Te suurvelalliset ja velaksi eläjät.
Miten selviätte jos yhtäkkiä korot nousevatkin 7 prosenttiin, tai niinkuin viimeisen laman aikana 17 prosenttiin.
Millä ilveellä hoidatte taloutenne kuntoon, miten selviätte veloista?
Voitte vastat että "Ei ne nouse, suomi ei ole osa maailmaa..."
Mutta jos nyt hypoteettisesti ajatellaan että näin kävisi.
Nuoripari joka on ottanut 250 tuhatta lainaa ja maksaa siitä nyt 1400/kk joutuisi maksamaan tuossa pahimmassa tapauksessa 3700/kk.
Tuskin korot tulevat enää tuonne 17 prossaan nousemaan, mutta väistämäton fakta on, että näin matalalla korot eivät tule pysymään.
Miten selviätte jos yhtäkkiä korot nousevatkin 7 prosenttiin, tai niinkuin viimeisen laman aikana 17 prosenttiin.
Millä ilveellä hoidatte taloutenne kuntoon, miten selviätte veloista?
Voitte vastat että "Ei ne nouse, suomi ei ole osa maailmaa..."
Mutta jos nyt hypoteettisesti ajatellaan että näin kävisi.
Nuoripari joka on ottanut 250 tuhatta lainaa ja maksaa siitä nyt 1400/kk joutuisi maksamaan tuossa pahimmassa tapauksessa 3700/kk.
Tuskin korot tulevat enää tuonne 17 prossaan nousemaan, mutta väistämäton fakta on, että näin matalalla korot eivät tule pysymään.
Vastaukset 17
Vanhimmat
onhan tuokin joku peruste, jolla voi perustella itselleen päivä, viikko, kuukausi ja vuosi toisensa jälkeen, miksi asuntoa ei kannattanut ostaa vielä silloin kun ne olivat halpoja. Sivuseikka on historiaalisen alhainen korkojakso, jota tässä on nautittu jo toistamiseen 10 vuoden sisään.
Fakta on, että viimeisen 15 vuoden aikana tuhnutus on maksanut vähintään 10-15 000 euroa/vuosi...ja tämäkin on vielä hyvin maltillinen havainto suoraan tilastoista.
Mutta jotenkinhan se on kymmenien ja pahimmassa tapauksessa satojen tuhansien tappiot itselleen selitettävä. Ja mitäpä sitä turhaan omistaa mitään, kun se maailmaloppukinn tulee 2012.
Kuten ajattelinkin niin saan tällaisia vastauksia.
Mutta kyse oli nyt että uudet suurvelalliset vastaisivat tähän.
Itse asun omassa talossa, jonka itse olen rakentanut.
Ensimmäinen talo maksoi remonttien jälkeen 130 tuhatta josta sain myydessä 249 tuhatta.
Sitten rakensimme tämän talon, lainaa on jäljellä 70 tuhatta.
En ole koskaan ottanut lainaa enemmän kuin on mahdollista maksaa vaikka toisen puolison tulot tippuisivat nollaan, tai molemmat joutuisivat lomautetuksi.
En siis millään tapaa vastusta oman ostamista, mutta kauhistuttaa niiden nuorten puolesta, josta nykykorolla ottavat lainan jonka juuri voivat hoitaa, kun ei tyhlata muuhun, ei mäydä reissuissa, eikä muutakaan ylimääräistä hankintaa tule.
Ja näitä on paljon, uskomattoman paljon nuoria pareja joilla viime korkoheilahduksessa korot tuplaantuivat ja paniikki oli käsin kosketeltavissa.
Velkaneuvontaan tulee nuoria jotka ovat vaikeuksissa kun ovat maksaneet vain korkoja, ja meinaavat alkaa lyhentää kun tulotilanne paranee.
Näitä käsittämättömia ihmissieluja ajattelin kysymykselläni, en väheksyen omistamista.
Mutta miksi pitää elää siellä äärirajoilla, miksi pitää ostaa se kallein mahdollinen mihin on varaa ja tinkiä muusta elämästä.
Siinä kun sitten korot tuplaantuvat, tai helposti kolminkertaistuvat, on se paha paikka kun nyt suurin osa kuukausimaksusta menee vain korkoihin.
Juuri kyselin pankista laina-asioita siinä mielessä että alkasin rakentamaan uuden talon. Pankinjohtaja näytti vihreää ja kertoi stressitesti tehdään kuudella prosentilla.
Eihän tuohon sinun esimerkkilyhennelmään tarvi lisätä kuin 112€, niin laina hoituu 6% ja 30 vuoden maksuohjelmalla.
Kiinteän kk-erän kanssa maksu ei nouse mihinkään. 250 tonnin lainana 1400€:n kk-erä riittää 6,7% korkoon asti, sitten pitää alkaa nostamaan kk-erää ettei velka ala kasvamaan.
En oikein ymmärrä tuollaista vaatimattomuutta ja idioottivarmanpäällepelaamista.
Olet varmaan ottanu varmuuden vuksi vittumaisen ja rumman ämmänkin ettei kukaan muu mies vain missään tilanteessa kiinnostu siitä ja yritä viedä.
Jos minä jään työttömäksi, niin puollison palkaalla ei makseta lainastamme edes kokroja 7% tasossa, joten siinä tilanteessa olisi edessä talon myynti.
Mutta paskaakos tuota murehtimaan etukäteen. Nykyisillä koroilla voisimme olla jonkin aikaa kumpikin työttöminä ja lyhennysvapaalla elintasosta ei tarvitsisi juurikaan tinkiä, toinen auto menisi myyntiin.
Nyt tuossa komeassa talossa on asuttu jo kymmenisen vuotta ja lainakin on yli puolen välin maksettu. Jos olisi lähtenyt tuollaisella varovaisuudella taloprojektiin, niin lapsilla ei olisi omia huoneita ja talo olisi muutenkin paljon kälysempi.
Meillä oli ensimmäinen talo 200 m2 ja kaikilla lapsilla oli jo silloin omat huoneet.
Nyt on 260 m2 ja edelleen on omat huoneet.
Ja talo sekä paikka on mitä ihanin.
Ei se että ei ole idiootti ja tuhlaa rahaa, ole sama asia kuin että asuu surkeasti.
Mutta kun osaa itse tehdä niin on helppo nauttia muustakin elämästä.
Meillä on myös etelänmatkoja (myös lapsille), purjevene, laskettelumatkoja (myös lapsille)...
No ei kai kukaan osta kalliimpaa kuin mitä tarvitsee!?!?! Yleensä on ongelmana että ei ole varaa siihen mitä tarvitsisi ja haluaisi.
Ja jos ihan rehellinen olet, niin taisit pistää siihen ensimmäiseenkin rahaa vähän enemmän mitä nyt laskiskisit turvalliseksi määräksi.
Itse kakensin suoraan sen suuremman talon ja jätin tuon tuhran välivaiheen pois. Nyt jo uskaltaa sanoa että oli oikea päätös, vaikka alussa tuntui että riski on suuri.
Meillä on asuntolainaa n. 44000e ja sen korko on kiinteä lopun laina-ajan. Siihen ei siis koron nousu, kuten valitettavasti laskukaan vaikuta.
Muuta lainaa on n. 100000e ja siinä jos sen korko nousisi 7%:iin, niin silti maksaisin niitä takaisin samaan tahtiin, kuukausierä olisi vaan n. 340e enemmän. Luultavasti siinä kohti myös tarksistelisin sijoitusasunnin vuoksia, mutta en realisoisi.
Jos kosko nousisi 17%:iin, niin silloin kuukausittain lainaan menisi n. 1150e enemmän. Senkin kanssa voisi elää, mutta säästöön/sijoitukseen ei jäisi kuukaudessa kuin noin 1500e, mikä olisi harmi sillä jos korot olisivat 17% käteisen rahan omistaja on kuningas ja erityisesti kaikenlaista vesiskoottreia, mönkijää, kelkkaa jne. kilkettä saisi uloskantohintaan.
Mutta, jos korot nousisivat 17%:iin, niin olisi varmasti aika monta murhetta sitä ennen. Kaikkihan on tietysti mahdollista, muta ei kovin todennäköistä. Pankkimaailmassa tänään stressitesti tehdään 7% koron mukaan, (joissakin paikoin vain 5%).
Kuten kirjoitin, kysymys ei ollut kohdistettu kaltaisillemme fiksusti asiat hoitaneille, vaan nuorille ääriräjoilla eläville ihmisille.
niin sinunkaan ei tarvitsisi moisia miettiä....
Mutta on paljon nuoria, jotka eivät vielä osanneet luke kun olisi pitänyt mielestäsi ostaa.
Ja kokoaika tulee lisää. Missä on pankkien vastuu lainarahan jakamisessa?
Mutta ne nuoret jorka ostivat, saivat talonsa ja asuntonsa halvemma kuin ne jotka eivät ostannet.
Tänään asunnot ovat halvempia kuin milloinkaan tulevaisuudessa (nimellishinnaltaan).
Edellisellä oli kuitenkin hyvä pointti. Täällä nimittäin huudellaan jatkuvasti "ajoissa ostamisen" perään ja haukutaan niitä, jotka eivät ostaneet silloin kun olisi pitänyt. Useat ostajat ovat silti ensiasunnon ostajia, jotka olivat rippikoulussa tai jopa nuorempia silloin kun palstalaisten mielestä olisi pitänyt ostaa.
Monet vanhemmatkin, kuten minä itse, eivät voineet ostaa silloin kun olisi pitänyt ostaa. Kysyin lainaa juuri opiskelut päättäneenä v. 2002/2003, mutta silloisiin säästöihini ja tuloihini nähden laina olisi jäänyt niin pieneksi ettei sillä saanut asuntoa lähimailtakaan sieltä mistä halusin. Itseasiassa ei edes samasta kaupungista. Pankkitäti sanoi suoraan, että parempi kun et ota vaan katsot tilannetta uudelleen myöhemmin. Piti siis jatkaa tuhnuttelua, että sai säästettyä palkasta riittävästi isompaa lainaa varten.
Nyt kun aikaa on kulunut, on asuntojakin kertynyt jo pari kappaletta eli yli oman tarpeen. Toki asunnot kallistuivat koko ajan matkan varrella, mutta nyt ne sijaitsevat siellä missä haluankin. Lainaa saan nykyään aivan eri tavalla kuin 2002/2003. Vaikka osittain se riippuu toki vaurastumisestani, on selvästi nähtävissä pankkien hölläkätinen lainapolitiikka. Tänä päivänä vaatimukset omarahoitusosuudestakin ovat aivan mitättömät.
Ihan sama onko odotellu 10 vuotta tai 10 viikkoa, turhaa se kuitenkin on ollu, eikä siitä ole hyötynyt mitään. No sen verran kannattaa odotella että tietää mitä haluaa ja mihin on varaa, mutta kun se on selvillä niin silloin pitää iskeä heti kun saalis on näkyvillä.
Lainaa otettu alunperin 1.2 miljoonaa eli 200.000€. Silloin lyhennys aikataulu laadittiin 6% tasoon ja 28v maksuajalla, josta tuli 1242€/kk. Lainahan on lyhentynyt selvästi aikatalua nopeammin, kun keskikorko ei taida olla kuin jotain kolme prosenttia, laina tulee siis maksettua alle 20 vuoden aikana, eli alkaa olla yli puolen välin.
Koron kestäisi siis nousta hetkellisesti tällä hetkellä noin 10%:iin ja kk-erä riittäisi vielä korkoihin ja joka kuukausi tuo raja nousee pikkuisen yllemmäksi kun laina lyhenee vähän yli prosentin korolla. Teitysti jos tuollainen korkotaso jatkuisi pitkään, niin kk-erää pitäisi nostaa jotta laina lyhenee.
Kun ei tällä palstalla saa edes varoittaa ihmisiä typeryyksissään liikavelkaantumasta.
Velkaneuvonnat vaan ovat tukossa, olleet jo muutaman vuoden.
Monet nuoret ahneuksissaan ylivelkaantuvat.
Ei katsella huomista pidemmälle.
Minulla on kaksi lainaa, joista toinen on tasalyhenteinen ja toisessa on kiinteä tasaerä. Niillä on hankittu kaksi sijoitusasuntoa, joissa vuokralaiset. Lisäksi velaton okt ja metsää.
Mainitsemasi 17% korko ei ole tätä päivää, mutta 7% voi ollakin, ottaen huomioon lähtötason eli nollan. Aikoinaan 80-luvulla helibor-korot olivat halvimmillaankin lähes 10% jo ennen asuntokuplan romahtamista ja korkotason nousua 17%:iin, joten korkojen nousu on suhteessa lähtötasoon.
Korot eivät nouse yhdessä yössä, mutta kuvitellaan skenaario jossa niin tapahtuisi. Jos korkotaso huomenna aamulla nousisi 7%:iin, niin tasalyhenteisen lainani takaisinmaksuerät hieman yli 1,5-kertaistuvat. Käytännössä se tarkoittaa 600 euroa lisää per kk, mikä ei todellakaan kaada taloutta.
Jättäisin vain vastaavalla summalla ostamatta osakkeita ja/tai rahastoja joita muuten ostaisin säästöön. Tasaerälyhenteisessä kuukausierä ei puolestaan muutu minnekään, mutta laina-aikani pidentyisi 4 vuodella. Luultavasti tarkistaisin molempien asuntojen vuokraa ylöspäin, mikä pienentäisi tuskaa.
Kuvitellaan, että mukaan tulisi työttömyyttä. Palkanmaksu katkeaisi heti. Kuvitellaan edelleen, että työttömyys jatkuisi pitkään. Minulla on mainittuja lainoja varten varattu puskurirahasto osakkeista, rahastoista ja korkeakorkoisista talletuksista, joten yhden vuoden voisin jatkaa lyhentämistä tämän puskurin avulla vaikka palkkatulot olisivat nolla.
Seuraavaksi voisin ottaa käyttöön lyhennysvapaat, joita minulla on lainaehtojen mukaan oikeus käyttää enintään 2 vuotta. Työttömyyden jatkuessa sen jälkeen tulisi vuoroon omat ja vaimon käteissäästöt, yhteensä 70.000 euroa, josta osa menisi tietysti elämiseen. Sen jälkeen voisin myydä omistamaani metsää josta saisi useamman kymppitonnin.
Yhdessä näillä lukemilla puhutaan siitä, etten olisi saanut työtä vielä 5-7 vuodenkaan jälkeen, mikä olisi hurjaa, koska olen korkeasti koulutettu ja alallani työttömyys on yleensä 1%. Jos kuitenkin kävisi näin onnettomasti, niin sitten olisi pakko alkaa myymään kyseisiä sijoitusasuntoja ja aivan vihoviimeisenä keinona omakotitalo.
Sitä ennen voisin kuitenkin tarttua vielä oljenkorteen ja lainata pian eläköityviltä vanhemmiltani rahaa, heillä kun ei ole enää lainoja vaan kaikki omaisuus on velatonta. Voisin mahdollisesti pyytää ennakkoperintönä vaikkapa yhden heidän sijoitusasunnoistaan ja myydä sen, jolla lyhentäisin sitten omien sijoitusasuntojeni velkaa.
"Seuraavaksi voisin ottaa käyttöön lyhennysvapaat, joita minulla on lainaehtojen mukaan oikeus käyttää enintään 2 vuotta."
Niin siis nuo ovat valmiiksi sovittuja lyhennysvapaita, minulla niitä on 48kk, on siis kirjattu lainan ehtoihin. Mutta tosiasassahan lyhennysvapaat eivät ole mikään hupeneva luonnonvara, vaan pankki voi niitä harkinnan mukaan myöntää rajattomasti lisää. Jos on vaikka sadan tonnin velan panttina kolmensadan tonnin asunto, niin sehän pankille vain hyvä kun saa tuollaisesta lainasta korkoja, jos korot jää rästiin niin pankki saa takuulla omansa pois.