Lukio-opinnot ovat siis minullakin kohta edessä ja koska lääketieteellinen on ollut haavena jo useamman vuoden ajan, se tuntuu sopivalta alalta. Olen hyvä kemiassa, fysiikassa ja biologiassa, sillä ne ovat olleet lempiaineitani niin kauan kuin olen niitä opiskellut. Ainoastaan ongelmia tuottaa matematiikka, jonka kurssit olen suunnilleen kahdeksan keskiarvolla rämpinyt läpi. Nyt siis mietityttääkin, riittääkö se pitkään matematiikkaan lukiossa? Opon mielestä nimittäin pitkä matikka melkein vaatisi 9 tai 10 arvosanan ja on suorastaan pakollinen lääketieteelliseen pyrkivälle. Onko tämä siis totta, kannaattaako minun siis ottaa jotain lisäkursseja matematiikasta? Ja olisiko lyhyellä matematiikalla mitään mahdollisuuksia lääketieteelliseen jos sen kirjoittaisi (tai ainakin yrittäisi kirjoittaa) hyvin?
Lääkis = Pitkä matikka?
kasinmatikka
41633
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Itse olen lukion toisella vuodella ja myös lääkikseen pyrkimässä. Mitä itse olen kuulut, lääkiksen pääsykoe kirja Galenos ei sisällä pitkää matematiikkaa vaan koostuu pääosin fysiikasta ja kemiasta. Tietenkin noihin fysiikan laskuihin olisi suuri apu osata pitkä matematiikka, mutta lyhyellä pääsee ihan yhtä helposti kunhan ymmärtää Galenoksessa olevan fysiikan. (Itsellänikin on muuten pitkä matematiikka 8-tasoa)
Pitkä matematiikka ei ole yhtään vaikeata, kunhan oikeasti muistat tehdä läksyt, tai ainakin yrittää ja ottaa sitten selvää myöhemmin asioista joita et tajua. Itse olen saanut sellaista 8-9 lähes joka kurssista ja matikan numero ennen lukioa oli 9. Ainoa huono numero tuli, kun sairastin keuhkokuumeen ja jouduin olemaan poissa koulusta 2 viikkoa ja putosin täysin kärryiltä. Jos mietit vielä otatko lyhyen vai pitkän, suosittelisin ainakin kokeilemaan pitkää muutaman kurssin verran
Ei pitkä matikka ole mikään vaatimus lääkikseen, vaikka niin jotkut sanovatkin. Lääkiksen kokeessa ei ole oikeastaan ainoatakaan puhtaasti matematiikan tehtävää. Tosin uutena on lisätty todennäköisyyksiä ja tilastotiedettä, mutta ne käydään läpi lyhyessäkin matikassa.
Galenos myös esittelee joitakin kaavan johtamisia ja (lyhyellä matikalla) erikoisen näköisiä integraaleja, mutta niitä ei tarvitse osata, sillä ne ovat koealueen ulkopuolella, kuten kaikki muutkin kaavojen johtamiset.
Kokeessa riittää, että tietää mitä kaavaa käyttää. Sitten vain sijoittaa luvut kaavaan ja saakin jo oikean vastauksen. Joskus kaavaa pitää vähän pyörittää ja vaikeammissa tehtävissä voi tarvita pariakin kaavaa.
Laskurutiini on kuitenkin tärkeä, eli fysiikan ja kemian laskuja kannattaa laskea ja paljon.
Kyllä kasin matikka riittää ihan hyvin lukion pitkään matikkaan. Itse tosin vaihdon lyhyeeseen kun en oikein jaksanut panostaa pitkään matikkaan.
Ainakin vielä yo-kokeista saatava hyöty on marginaalinen. Ensi keväästä alkupisteytys muuttuu:
Huomioon otetaan seuraavat aineet:
äidinkieli
vieras kieli (A-kieli/pitkä kieli) tai toinen kotimainen kieli (A-kieli/pitkä kieli) (paras näistä)
biologian tai fysiikan tai kemian ainereaalikoe (paras näistä)
mikä tahansa ainereaalikoe tai laaja matematiikka (paras näistä)
Helsingin lääketieteellisessä tiedekunnassa toinen kotimainen kieli
Eli täydet alkupisteet voi saada, vaikka ei kirjottaisi matikkaa lainkaan! Mutta kuten sanoin, yo-kokeista saatava hyöty on melko pieni.
Pääsykokeeseen tarvitset erinomaiset tiedot lukion fysiikasta ja kemiasta, matematiikasta vain tilatomatematiikka. Näillä pääsykoe kirja avautuu. Nyt kun vasta aloitat lukiota muista laskea paljon. Yliopistoon mennään sisälle vain yo-todistuksen arvosanoilla ja pääsykokeilla. Huonoillakin arvosanoilla tie aukenee, kunhan pääsykoe menee täysin nappiin. Tällä hetkellä pääsykoe on laskupainotteinen. Siispä fysiikan ja kemian laskut haltuun. Muista vaatimukset voivat olla eri luokkaa 3 vuoden päästä, mutta näin tällä hetkellä.