Hei nuoret !
Sattumalta osuin näille sivuille ja mielenkiinnolla luin kannanottojanne ja järkyttäviäkin kertomuksianne kiusaamisesta. Ja nyt pyydänkin teiltä kommentteja ja kannanottoja.
Tyttäreni on myös kiusaamisen kohteena ajoittain enemmän ja ajoittain vähemmän. Hän on siitä minulle kertonut, olen ollut yhteydessä kouluun ja tulos on plus miinus nolla.Pyrin siis tukemaan
tytärtäni kuuntelemalla, lohduttamalla ja vakuuttamalla, että hänessä ei ole mitään vikaa.
Ehkä hänen on myös jollain tasolla helpompaa kestää tilanne, koska hänellä on koulussa myös ystäviä ja hyvä harrastusporukka vapaa-aikoina.
Mutta... toivoisin että joku tämän mahdollisesti lukeva kiusaaja vastaisi minulle seuraaviin kysymyksiin
1) Tyttäreni ulkonäköä haukutaan toistuvasti. Tämä on minusta käsittämätöntä, koska hän on ikäisekseen kehittynyt, pitkä tumma "eksoottisen"
näköinen tyttö, vaikka ihan suomalainen onkin.Riittääkö siis se, että hän ei ole tavallinen suomalainen persjalkainen vaalean kalpea keskiverto kuten esimerkiksi minä hänen äitinsä olen ?
2) Mitä kiusaaja tuntee haavoittaessaan toista? Miten toisen kärsimyksestä voi saada nautintoa. Koska tuskin sitä kukaan tekisi jos ei siitä jotain itselleen saisi.
3) Miten te kiusatut nuoret kestätte ja mitä me vanhemmat voisimme tehdä jotta parhaiten auttaisimme ja tukisimme teitä vaikka yhteydenotot opettajiin ja kouluun eivät tunnu kantavan yhtään minnekään
kaunista kevään jatkoa kaikille ja te kiusatut... ajattelen teitä.
T: eräs äiti
Sattumalta osuin näille sivuille ja mielenkiinnolla luin kannanottojanne ja järkyttäviäkin kertomuksianne kiusaamisesta. Ja nyt pyydänkin teiltä kommentteja ja kannanottoja.
Tyttäreni on myös kiusaamisen kohteena ajoittain enemmän ja ajoittain vähemmän. Hän on siitä minulle kertonut, olen ollut yhteydessä kouluun ja tulos on plus miinus nolla.Pyrin siis tukemaan
tytärtäni kuuntelemalla, lohduttamalla ja vakuuttamalla, että hänessä ei ole mitään vikaa.
Ehkä hänen on myös jollain tasolla helpompaa kestää tilanne, koska hänellä on koulussa myös ystäviä ja hyvä harrastusporukka vapaa-aikoina.
Mutta... toivoisin että joku tämän mahdollisesti lukeva kiusaaja vastaisi minulle seuraaviin kysymyksiin
1) Tyttäreni ulkonäköä haukutaan toistuvasti. Tämä on minusta käsittämätöntä, koska hän on ikäisekseen kehittynyt, pitkä tumma "eksoottisen"
näköinen tyttö, vaikka ihan suomalainen onkin.Riittääkö siis se, että hän ei ole tavallinen suomalainen persjalkainen vaalean kalpea keskiverto kuten esimerkiksi minä hänen äitinsä olen ?
2) Mitä kiusaaja tuntee haavoittaessaan toista? Miten toisen kärsimyksestä voi saada nautintoa. Koska tuskin sitä kukaan tekisi jos ei siitä jotain itselleen saisi.
3) Miten te kiusatut nuoret kestätte ja mitä me vanhemmat voisimme tehdä jotta parhaiten auttaisimme ja tukisimme teitä vaikka yhteydenotot opettajiin ja kouluun eivät tunnu kantavan yhtään minnekään
kaunista kevään jatkoa kaikille ja te kiusatut... ajattelen teitä.
T: eräs äiti
Vastaukset 9
Vanhimmat
Meillä oli sama tilanne. Jouduin ottamaan lapseni pois siitä koulusta, opettajat ei välittäneet, rehtori "unohti" asian. Katso Netistä Kiusattujen Tuki r.y:n sivut. Siellä on selitetty ilmiötä ja neuvotaan, mitä tehdä. Auttavat myös suoraan, kun otatte yhteyttä. Kiusaaminen on mahdollista poistaa kouluista ja työpaikoilta, jos kaikki sitoutuvat siihen.
harvempi välttyy kiusaamiselta
Must tuntuu, et ne on kateellisia sun tyttös ulkonäön takia, tai sit sillä on vaan jotenkin ärsyttävä luonne.
Sun kandeis ehkä sanoo rehtorille, ettei tyttös tuu kouluun, jos kiusaamista ei saada kuriin.
Tue vaan edelleen tyttöös samanlailla kun nyt ja jos ei muu auta niin käske tyttös sanoo niille kusaajille mitä persjalkoja ne on mitään sanoon toisen ulkonäöstä!!!!!!!!!!!!!!
kokemusta on tosiaan kuraattorin (koulun) ja kodin yhteistyön laadusta. Pohjahommaa...
Mua on kiusattu ala- ja yläasteella (yläasteella rankemmin!) ala-asteella mun äiti puuttui asiaan. Ja äiti meni si luonnollisesti keskustelemaan tilanteesta kuraattori ja mun opettajan kanssa niitten järkkäämään kokoukseen. no.. mä olin sillon ala-asteella aina tappelemassa yhen tytön kans joka oli aina ärsyttämässä, ja ku se ärsytti ja pökki mua tarpeeksi niin se sai kuonoonsa, ja kerran si lähti tukku hiuksia päästä ja otsaan tuli haava! no siitähän soppa syntyi.
Siellä kokouksessa sitten kuraattori vaa tuumas mun äitille et teillä taitaa mennä huonosti sun miehen kaa sängys ku sun tytöstä on kasvanu tollenen!!!! (kuraattori työskentelee vaasassa ala- ja yläasteilla ja siitä on muidenkin kanssa ollu huonoja kokemuksia) että sellasta.
ja tämä tyttö oli "rikkinäisestä kodista" joka osaltaa vaikutti asiaan. Vanhemmat eronnu, kävivät perheterapiassa, tyttö tiedettävästi ollut lastenkodissakin ja käynyt läpi huumeet ym.
juu.. ei se aina ole oikein koulun kanssakaan olla yhteistyössä. no yläasteella en kertonu mitään kiusaamisesta äitille, koska tiesin että siellähän se sama kuraattori olisi vielä yläasteellakin! no kärsin sen yläasteen si miten parhaaksi näin. Mulla on kommentteja täälä kiusatuille nimimerkillä "mie" jos haluat lukea.
Olen ny 22v. nainen, kihloissa, sain just luettua AMK:sta ammatin itelleni täälä hesassa ja muutenkin olen onnellinen!! eipä käy sääliksi kiusaajia hirveesti.. osa on oppinu asioita ny ku on mun kanssa jutellu myöhemmin, ja ovat kovin kummastuneita ja yrittävät selitellä jotain. Pojatkin ovat perään.. nyt... :D hah
-Eräs
Osoitit kysymyksesi nuorille, enkä minä ole nuori. Olen myös äiti ja perheessämme koettiin erittäin vahingoittavaa kiusaamista viime lukuvuonna. Sinun tehtäväsi on löytää apua. Ota asioista selvää äläkä luovuta. Älä luovuta, vaikka koulusta tulisi millaisia vastauksia. Kokemukseni mukaan - ja minä teidän varsin paljon, myös kuisaamisen teoriasta - kouluissa ei kovin hyvin ymmärretä ja osata puuttua oikein kiusaamiseen. Näihin asioihin törmään myös ammatillisella kentällä. Hyvää tahtoa kyllä on, mutta osaamista vähemmän. Vastuunottoa ei senkään vertaa.
Kiusatulla on oikeuksia. Mutta myös kiusaajalla on oikeus tulla kuulluksi. Selvitä yhdessä tyttäresi kanssa, mitä tapahtuu, konkretisoi tilanne. Hanki näyttöä. Kirjoita ylös sanoja, tekoja, päivämääriä ym. Kerro tyttärellesi, ettei kenenkään tarvitse hyväksyä kiusaamista. Vahvista tytärtäsi, vaikka se tuntuu joskus toivottomalta. Opetelkaa ns. neuvottelutaktiikkaa ennen kohtaamista opettajien tai kiusaajien kanssa. Ole aina läsnä näissä tapaamisissa.
Tarjoa tyttärellesi ulkopuolista keskusteluapua - ei koulusta esim. nuorten kriisipisteiltä tms. Koita saada tyttäresi ymmärtämään mitä kiusaamisprosessissa tapahtuu. Luo tulevaisuuskuvia. Älä anna periksi toivottomuudelle. Älä anna periksi koulunvaihdolle ennen kuin tilanne selviää.
Poliisin nettisivuilla nuoret oivat itse kysyä mieltään askarruttavia kysymyksiä ja saavat vastauksia. Herjaaminen on rikos ja teillä on oikeus tehdä rikosilmoitus. Kerro tästä myös kouluun. Vaadi koulua esittämään toimintasuunnitelma kiusaamistapauksissa. Koululla on sellainen oltava. Vaadi, että suunnitelmaa nuodatetaan ja toimenpiteistä sovitaan ja kirjataan, vaadi seurantapalavereja.
Hanki luettavaa, hanki materiaalia joka auttaa ymmrtämään tilannetta. Äidin sanat ja vakuuttelut eivät aina tehoa, mutta tutkimustulokset puhuvat puolestasi. Esim. Salmivallin "koulukiusaaminen ryhmäilmiönä" on ymmärrettävästi kirjoitettu ja selittää tyttärellesikin miksi jotain noin ikävää pääsee tapahtumaan. Yli 70% kauniista ja aikaisin kehittyneistä, fiksuista tytöistä joutuu jossain vaiheessa kiusatuiksi. Ikävää, mutta totta. Kateus on nuorison arkea.
Parempaa kevättä teille molemmille, voimia ja jaksamista. Voitte molemmat halutessanne ottaa meihin yhteyttä. Oma 13v tyttäreni on kokemansa ja oppimansa myötä valmis tukemaan muita nuoria.
Ihan selvä juttu...kiusaajat on ilmeisesti tyttöjä jotka ovat kateellisia tyttäresi ulkonäöstä. Sama on nähty ja koettu. Jaksamista! :)
kiusaajia on ainakin kahdenlaisia;
a) sellasia jotka kiusaavat vain kohentaakseen itsetuntoaan ja jotka ovat ehkä kateellisia kiusatulle.
tuntevat myös syyllisyyttä kiusaamisestaan ja ovat heikohkoja.
b) sellasia jotka oikeesti saavat fiiliksiä toisen ihmisen kärsimyksestä, tähän ei liity itsetunnon kohottaminen,
eikä henkilö välttämättä tunne syyllisyyttä.
ei tuo ihan nuinkaan mee mutta kirjotimpahan kuitenkin.
Itse oon kans kehittymeempi, kuin muut ikäiseni tytöt ja mua kiusataan aika rankasti ja luulen, että six että muut tytöt ovat kateellisia ja pelkäävänsä, että vien kaikki jätkät kun ne parveilee ympärilläni ja huokailee tissien perään.
Ulkonäöstä mua kiusataan varsinkin liikuntatunnilla, kun puen päälleni tms. muut sanovat että kattokaa mikkä meijerit tai onx faijas nainu lehmää ym.
Sit kun mulle kans alapäähän on kasvanu karvaa aika reippaasti ja en ollu ajellu niitä niin muut tytöt olivat jätkille kertonu tästä ja sit ne koitti väkisin vetää housuja multa pois, mut onnex mul oli tiukat farkut ettei saanu vedettyä.
Koita vaan olla tyttäres tukena, koululta on varmaan lähes turha oottaa apua!!!!!
Teidän kannattas ehkä mennä psykologille tms.eiks alle parikymppiset voi saada ihan ilmasta apua jstn? Jos menisitte molemmat,sinä tueksi,ja tyttäresi. Voisit sitten sinäkin viisastua entisestään,ja mahdollisesti tukea tytärtäsi vaikeuksissa niin että hän saavuttaisi vielä joskus eheän itsetunnon kiusaamisen sitä haavoittamatta. Aika hankala tilanne tytöllesi jos hän ei saa mistään tukea,ja hän tuntee kovaa ahdistusta kiusaamisesta! Positiivista ainakin se,että sinä haet apua netistä jos ei oma tyttösi osaa! Yleensähän kiusattu saattaa olla totaalisen yksin ,ilman esim.vanhempien tukea ongelmineen, löytämättä ikinä oikeita vastauksia kysymyksiin! Vaikeuksia vähätellään tai niistä ei puhuta -> vaikea kasvaa aikuiseksi pelkästään käskyllä "kasva nyt jo aikuiseksi!" tai "älä välitä".