Ajattelen elämää
- vain ruohonkorsi,
ei enempää.
Ja ruohon tehtävää:
Olen ruohonkorsi
- ei enempää!
- vain ruohonkorsi,
ei enempää.
Ja ruohon tehtävää:
Olen ruohonkorsi
- ei enempää!
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ruohonkorresta tuli mieleeni vertaus.
Ihminen on kuin ruoho, joka aikansa kukoistaa ja sitten lakastuu. Se on kuin elämänkaari, on aika kasvaa ja kehittyä ja on aika lakastua, loppua.
"Olen ruohonkorsi."... siinä on omanarvontuntoa, minun ei tarvitse olla muuta kuin mitä olen. Se riittäköön! Minun ei tarvitse olla kaunis kukkanen, vaan minun tehtäväni on olla ruohonkorsi.
Olet oikeilla jäljillä runon tulkinnassa, vaikka itse annan ruohonkorrelle vieläkin suuremman arvon. - Kuin ei olisi mitään tärkeämpää. Ihminen ei aina ymmärrä pienten, vaatimattomien asioitten merkitystä - edes itsessään. Sen sijaan surraan täysin tyhjänpäiväisiä asioita.
Muistelen Einsteinin sanomaksi väitetyn, että ihmiskunnalla on elinaikaa neljä vuotta jos mehiläiset katoavat. Totta tai ei, se kuvaa hyvin pienten hyönteisten merkitystä kasvien pölyttäjinä ja elämän välittäjinä.
Yhtä tärkeitä, ellei vieläkin tärkeämpiä ovat olemattoman pienet änkyrimadot, jotka jalkojemme alla hajottavat kaikkea maahan putoavaa kasvikunnan ja eläinkunnan jätettä. Mitä tapahtuisi ilman niitä?
Ja ruoho sitten, mitä tapahtuisi ilma sitä?
ja miten lähellä mainitsemaasi neljää vuotta olemme - vain muutama mehiläinen jäljellä
ei enempää?
Niin, me kaikki olemme kuin ruohonkorsia vain. Toki korsien seassa on aina sellaisia rikkaruohonkorsiakin, niitä kaikkein sitkeimpiä?
Eikä sitä vihantaa ruohokenttää täten saa oikein mitenkään pysymään siloisena?
Toisaalta sitten, se siloisinkin ruohomatto kuivuu karrelle, kun on sellainen/tällainen kuiva kesä. Mutta ihmettä kummaa, ei tämäkään estä niitä kuolemasta? Eikä edes ne paukkuvat pakkasetkaan?
Olipa sillä kaikkein ohuimmallakin ruohonkorrella sitten vaikka kuinka ohut pieni juuri? Aina se vaan sieltä päänsä nostaa?
Olla pelkkä ruohonkorsi vaan? En tiedä, kuihtuuko se siloinen ruohonkorsi, jos sen juuriltansa irti repii? Rikkaruoho ei kuitenkaan?
Pikaista aatosta, tässä!
Sinä olet siitä hauska vastaaja että pystyt kirjottamaan melkein mistä runosta tahansa oman vastausrunon tai ainakin pienen kertomuksen. Hyvä niin. Ja kiitos tästäkin!
Suurten kirjailijoiden tuotannosta nostetaan usein yksi yli muun tuotannon pääteokseksi.
Entä nettirunoilijan tuotannosta - yksi runo ylitse muiden.
Tässä se on filosofi Tee.: "Ruohonkorsi"
Kiitän ylitsevuotavasta kehusta ja arvostuksesta! Mutta eikö minulla olisi vielä varaa edes vähän parantaa?
Elätän vielä toivoa.
anteeksi, siis tähänastisista