mieli ja asenne. Ja kannattaa pitää suu enimmäkseen supussa epäkohdista joita siellä huomaa, sillä eihän mekään tykätä jos joku ulkomaalainen tulee meidän tekemisiä tänne Suomeen arvostelemaan! ..niin ja epäkohtiahan siellä riittää politiikassa yms, mutta amerikka on amerikka, eikä sitä ymmärrä ennen kuin sen on itse kokenut.
Joten reipas ja avoin mieli, ja yritä olla iloinen ja vastaanottavainen asiassa kuin asiassa. Toivottavasti kaikki menee hyvin perheen yms. kanssa!
Niin ja kyynikoille: ei vissiin kantsi sitten suomesta poistuukkaan jos heti ootte sitä mieltä ettei ulkomaille lähtö kannata. Koko maapallo on kokemisen arvoinen, eikä suljeta amerikkaa siitä pois.
Tottakai kannattaa ulkomaille lahtee ihan minne tahansa. Kylla ma oon ainakin oppinu niin paljon uusia asioita. mutta kannattaa miettia ennen kun lahtee vaihtarix etta mita organisaatioo kayttaa. ja muuta, ne nimittain rahastaa ihan liikaa. ja muistaa sen etta amerikka tosiaan on amerikka. vaikka kulttuuri ei niin erilainen ookaan, voi hammastya miten jenkit ajattelee niin erilailla kaikesta.
en tarkottanu niin kyynista viestia laittaa. kun ulkomailla oleskelu kannattaa aina
meen floridaan 19.päivä ja odotan innolla :))
eli ihan kohta on lähtö... ois hauska tietää jos siellä on silloin vielä joitakin suomalaisia?
tai lähdös.. en oo löytäny ketään suomalaista joka sinne lähtee mut ei se oo mua pahemmin haittaa sinänsä, koska sitten ite olen ainoa suomalainen :)
mutta.. juuh.. pitää mennä kokemaan... :)
ite oon aika ulospäin suuntautunut ja uskon
et pärjään siellä...
oon ite menossa ainakin näillä näkymin floridaan au pairiks..lähen joskus kuukauden päästä..minne päin floridaa oot päässy?
mene...mieluummin etelä-amerikkaan!
Ite oon ollu Equadorissa ja USA:ssa molemmissa vaihdossa ja USA oli perseestä...tulin kotiin kaks viikkoa sitten!
Mä oon menossa usaan ens vuojeks..
ja ihan hyvällä mielellä oon lähössä...
mä meen rotary clubin kautta..ja..hmm..
muuta mä en viä ees tiedä:D
mailaillaa..? [email protected]
Olen juuri nyt koulussa usalaisessa High Schoolissa toka vikaa paivaa ja sit alkaa kesaloma. Mulla on ollut taalla tosi uskomaton vuosi, siis ihan mielettoman hauskaa. Oon oppinut paljon, kielen, kulttuurin ja arvostamaan Suomea sata kertaa enemman kuin ennen. Ma oon saanut paljon kavereita ja paassyt kaymaan monissa suurkaupungeissa mm. New York, Washington D.C., Philadelphia, Pittsburg, Los Angeles. Usan kulttuuri ja arvot on kyl erilaisia kuin eurooppalaiset arvot ja valilla taytyy osaa pitaa suunsa kiinni, kun ei haluu turhaan alkaa riiteleen. MUT siis mun vuosi oli mielettoman hauska ja opettava. Palaan Suomeen kesakuun 23 2004.
Olen ollut USA:ssa, ja amerikkalaiset, joihin itse tutustuin olivat kaikkea muuta kuin pinnallisia. Heihin oli älyttömän helppo tutustua, koska he tulevat juttelemaan ja kutsuvat koteihinsa kylään. He ovat älyttömän iloista ja vieraanvaraista kansaa! Jos he eivät tiedä pienestä Suomesta juuri mitään, niin ovat ainakin valmiita siitä kuulemaan! Me suomalaiset emme jaksa muuta kuin kritisoida tietämättä itse sen paremmin.
Omalla negatiivisella asenteella voi kokemuksensa pilata täysin - näin kai kävi monien tännekin kirjoittaniden kohdalla?
Ja mitä uskonnollisuuteen tulee, niin mitäpä jos vaikka kunnioitettaisiin toisten arvoja, kun ollaan heidän maassaan? Suomalaisista about 80-90% kuuluu kirkooon, mutta viis välittää sen sanomista.
Se ei tee amerikkalaisista pinnallisia, että he osoittavat isänmaallisuutensa ja uskonsa ääneen ja HYMYILEVÄT!
Minä ainakin opin hymyilemään enemmän vuotenani Amerikassa. Miksi olla mutrusuuna, kun ei ole mitään hätää?
Onnea sulle matkaan. Tulet kokemaan mitä ihmeelllisimpiä asioita ja joskus todellakin kaipaat kotiin! Tutustu paikallisiin, kerro Suomesta. Kuuntele ja juttele. Naureskele vastoinkäymisille ja hassuille tilanteille. Huumorilla ja avoimella mielellä siitä selviää ja tulet kotiin tuhatta kokemusta rikkaampana!
Samaa mieltä tuosta hymyilystä ja small talkista. Onhan se parempi, että edes "pinnallisesti" on iloinen ja hymyileväinen ja juttelee, sen sijaan että vain jurottaisi. Kyllä itse ainakin katselen mieluummin iloisia ihmisiä kuin myrkyn nielleen näköisenä kulkevia maailman murehtijoita. Ei mua liiemmin edes kiinnosta, miksi he ovat niin iloisia, heitä on vaan mukava katsella ja siinä huomaamattaan tulee itsellekin parempi mieli. Sitä paitsi kummallista on sekin valitus, että jenkit kysyy mitä kuuluu tarkoittamatta sitä. Sehän on vaan mukava ele, enkä ole varma haluaisinko itsekään kuulla jonkun puolitutun elämän murheistä tunnin esitelmää, vaikka kuulumisia kysynkin. Kaikkialla on hyvät ja huonot puolensa. :D
Hellou! En oo ite menossa jenkkeihin, mut demissä ois lisää (PALJON!) vaihtareita lähössä maailmalle.
www.demi.fi -> kaikki keskustelut -> koulu -> vaihtarikeskustelu (ja perässä juokseva numero)
Tervetuloa kaikki!
Olin 6 vkoa viime kesänä lionsin kautta vaihdossa michiganissa, jenkeissä. Vaikka olin mielestäni varautunut kaikkeen niin kulttuurishokki oli kyllä aikamoinen. En koskaan oppinut pitämään siitä että koko ajan kysellään Whats up, how are you bla bla bla. Ja sitten kun mieliala oli mitä oli niin kyllä otti toisinaan voimille hymyillä että ihan fine fine tässä ollaan. Mulle ei sattunut mitenkään kovin hyvä hostperhe, teini-ikäinen hostbrother käyttäytyi tod. lapsellisesti, hostmom stressasi kaikesta mahdollisesta, ja hostdad jäi hyvin etäiseksi. Pää siellä olis räjähtänyt ellei viimeisiksi viikoiksi olis perheeseen tullut saksalainen vaihtari. Mutta joka tapauksessa, lähde ja näe itse, mutta henk. koht. en menisi enää uudestaan. Seuraavan kerran vaihtoon olen menossa koulun kautta, ja mitä ilmeisimmin Britteihin.
Sehän on niin retorinen kysymys kuin myös oikea kysymys, johon odotetaan vastausta. Sanot ensin "fine" ja siirryt kuulumisiisi sanalla "but". Jos sinulla on hankalaa ja haluat asiasta puhua, niin kyllä amerikkalainen kuuntelee.
Moi!
Löytyyhän jenkeistä paljon negatiivistä(kuten jokaisesta muustakin maasta), mutta löytyy myös positiivista...
Itse vietin viime kesän amerikkalaisen kaverini luona Texasissa. Vierailin koulussa moneen otteeseen. Pääsin katsomaan koulun pelejä, rakensin lavasteita koulun näytelmää varten ja esittelin Suomea suullisesti ja kuvin monille luokille. Opettajat ja oppilaat olivat ihanan avoimia ja sain monesta todella hyviä kavereita. Opettajat kehuivat, suomea, koska siellä kasvatetaan itsevarmoja ja avoimia lapsia.
USA on vastakohtien maa, itse tutustuin niihin pahimpiin lintsareihin ja pikku- ja suurrikollisiin sekä urheilijoihin ja cheeleedereihin. Kaikki oli suuria persoonia, vaikka USA.ssa onkin tapa musertaa erinlaisia. Mutta kun itse ei ole kasvanut koulussa, niin molemmat puolet ottavat hyvin vastaan. Vaikka toiset taas ajattelevat, että on rikas lellipentu, kun on lähetetty kesäksi tänne. Olin USA.ssa vain vierailulla eli en virallisesti koulussa, joten sain ja monet opettajat halusivat minut tunnilleen, koska tiesin joistain asioista enemmän kuin he(Eurooppa, golf-virrat, Ilmasto, kasvillisuus, kulttuuri ja kieli suomessa), mutta monesti vain hengailin koulun aluella, kun oli tunteja, jotka ei niin kiinnostanut. Ja huomasin etten ollut ainua. Tämä oli erittäin hieno tilaisuus tutustua koulun "pohjasakkaan", mitkä olivat yllättävän mukavia, vaikka toiset suorastaan hulluja. Amerikassa vielä elää tämä tapetaan postilaatikko pesismailalla. Päivät koulussa oli aika pitkiä, sillä koulussa oli paljon after school aktiviteettejä. Ja viikonloppua ja monesti viikkoakin juhlittiin aika rankasti. Monesti en lähtenyt Ashleyn mukaan kouluun, koska kouluhan on USA.ssa maksullinen, joten en tavallaan olisi saanut olla siellä. Niin tutustuin läheiseen ranchiin ja olisin saanut sieltä töitä pitemmäksikin ajaksi, jos olisin kerennyt(nyt kylläkin ensi kesänä menen sinne töihin). Outoa oli se että Usa.ssa ratsastus on poikien juttu ja tyttö on hullu jos haluaa kokeilla rodeota. Ja tyttö on jätkä, jos on hyvä rodeossa. Katsos usa on kauneusleikkauksien maa. Ashleyn perhe oli minulle ennastaan(kirjeiden kautta) tuttu, joten tulimme vallan mainiosti toimeen. Noloa oli kyllä kun monesti sekotin Ashleyn ja hänen kaksois siskonsa Jilianin. Hyvää hyvyyttäni autoin kiireistä äitiä kotitöissä ja valmistin heille parikin kertaa suomalaista ruokaa. Lähtä oli haikea, ja vaikka vain kolme kuukautta siellä vietin niin tunnen sen paikan todella läheiseksi. Onneksi sinne pääsen uudestaan ensi kesänä. Usa on hieno maa, jos siihen vain suhtautuu avoimesti. Ja jos joku kysyy "what´s up", hymyile vaan, niin ainakin mun kanssa ne vaan nauro, ja alko pähkäileen että mitä mä seuraavana keksin. Ja jos USaan oot lähös niin ei kannata olla hissukka, vaan pitää olla vähän sellanen duracel-pupu, että jaksaa olla menossa mukana.
Huonoja puolia paikassa oli että Presidentti on "maan isä", eli älä sano pahaa sanaa siitä. Ja koulu oli välis vähän räjähdys alttiissa tilassa, kun pelit hermostutti ja tyttöistä piti tapella, ja jengejä tiesi, mutta ei ne koulussa tapellu.
No tässä jotain mun usan matkasta. Toivottavasti pelastaa ees vähän sen mainetta.
-Maija-