palkkaa laskettaessa. miten käyttäytyy, lasketaanko pelkkä verokirjalla tapahtuva palkannosto tai vastaavasti pääomatulo joka nostetaan yhtymästä palkaksi vaikka yhtymän tileille jää vielä voittoa runsaastikkin, entäpä vaikka yhtymän varojen sijoituksista tuottamat voitot. näitä yhtymiähän on nykyään jo huomattava määrä
maatalousyhtymä
viljelijän tunti
291639
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
edes maavaari ei kuvittele tietävänsä....
odota rauhassa kyllä maavaari vastaa, vastauksen luettuasi vastuu siirtyy lukijalle, yhtymä saattaa olla hänelle aika tuntematon yritysmuoto.
en tunne aluetta , kysy vero toimesta.
Terv . MAAVAARI
"Vaikeaa tuentaa" Näsä viisaus on harvoin hyve
nimeä veropörsistä
vaikuttaako tämä kuinka ratkaisevasti viljelijän tuntipalkkaa määriteltäessä, tässähän on se mahdollisuus että nostaa tuloa sen mukaan mitä perhe kuluttaa, loput sitte vaikka pääomatulona. palkansaajillahan kaikki ansiot on otettava verokortin kautta kuukausittain eikä rahaa voi "jättää " mihinkään. nykyisinhän maatalouyhtymä on hyvinkin yleinen muoto joten tällä voisi olla jonkinlainen painoarvo viljelijän palkkaan kun nämä yhtymät on juuri niitä jotka ovat pysyneet kehityksessän mukana eivätkä ole jumittuneet sinne kultaiselle 80-luvulle
aivan samalla tavalla ja taulukolla kuin muitakin ammatti tai yrittäjä ryhmiä, mitään veroetuja ei viljelijällä ole
karkeimpia virheitä mitä syntyy kun viljelijät vertaa tuloansa verokortilla verotettaviin palkansaajiin
verotetaan aivan samalla tavalla kuin yksittäistäkin viljelijää.
Moottori- ja raivaussahan sekä mönkijän ja moottorikelkan kulut vähennetään maatalouskäyttöä vastaavalta osalta. Muun selvityksen puuttuessa mönkijästä voidaan vähentää 13,50 euroa/käyttötunti, moottorikelkasta 11 euroa/käyttötunti ja moottori- ja raivaussahasta enintään 85 euroa/vuosi.
yrittämisestä aiheutuneet kulut voi vähentää kuten muutkin yrittäjät.
"Yhtymä voi maksaa palkkaa yhtymän osakkaalle,
joka on työskennellyt yhtymän tulonhankkimistoiminnassa.
Palkanmaksun
sivukulujen vuoksi ei ole kuitenkaan tarkoituksen
mukaista maksaa palkkaa osakkaalle,
vaan osuus kannattaa jakaa tulo-osuutena
yhtymän tuloksesta.
Yhtymän osakkaan puolisolle, joka
ei ole yhty-män osakas, voidaan maksaa
palkkaa työskentelystä yhtymässä. Maksettu
palkka on yhtymän verotuksessa vähennyskelpoinen
menoerä ja lisäksi se lisää yhtymän
nettovarallisuutta 30 %:lla."
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/proagria_etelapohjanmaa/Palvelut/Talousneuvonta/Sukupolvenvaihdos/opas.pdf
Tasausvaraus
Tasausvaraus on maatilakohtainen tuloksenjärjestelykeino, jolla voidaan tasoittaa verotettavien tulojen vaihtelua ja siten pienentää verojen määrää. Varauksen tekeminen lykkää tulon osan verotuksen tulevaisuuteen.
Tasausvaraus lasketaan maatalouden puhtaasta tulosta verolomakkeen kohtaan III.17. Määrältään se on enintään 40 prosenttia maatalouden puhtaasta tulosta täysin sadoin euroin laskettuna, kuitenkin vähintään 800 euroa ja enintään 13 500 euroa. Verovuodelta tehdyn tasausvarauksen määrää voidaan muuttaa ennen verotuksen päättymistä.
Tasausvaraus on käytettävä investointeihin tai tuloutettava viimeistään kolmantena verovuotena sen tekemisestä. Maatalouskoneisiin ja -kalustoon se tulee käyttää sinä vuonna, jona hyödyke on hankittu, vaikkei konetta vielä olisi otettu käyttöön. Rakennusten, rakennelmien, salaojien, siltojen, patojen ja muiden vastaavanlaisten hyödykkeiden hankintamenoihin tasausvaraus on käytettävä sinä verovuonna, jona hyödykkeen rakennustyö on aloitettu tai se on valmistunut. Tasausvarausta ei voida purkaa lisäalueeksi ostetun tilan tuotantorakennuksiin.
Jos varauksen käyttää investoinnin hankintamenon kattamiseen, varaus tuloutuu poistoprosentin tahdissa, eli mitä alhaisempi poistoprosentti, sitä hitaampi tuloutus. Uuden varauksen tekemistä ei estä aikaisemmin tehdyn varauksen tuloutus tai käyttäminen samana vuonna.
Investointiin purettu tasausvaraus pienentää 2-lomakkeen sivun 3 kohdan V menojäännöstä, josta lasketaan verovuoden poistot. Purkamattomat tasausvaraukset ja mahdollinen tuhoutuneen rakennuksen jälleenhankintavaraus ilmoitetaan verolomakkeen sivun 4 kohdassa XIII.
JA SITEN PIENENTÄÄ VEROJEN MÄÄRÄÄ... lukee alussa. mites tämä toimii palkansaajan kohdalla????????
investoi , eikä palkansaaja yritä , palkansaaja vaan ihmettelee ja kadehtii , niin kuin sinä nyt.
veron määrää, ainoastaan tasaa veroja nimensä mukaisesti.
mättää lue ja ymmärrä tosiasiat edes, on kummaa solvausta palkansaajaa kohtaan, työmatkakulut halvinta kulkuneuvoa käyttäen,.
että siten pienentää maksettavaa veroa. pitääkö vääntää rautalangasta
varaus puretaan eli plus miinus nolla
kun nyt ei tartu silmään
mutta palautuu, PALAUTUU maksuunpanovuotena , siinä sulle RAUTALANKAA
mitäs jos tekeekin uuden varauksen joka vuosi
ammattilainen , kun ootte muitakin asioita vaan siirtänyt.
Viljelijä joutuu usein tekemään velkaa kun investoi, maksettaessa
velka muttuu verotettavaksi , näin tasataan epäkohtaa.
Ei tule kaksinkertaista veroa.
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/agronet/Tilanjohtaminen/Verosuunnittelu/Tasausvaraus
"Tasausvarauksen teko tarkoittaa, että osa verovuoden aikana saaduista tuloista siirretään tuloutettavaksi seuraavien kolmen vuoden aikana. Tehdyt tasausvaraukset voidaan joko purkaa investointeihin tai tulouttaa tuloksi.
Tasausvarauksia tekemällä ja purkamalla voidaan vähentää verotettavien tulojen vaihteluja ja sen myötä kokonaisverotusta. Investointeihin kohdistettavilla tasausvarauksilla tehdään tulevista investoinneista verovähennyksiä etukäteen."
virallisesta asiakirjasta....ja sen myötä kokonaisverotusta
tunnusomaista mielikuvitus. Jatkuvasti väärin köytettynä vaan velkaannutaan , ja edessä on
pahimmillaan konkurssi. esim. suomen suurin navettainvestointi , männä vuonna.
veron määrää se ei kyllä pienennä se sanoo jo järkikin jos laitan varaukseen kymppitonnin siitä ei varausvuonna makseta veroa ja puran varauksen toisena vuonna ja maksan veron eli tulos plus miinus nolla, voin tietysti pitää varausta jatkuvasti tapissa ja välttyä siellä olevasta varauksesta maksamasta veroa mutta pakko se joskus on purkaa, viimeistään silloin kun lopetan maatalouden.
vastuulle laittaisit konkurssin, järjestelmän vai väärien laskuperusteiden.
mihin sinä unohdat tarkoituksellisesti verotuksen prokression? edellähän sanotaan että tasaa veronmaksua ja VÄHENTÄÄ KOKONAISVEROTUSTA.
toimii molempiin suuntiin, tietyissä tulorajoissa voi olla hyötyä mutta hyöty on hyvin marginaalinen etten puhuisi kokonais veroasteen alentamisesta on turha puhua.
tietysti sunnat tuntuu pieniltä mutta täytyy muistaa että kun viljelijät mielellään vertaa yrityksensä tuottamaa voittoa duunarin tuntipalkkaan niin esim 10000 euron säästö veroissa tekee viljelijän 2500 tunnin vuosittaista työmäärää kohden 4e!!!!!