Miksi ihmiskunta "taantui" antiikinajoista

"Antiikin aikana ruttoepidemioista kärsittiin siinä missä keskiajallakin."

ei ole mitään varmuutta siitä että antiikin aikaiset epidemiat olisivat olleet juuri ruttoa. mutta ainakin v. 1347 jälkeen ruttoepidemiat kiusasivat tavan takaa eurooppaa(kin).

ja hassu uutinen johon törmäsin, vuodelta 1997: Madagaskarilta löytynyt antibiooteille ja muille lääkkeille resistentti paiserutto!

Kylpylöiden lakkauttamiseen vaikutti voimakkaasti Amerikoista levinnyt syfilis. Hilpeä kylpyläelämä oli myös vetänyt puoleensa seksiä ja kun seksistä seurasi syfilis, syy pantiin kylpylöille ja peseytymiselle.

sharyn kirjoitti:

Kylpylöiden lakkauttamiseen vaikutti voimakkaasti Amerikoista levinnyt syfilis. Hilpeä kylpyläelämä oli myös vetänyt puoleensa seksiä ja kun seksistä seurasi syfilis, syy pantiin kylpylöille ja peseytymiselle.

Lue lisää

Amerikka "löydettiin" vasta 1495. Ei se syfilis siis tuhonnut antiikin Rooman ajan kylpylöitä.

"Lopulta germaanien vaikutus muinaisen Rooman kansojen joukossa alkoi heiketä ja kansat pääsivät jälleen rakentamaan sivistynyttä yhteiskuntaa. Kehitys eteenpäin alkoi lopulta lähes tuhannen vuoden kaaoksen jälkeen juuri Rooman ydinalueilta, Pohjois-Italiasta. Järjestäytyneitä valtioita alkoi syntyä ja tiede ja taide alkoivat jälleen kukoistaa. Kuvaavaa on, että germaanien ydinalueella Saksassa jatkui pikkuvaltioiden sekamelska ja keskinäinen sotiminen vielä 1800-luvun jälkipuoliskolle, mutta lopulta sielläkin onnistuttiin valtion muodostamiseen."

Oletko unohtanut sellaisen (liitto)valtion kuin Pyhä Saksalais-Roomalainen Keisarikunta? Se pysyi kasassa tuhat vuotta. Tämä kertonee jotain germaanien "kyvyttömyydestä" perustaa kestävä valtio. Myös Kaarle Suuren valtakunta oli germaaninen. Nimenomaan germaaniset angolosaksit yhdistivät Englannin lukuisat pikkuvaltiot yhdeksi valtakunnaksi mikä yhä on olemassa.
Mitä tulee "germaanien ydinalueisiin" niin eivät ne mitenkään olleet Euroopan ainoat sotaakäyneet maat. Ja myös näillä alueilla tieteet ja taiteet kuskoistivat. Kirjapainotaidonkin germaanit kehittivät.

"Vasta täydellisten romahdusten jälkeen Saksakin toivottavasti lopulta siirtyi normaalien yhteiskuntien joukkoon - yli kahdentuhannen vuoden jälkeen sen päästyä yhteyteen korkeakulttuurin kanssa"

Aivan, aivan niin: sellaisia henkilöitä kuin esim. Gutenberg, Dürer, Bach, Brahms, Mozart, Beethoven, Goethe, Schiller, Wagner, Mommsen, Schliemann ja Thomas Mann ei voida katsoa kuuluviksi länsimaisen kulttuurin ja sivistyksen edustajiin.

Michelarkangelo kirjoitti:

"Lopulta germaanien vaikutus muinaisen Rooman kansojen joukossa alkoi heiketä ja kansat pääsivät jälleen rakentamaan sivistynyttä yhteiskuntaa. Kehitys eteenpäin alkoi lopulta lähes tuhannen vuoden kaaoksen jälkeen juuri Rooman ydinalueilta, Pohjois-Italiasta. Järjestäytyneitä valtioita alkoi syntyä ja tiede ja taide alkoivat jälleen kukoistaa. Kuvaavaa on, että germaanien ydinalueella Saksassa jatkui pikkuvaltioiden sekamelska ja keskinäinen sotiminen vielä 1800-luvun jälkipuoliskolle, mutta lopulta sielläkin onnistuttiin valtion muodostamiseen."

Oletko unohtanut sellaisen (liitto)valtion kuin Pyhä Saksalais-Roomalainen Keisarikunta? Se pysyi kasassa tuhat vuotta. Tämä kertonee jotain germaanien "kyvyttömyydestä" perustaa kestävä valtio. Myös Kaarle Suuren valtakunta oli germaaninen. Nimenomaan germaaniset angolosaksit yhdistivät Englannin lukuisat pikkuvaltiot yhdeksi valtakunnaksi mikä yhä on olemassa.
Mitä tulee "germaanien ydinalueisiin" niin eivät ne mitenkään olleet Euroopan ainoat sotaakäyneet maat. Ja myös näillä alueilla tieteet ja taiteet kuskoistivat. Kirjapainotaidonkin germaanit kehittivät.

"Vasta täydellisten romahdusten jälkeen Saksakin toivottavasti lopulta siirtyi normaalien yhteiskuntien joukkoon - yli kahdentuhannen vuoden jälkeen sen päästyä yhteyteen korkeakulttuurin kanssa"

Aivan, aivan niin: sellaisia henkilöitä kuin esim. Gutenberg, Dürer, Bach, Brahms, Mozart, Beethoven, Goethe, Schiller, Wagner, Mommsen, Schliemann ja Thomas Mann ei voida katsoa kuuluviksi länsimaisen kulttuurin ja sivistyksen edustajiin.

Lue lisää

Pyhä Saksalais-Roomalainen keisarikunta oli pääosin epäonnistunut yritys yhtenäisen valtion perustamiseen. Kyse ei ollut muusta kuin hyvin löyhästä liitosta. Siihen kuuluvat itsenäiset pikku ruhtinaskunnat taistelivat hyvin usein keskenään eikä keisarilla ollut pieniä hetkellisiä poikkeuksia lukuunottamatta käytännössä valtaa.

Kyvykkäiden yksilöiden ansiosta germaanit perustivat aina silloin tällöin hetkellisesti suuriakin valtioita, jotka säännönmukaisesti hajosivat takaisin toisiaan vastaan taisteleviksi pienemmiksi valtioiksi tämän kyvykkään yksilön kuoltua.

1400- ja 1500-luvuille tultaessa yli tuhannen vuotta Rooman luhistumisen jälkeen, ja Pohjois-Italiassa syntyneen renssannsin levittyä oli todennäköisesti germaanien pienistä valtioista hyötyäkin. Kyvykkäät yksilöt onnistuivat löytämäään usein sellaisen hallinnon, jossa heille oli mahdollista kehittää ajatuksiaan. Tiede ja taide alkoivat kukoistaa, vaikka osassa valtioista olikin kaiken tyrehdyttävä entinen sotaisia kulttuuri vallassa. Varsinkin alueilla, jotka eivät olleet koskaan kuuluneet Roomaan ja jossa väestö oli tämän seurauksena puhtaammin germaanista perimää taiteiden ja tieteen kehitys oli vaikeaa. Lopulta juuri sieltä nousi Saksan yksi sotillallisin kansa, joka onnistui sodillaan alistamaan muut saksalaiset valtansa alle. Preussilaisten aloittamista sodista muuta Saksaa vastaan ja muita Euroopan valtioita vastaan syntyi paitsi Saksa myös Euroopalle tuhoista kaksi maailmansotaa.

Brittein saarilla roomalaisten sieltä poistuttua alkoi suuri kaaoksen aika, koska eri germaaniheimoja hyökkäsi maahan ja ajoi maan sadoiksi vuosiksi sekasortoon. Kehitys yhtenäiseen valtioon alkoi vasta normannien valloitettua maan. Normannit olivat germaanisten viikinkien ja gallialais-roomalaisten ranskalaisten onnistunut yhdistelmä, joka lopulta sai germaanien kuutisen sataa vuotta raiskanneen maan järjestyneeseen tilaan

kun otit tämän asian puheeksi. Sillä monien väite ihmiskunnan "taantumisesta" antiikinajoista keskiajalle tultaessa perustuu pitkälti siihen, että miksi roomalaisilla oli kivetyt kadut, kylpylät, vesijohdot ja jopa vesivessat, kun taas keskiajalla niitä ei ollut. Itseasiassa pitää kysyä, miksi Rooman talous oli niin kukoistava?

Yksi syy on mielestäni juuri orjuuteen perustuva talous. Roomalaisilla oli orjat, jotka olivat lähes ilmaista työvoimaa ja heidän ansiostaan tuottavuus nousi niin korkealle, että Rooman vapailta kansalaisilta vapautui aikaa muuhun kuin vain perheen välittömään ruokkimiseen. Jos ihmisen koko aika menee vain työskentelyyn pelloilla, ei silloin aikaa juuri liikene ajatustyöhön. Eikä ole myöskään varaa rakentaa huvituslaitoksia pelkästään kansalaisten iloksi, saatikka päällystää teitä kiveyksillä.

Nykyaikana meillä on koneet ja teknologia jotka vastaavat antiikin Rooman orjatyövoimaa, niimpä jälleen on vapautunut työaikaa muuhunkin kuin perheen välittömään ruokkimiseen.

Arrakis kirjoitti:

kun otit tämän asian puheeksi. Sillä monien väite ihmiskunnan "taantumisesta" antiikinajoista keskiajalle tultaessa perustuu pitkälti siihen, että miksi roomalaisilla oli kivetyt kadut, kylpylät, vesijohdot ja jopa vesivessat, kun taas keskiajalla niitä ei ollut. Itseasiassa pitää kysyä, miksi Rooman talous oli niin kukoistava?

Yksi syy on mielestäni juuri orjuuteen perustuva talous. Roomalaisilla oli orjat, jotka olivat lähes ilmaista työvoimaa ja heidän ansiostaan tuottavuus nousi niin korkealle, että Rooman vapailta kansalaisilta vapautui aikaa muuhun kuin vain perheen välittömään ruokkimiseen. Jos ihmisen koko aika menee vain työskentelyyn pelloilla, ei silloin aikaa juuri liikene ajatustyöhön. Eikä ole myöskään varaa rakentaa huvituslaitoksia pelkästään kansalaisten iloksi, saatikka päällystää teitä kiveyksillä.

Nykyaikana meillä on koneet ja teknologia jotka vastaavat antiikin Rooman orjatyövoimaa, niimpä jälleen on vapautunut työaikaa muuhunkin kuin perheen välittömään ruokkimiseen.

Lue lisää

Orjien katkeamaton virta Roomaan vaurastutti kaupunkia, tämä on selviö. Rooman valtakunnan vauraus oli kuitenkin jakaantunut tasaisemmin kuin nykyajan suurvaltioissa, joissa syrjäseudut on valjastettu lähinnä työvoimareserviksi.
Toisaalta keskiajan feodaaliyhteiskunnassa "orjina" toimivat talonpojat jotka olivat käytännössä maaorjia.

Lähdettiin nollasta niin kuin myös v.2001 kun tornit romahtivat.

Sääd män kirjoitti:

Lähdettiin nollasta niin kuin myös v.2001 kun tornit romahtivat.

Perusteluita, jos saan pyytää.

Kristinusko ei vaikuttanut siihen, että vapaat kansalaiset halveksivat töitä, tai siihen että orjatyöriippuvuus aiheutti ongelmia, tai siihen että Rooma kärsi heikentävistä sisällissodista, tai siihen että kansainvaellukset ajoivat germaanit hyökkäilemään Rooman kimppuun, tai siihen että valtakunta saavutti äärimmäiset rajansa kun lännessä tuli vastaan meri, pohjoisessa Germaanian loputtomat metsät, etelässä autiomaa ja idässä yhtä vahva Parthian/Persian valtakunta, mikä aiheutti sen että orjien saamiseksi saatavia sotia ei voitu käydä ja että sotasaaliiseen paljon nojautuva talous meni rapakuntoon.

Toki kristittyjen vainot veivät jonkin verran voimavaroja, mutta eivät mitenkään merkittävästi. Kristinusko ei myöskään hajottanut yhteiskuntaa vaan päin vastoin kehoitti "antamaan keisarille mikä keisarin on", olemaan kuuliainen esivallalle ja orjia tyytymään osaansa.

Jos historiantuntemuksesi ei ulotu Mussolinia kauemmas, niin ei ihme, että se on vääristynyt. Primitiiviset? Pienet, tummat ja karvaiset? Kuulehan naapuri, roomalaist olivat tunnetusti pientä kansaa, ja antiikin kulttuurien luojat myös tummia. Karvaisimpia ihmisiä ovat pohjoiseurooppalaiset (mahdollisesti ainuja lukuunottamatta).

Opiksesi: frankit ja anglit olivat todellakin germaaneja, jotka joskus 200-luvun tienoilla siirtyivät Länsi-Eurooppaan. Syfiliksestä väitellään, mutta ensimmäiset tapaukset ilmestyivät Eurooppaan Kolumbuksen matkojen jälkeen, ja Amerikan intiaaneilla tunnettiin syfilis, joka heillä oli pelkkä kotoperäinen ihosairaus, mutta kehittyi Euroopassa tappavaksi.

Jalustin, ruuvi ja vesimylly keksittiin Euroopassa, vaikka Kiinasa tehtiin monia muita keksintöjä, kuten paperi ja kompanssi.

Nimitystä "Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta" käytettiin ensimmäisen kerran vuonna 1512, mutta nimeä "Rooman keisarikunta" käytettiin Verdunin sopimuksessa 843 hajonneen frankkien valtakunnan itäisestä osasta. Rooman keisarin arvonimeä käytti ensimmäsieksi Otto II vuodesta 973.

Vandaalit olivat oman aikansa mittapuun mukaan kohtalaisen sivistyneitä ja perustivat valtion Pohjois-Afrikkaan. Keltit eivät koskaan kehittäneet kirjoitustaitoa ja heillä oli poikkeuksellisen verenhimoinen kulttuuri, mutta monia taitoja, kuten suolakaivosten perustaminen. Hunnit olivat arojen ratsastajia kuten myöhemmin mongolit. Roomalaiset olivat antiikin suuri kulttuurikansa, joiden sivistykseen perustuu suuri osa nykypäivänkin Euroopan kulttuurista - tekniikka, laki, kirjallisuus... vastaako tämä kysymykseesi?

"- suomessakin on ollut 2-300 000 työtöntä, eikä valtio romahtanut, päinvastoin, kylpylöitä rakennettiin tiuhaan tahtiin ?"

Kuten ylempänä jo kerroin, se että Roomassa oli työttömyyttä, oli vain yksi syy romahdukseen, ilmiö ei itsessään ollut kovin vakava, mutta yhdistettynä muihin ongelmiin se aikaa myöten vaikutti epäsuotuisasti. Niin, onhan Suomessa ollut lama-aikana suurta työttömyyttä, mutta se on ollut suhteellisen lyhytaikaista, kun taas Roomassa se noin 150 000 elätettävää oli vakio. Lisäksi myös pääkaupungin ulkopuolella eläneet vapaat kansalaiset halveksivat periaatteellisesti työtä ja nauttivat valtion avustusta. Tottakai Suomessa rakenneltiin uimahalleja, sehän loi työpaikkoja. Mutta Roomassa rakentaminen hoidettiin orjilla eivätkä työttömät halunneet tehdä mitään sellaista, suomalaiset työttömät taas yleensä haluavat työtä. Kulttuurieron takia Rooman ja Suomen työttömyyttä ei käy vertaaminen.

Michelarkangelo kirjoitti:

"- suomessakin on ollut 2-300 000 työtöntä, eikä valtio romahtanut, päinvastoin, kylpylöitä rakennettiin tiuhaan tahtiin ?"

Kuten ylempänä jo kerroin, se että Roomassa oli työttömyyttä, oli vain yksi syy romahdukseen, ilmiö ei itsessään ollut kovin vakava, mutta yhdistettynä muihin ongelmiin se aikaa myöten vaikutti epäsuotuisasti. Niin, onhan Suomessa ollut lama-aikana suurta työttömyyttä, mutta se on ollut suhteellisen lyhytaikaista, kun taas Roomassa se noin 150 000 elätettävää oli vakio. Lisäksi myös pääkaupungin ulkopuolella eläneet vapaat kansalaiset halveksivat periaatteellisesti työtä ja nauttivat valtion avustusta. Tottakai Suomessa rakenneltiin uimahalleja, sehän loi työpaikkoja. Mutta Roomassa rakentaminen hoidettiin orjilla eivätkä työttömät halunneet tehdä mitään sellaista, suomalaiset työttömät taas yleensä haluavat työtä. Kulttuurieron takia Rooman ja Suomen työttömyyttä ei käy vertaaminen.

Lue lisää

vakitietäjät taitavat olla pieniä, tummia ja karvaisia ammattityöttömiä, kun leikkivät opettajaa, ilman pedagogista koulutusta. En viitsi selittää uimahallin ja kylpylän eroa, enkä kajota kuppaan sen kummemmin, mutta roomalaiset (ja kreikkal.) olivat perseestä, kuten asterix ja obelix´kin totesivat.

sharyn kirjoitti:

Jos historiantuntemuksesi ei ulotu Mussolinia kauemmas, niin ei ihme, että se on vääristynyt. Primitiiviset? Pienet, tummat ja karvaiset? Kuulehan naapuri, roomalaist olivat tunnetusti pientä kansaa, ja antiikin kulttuurien luojat myös tummia. Karvaisimpia ihmisiä ovat pohjoiseurooppalaiset (mahdollisesti ainuja lukuunottamatta).

Opiksesi: frankit ja anglit olivat todellakin germaaneja, jotka joskus 200-luvun tienoilla siirtyivät Länsi-Eurooppaan. Syfiliksestä väitellään, mutta ensimmäiset tapaukset ilmestyivät Eurooppaan Kolumbuksen matkojen jälkeen, ja Amerikan intiaaneilla tunnettiin syfilis, joka heillä oli pelkkä kotoperäinen ihosairaus, mutta kehittyi Euroopassa tappavaksi.

Jalustin, ruuvi ja vesimylly keksittiin Euroopassa, vaikka Kiinasa tehtiin monia muita keksintöjä, kuten paperi ja kompanssi.

Nimitystä "Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta" käytettiin ensimmäisen kerran vuonna 1512, mutta nimeä "Rooman keisarikunta" käytettiin Verdunin sopimuksessa 843 hajonneen frankkien valtakunnan itäisestä osasta. Rooman keisarin arvonimeä käytti ensimmäsieksi Otto II vuodesta 973.

Vandaalit olivat oman aikansa mittapuun mukaan kohtalaisen sivistyneitä ja perustivat valtion Pohjois-Afrikkaan. Keltit eivät koskaan kehittäneet kirjoitustaitoa ja heillä oli poikkeuksellisen verenhimoinen kulttuuri, mutta monia taitoja, kuten suolakaivosten perustaminen. Hunnit olivat arojen ratsastajia kuten myöhemmin mongolit. Roomalaiset olivat antiikin suuri kulttuurikansa, joiden sivistykseen perustuu suuri osa nykypäivänkin Euroopan kulttuurista - tekniikka, laki, kirjallisuus... vastaako tämä kysymykseesi?

Lue lisää

aikoinaan esittänyt, että ainut olisivat alunperin olleet s-u kielen puhujia, mutta eipä niitä ole pohjois-euroopassa pahemmin näkynyt ?

jogunenko kirjoitti:

vakitietäjät taitavat olla pieniä, tummia ja karvaisia ammattityöttömiä, kun leikkivät opettajaa, ilman pedagogista koulutusta. En viitsi selittää uimahallin ja kylpylän eroa, enkä kajota kuppaan sen kummemmin, mutta roomalaiset (ja kreikkal.) olivat perseestä, kuten asterix ja obelix´kin totesivat.

Lue lisää

Mistä kuvittelet tietäväsi muiden pedagogisen koulutuksen? Tai työpaikat? Tai - sen puoleen - uimahallin ja kylpylän eron?

No, paljastuihan historiasi lähde - Asterix ja Obelix. Jos ymmärtäisit niiden ironian, oppisit jotakin.

jogunenko kirjoitti:

vakitietäjät taitavat olla pieniä, tummia ja karvaisia ammattityöttömiä, kun leikkivät opettajaa, ilman pedagogista koulutusta. En viitsi selittää uimahallin ja kylpylän eroa, enkä kajota kuppaan sen kummemmin, mutta roomalaiset (ja kreikkal.) olivat perseestä, kuten asterix ja obelix´kin totesivat.

Lue lisää

"vakitietäjät taitavat olla pieniä, tummia ja karvaisia ammattityöttömiä, kun leikkivät opettajaa, ilman pedagogista koulutusta."

Olisiko sittenkin niin että, kun sinulla ei ole asiallisia perusteita väitteillesi, alat pilkkaamaan niitä jotka eivät ole yhtä mieltä kanssasi?

(Ps. olen 172cm pitkä, minulla on "maantienväriset" hiukset, vaalea iho ja siniharmaat silmät. Ja minulla on työpaikka.)

sharyn kirjoitti:

Jos historiantuntemuksesi ei ulotu Mussolinia kauemmas, niin ei ihme, että se on vääristynyt. Primitiiviset? Pienet, tummat ja karvaiset? Kuulehan naapuri, roomalaist olivat tunnetusti pientä kansaa, ja antiikin kulttuurien luojat myös tummia. Karvaisimpia ihmisiä ovat pohjoiseurooppalaiset (mahdollisesti ainuja lukuunottamatta).

Opiksesi: frankit ja anglit olivat todellakin germaaneja, jotka joskus 200-luvun tienoilla siirtyivät Länsi-Eurooppaan. Syfiliksestä väitellään, mutta ensimmäiset tapaukset ilmestyivät Eurooppaan Kolumbuksen matkojen jälkeen, ja Amerikan intiaaneilla tunnettiin syfilis, joka heillä oli pelkkä kotoperäinen ihosairaus, mutta kehittyi Euroopassa tappavaksi.

Jalustin, ruuvi ja vesimylly keksittiin Euroopassa, vaikka Kiinasa tehtiin monia muita keksintöjä, kuten paperi ja kompanssi.

Nimitystä "Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta" käytettiin ensimmäisen kerran vuonna 1512, mutta nimeä "Rooman keisarikunta" käytettiin Verdunin sopimuksessa 843 hajonneen frankkien valtakunnan itäisestä osasta. Rooman keisarin arvonimeä käytti ensimmäsieksi Otto II vuodesta 973.

Vandaalit olivat oman aikansa mittapuun mukaan kohtalaisen sivistyneitä ja perustivat valtion Pohjois-Afrikkaan. Keltit eivät koskaan kehittäneet kirjoitustaitoa ja heillä oli poikkeuksellisen verenhimoinen kulttuuri, mutta monia taitoja, kuten suolakaivosten perustaminen. Hunnit olivat arojen ratsastajia kuten myöhemmin mongolit. Roomalaiset olivat antiikin suuri kulttuurikansa, joiden sivistykseen perustuu suuri osa nykypäivänkin Euroopan kulttuurista - tekniikka, laki, kirjallisuus... vastaako tämä kysymykseesi?

Lue lisää

>>Roomalaiset olivat antiikin suuri kulttuurikansa, joiden sivistykseen perustuu suuri osa nykypäivänkin Euroopan kulttuurista - tekniikka, laki, kirjallisuus...

Paitsi että roomalaiset ei keksineet itse juuri mitään. Ottivat niinsanotusti vastaan vain vaikutteita, pääosin kreikkalaisilta. Suurvallan rakensivat yksinkertaisesti olemalla sodassa vain järjestelmällisempiä ja raaempia kuin vastustajat. Tästä seurasi vaurastuminen, ja rahallahan saa ja hevosella pääsee.

"Euroopan kansojen alennustilaan keskiajalla on monta syytä. Suurin taannuttava vaikutus kansoihin tuli Mustana surma tunnettuna ruttoa-aikana 1300-luvun lopulla."

Kuten tässä viestiketjussa on monta kertaa todettu, keskiajan "pimeys" on pitkälti myöhempien aikojen keksintöä. Pahin taantuma oli 400-600-luvuilla Rooman valtakunnan hajoamisen seurauksena (ei voi kuitenkaan yleistää että koko Eurooppa taantui), mutta kun maanosa selvisi yhteiskunnallisten olojen muutoksen aiheuttamasta "krapulasta", alkoi nousukausi mikä oikeastaan jatkuu yhä. 700-800-lukujen taitteessa oli ns. "karolinginen renessanssi", 1100-luvulla alkoi "1100-luvun renessanssi" ja 1300-luvulla alkoi se tunnetuin renessanssi. Nämä aikarajat kuitenkin ovat hyvin liukuvia ja eri renessanssit sekoittuivat toisiinsa ja olivat toistensa jatkumoa. Mustasta Surmasta toivuttiin oikeastaan hämmästyttävän nopeasti. Sen suurin seuraus oli että työvoima, mitä ennen sitä oli paljon, väheni ja tästä syystä palkat nousivat ja elinolot paranivat. Työvoiman vähyys myös aiheutti sen, että ihmisen korvaavat tai työmäärää vähentävät laitteet ja keksinnöt tulivat tarpeellisimmiksi, ja tämä johti niiden kehittelyyn. Näin ollen musta surma nimenomaan pisti kehityksen pyörät suurempaan vauhtiin eikä suinkaan heittänyt niihin kapuloita.
Ja ruttoepidemiat olivat aivan yhtä suuri ongelma antiikin aikana kuin keskiajalla. Keskiajalla hygieniasta pidettiin huolta niinkuin antiikin aikana; peseytymättömyys on uudemman ajan juttu.

"Ahdasmielinen, fundamentalistinen kristinuskon tulkinta ja Euroopan jakaantuminen pieniin keskenään sotiviin valtioihin täydensivät eri alojen taantumista antiikin ajoista."

Mistäköhän aloittaisi tämän lauseen virheiden kommentoimisen? No, eri alat eivät taantuneet antiikin ajoista, vaan keskiajalla tehtiin uusia keksintöjä sekä sovelluksia ja otettiin käyttöön muualla keksittyjä asioita. Ylempänä olevissa viesteissa on paljon esimerkkejä näistä.
Eurooppa on aina ollut sotaisa paikka. Oikeastaan vasta Napoleonin kukistuminen rauhoitti maanosan niin että pitkäaikaisemmat rauhanjaksot olivat mahdollisia. Keskiajalla sodankäyntiä sai harjoittaa vain tiistaiaamusta torstai-iltaan, tämä ns. "Herran rauha" aiheutti että sotiminen ei ollut läheskään niin intensiivistä kuin nykyään.
Fundamentalistinen kristinusko syntyi vasta uskonpuhdistuksen myötä: yleensä unohdetaan se, että katolinen kirkko suostui toteuttamaan lähes kaikki Lutherin vaatimukset Trenton kirkolliskokouksessa. Tämä johti siihen että protestanteilla ei ollut mitä vastaan protestoida, joten he alkoivat vedota entistä tiukemmin Raamattuun, katolilaiset tekivät samoin jne. ja tästä kierteestä syntyi Raamatun kirjaimellinen tulkintatapa (mikä siis ei ole mikään "aito ja alkuperäinen" näkemys Raamatusta).
Etenkin protestanttisissa maissa tiukennettiin myös kirkkokuria. 1600-luvun "puhdasoppisuuden aika" poikkesi tyysti keskiajasta. Inkvisitiota tai noitavainoja ei ollut keskiajalla.
Näkemys katolisen kirkon keskiaikaisesta hirmuhallinnosta on peräisin protestanttisesta propagandasta. Vieläkin saattaa lukea jostain että "keskiajalla jumalanpalvelus kesti neljä tuntia ja oli kokonaan latinaksi ja kansa, mikä ei ymmärtänyt latinaa, jouduttiin pitämään hereillä unilukkarin avulla". "Unilukkari" on nimenomaan protestanttisten jumalanpalvelusten synnyttämä virka, sillä katoliset menot olivat keskiajan ihmiselle elämys. Keskiajalla suurin osa palvelusmenoista oli kansankielisiä, ja on arveltu että myöhäiskeskiajalla ihmiset tiesivät ainakin suunnilleen latinankielisten rukousten sisällön.

Keskiajalla kirkko kyllä tuomitsi ihmisiä, mutta ei niinkään harhaopeista, vaan kirkon auktoriteetin vastustamisesta. Uskonpuhdistus ei ollut lutherin keksintö, vaan jo satoja vuosia ennen häntä alkanut prosessi. Keskiajalla kirkkoa arvosteltiin jatkuvasti, esim. aneet saivat paljon vastustusta jo ennen Lutheria. Eikä Luther tuonut kuuluisissa teeseissään esille oikeastaan mitään uutta kritiikkiä. Hänen merkityksensä on siinä, että radikalisoi uskonpuhdistuksen.

Keskiajalla uskonnollinen elämä oli siis vapaampaa kuin myöhemmin.

Toistan jälleen tämän esimerkin mielikuvien virheellisyydestä: nykyään lähes kaikki tietävät sen "totuuden" että keskiajan ihmiset luulivat maapalloa littanaksi, vaikka todellisuudessa kukaan ei kiistänyt sen pyöreyttä.

Michelarkangelo kirjoitti:

"Euroopan kansojen alennustilaan keskiajalla on monta syytä. Suurin taannuttava vaikutus kansoihin tuli Mustana surma tunnettuna ruttoa-aikana 1300-luvun lopulla."

Kuten tässä viestiketjussa on monta kertaa todettu, keskiajan "pimeys" on pitkälti myöhempien aikojen keksintöä. Pahin taantuma oli 400-600-luvuilla Rooman valtakunnan hajoamisen seurauksena (ei voi kuitenkaan yleistää että koko Eurooppa taantui), mutta kun maanosa selvisi yhteiskunnallisten olojen muutoksen aiheuttamasta "krapulasta", alkoi nousukausi mikä oikeastaan jatkuu yhä. 700-800-lukujen taitteessa oli ns. "karolinginen renessanssi", 1100-luvulla alkoi "1100-luvun renessanssi" ja 1300-luvulla alkoi se tunnetuin renessanssi. Nämä aikarajat kuitenkin ovat hyvin liukuvia ja eri renessanssit sekoittuivat toisiinsa ja olivat toistensa jatkumoa. Mustasta Surmasta toivuttiin oikeastaan hämmästyttävän nopeasti. Sen suurin seuraus oli että työvoima, mitä ennen sitä oli paljon, väheni ja tästä syystä palkat nousivat ja elinolot paranivat. Työvoiman vähyys myös aiheutti sen, että ihmisen korvaavat tai työmäärää vähentävät laitteet ja keksinnöt tulivat tarpeellisimmiksi, ja tämä johti niiden kehittelyyn. Näin ollen musta surma nimenomaan pisti kehityksen pyörät suurempaan vauhtiin eikä suinkaan heittänyt niihin kapuloita.
Ja ruttoepidemiat olivat aivan yhtä suuri ongelma antiikin aikana kuin keskiajalla. Keskiajalla hygieniasta pidettiin huolta niinkuin antiikin aikana; peseytymättömyys on uudemman ajan juttu.

"Ahdasmielinen, fundamentalistinen kristinuskon tulkinta ja Euroopan jakaantuminen pieniin keskenään sotiviin valtioihin täydensivät eri alojen taantumista antiikin ajoista."

Mistäköhän aloittaisi tämän lauseen virheiden kommentoimisen? No, eri alat eivät taantuneet antiikin ajoista, vaan keskiajalla tehtiin uusia keksintöjä sekä sovelluksia ja otettiin käyttöön muualla keksittyjä asioita. Ylempänä olevissa viesteissa on paljon esimerkkejä näistä.
Eurooppa on aina ollut sotaisa paikka. Oikeastaan vasta Napoleonin kukistuminen rauhoitti maanosan niin että pitkäaikaisemmat rauhanjaksot olivat mahdollisia. Keskiajalla sodankäyntiä sai harjoittaa vain tiistaiaamusta torstai-iltaan, tämä ns. "Herran rauha" aiheutti että sotiminen ei ollut läheskään niin intensiivistä kuin nykyään.
Fundamentalistinen kristinusko syntyi vasta uskonpuhdistuksen myötä: yleensä unohdetaan se, että katolinen kirkko suostui toteuttamaan lähes kaikki Lutherin vaatimukset Trenton kirkolliskokouksessa. Tämä johti siihen että protestanteilla ei ollut mitä vastaan protestoida, joten he alkoivat vedota entistä tiukemmin Raamattuun, katolilaiset tekivät samoin jne. ja tästä kierteestä syntyi Raamatun kirjaimellinen tulkintatapa (mikä siis ei ole mikään "aito ja alkuperäinen" näkemys Raamatusta).
Etenkin protestanttisissa maissa tiukennettiin myös kirkkokuria. 1600-luvun "puhdasoppisuuden aika" poikkesi tyysti keskiajasta. Inkvisitiota tai noitavainoja ei ollut keskiajalla.
Näkemys katolisen kirkon keskiaikaisesta hirmuhallinnosta on peräisin protestanttisesta propagandasta. Vieläkin saattaa lukea jostain että "keskiajalla jumalanpalvelus kesti neljä tuntia ja oli kokonaan latinaksi ja kansa, mikä ei ymmärtänyt latinaa, jouduttiin pitämään hereillä unilukkarin avulla". "Unilukkari" on nimenomaan protestanttisten jumalanpalvelusten synnyttämä virka, sillä katoliset menot olivat keskiajan ihmiselle elämys. Keskiajalla suurin osa palvelusmenoista oli kansankielisiä, ja on arveltu että myöhäiskeskiajalla ihmiset tiesivät ainakin suunnilleen latinankielisten rukousten sisällön.

Keskiajalla kirkko kyllä tuomitsi ihmisiä, mutta ei niinkään harhaopeista, vaan kirkon auktoriteetin vastustamisesta. Uskonpuhdistus ei ollut lutherin keksintö, vaan jo satoja vuosia ennen häntä alkanut prosessi. Keskiajalla kirkkoa arvosteltiin jatkuvasti, esim. aneet saivat paljon vastustusta jo ennen Lutheria. Eikä Luther tuonut kuuluisissa teeseissään esille oikeastaan mitään uutta kritiikkiä. Hänen merkityksensä on siinä, että radikalisoi uskonpuhdistuksen.

Keskiajalla uskonnollinen elämä oli siis vapaampaa kuin myöhemmin.

Toistan jälleen tämän esimerkin mielikuvien virheellisyydestä: nykyään lähes kaikki tietävät sen "totuuden" että keskiajan ihmiset luulivat maapalloa littanaksi, vaikka todellisuudessa kukaan ei kiistänyt sen pyöreyttä.

Lue lisää

-Pax Romanan kaltaisia rauhanjaksoja ei Euroopassa keskiajalla koettu vaan sotia käytiin yhtä mittaa ja pisimmät jaksot kestivät jopa sata vuotta. Tekniseti ja taloudelliseti armejat eivät kyenneet edes talvisotiin vaan feodaaliherrojen sotaleikit suoritettiin kesäaikana "sovittujen pelisääntöjen mukaan". Talvella nämä "ammattiarmejat" olivat talonpoikien rasitteena.
-Keskiajan Eurooppa saavutti taiteessa antiikin tason vasta n 1500-luvulla.
- Keskiajan Eurooppa ei kyennyt antiikin ajan teknisiin saavutuksiin mm vesijohtojen, teiden, siltojen rakentamisessa.
- Keskiajan Eurooppa eli uskonnollisessa hurmoksessa ja ahdasmielisyydessä missä juutalaiset, maurit (muslimit) ja myöhemmin myös siirtomaiden "pakanat" joutuivat ankaran vainon kohteeksi.
Naiset alistettiin uskonnon varjolla kuten nyt tapahtuu muutamissa muslimivaltioissa.
Lopulliseen uskonsotien sekamelskaan Eurooppa joutui keskiajan lopulla. Suvaitsevuutta ei juuri löytynyt.
- Musta Surma tuhosi kokonaisia kaupunkeja ja väestöstä kuoli yli 30% (muistini mukaan) ja
monilla alueilla väestö menetti totaalisesti tulevaisuuden uskonsa ja jälki oli sen mukaista.

Claudius* kirjoitti:

-Pax Romanan kaltaisia rauhanjaksoja ei Euroopassa keskiajalla koettu vaan sotia käytiin yhtä mittaa ja pisimmät jaksot kestivät jopa sata vuotta. Tekniseti ja taloudelliseti armejat eivät kyenneet edes talvisotiin vaan feodaaliherrojen sotaleikit suoritettiin kesäaikana "sovittujen pelisääntöjen mukaan". Talvella nämä "ammattiarmejat" olivat talonpoikien rasitteena.
-Keskiajan Eurooppa saavutti taiteessa antiikin tason vasta n 1500-luvulla.
- Keskiajan Eurooppa ei kyennyt antiikin ajan teknisiin saavutuksiin mm vesijohtojen, teiden, siltojen rakentamisessa.
- Keskiajan Eurooppa eli uskonnollisessa hurmoksessa ja ahdasmielisyydessä missä juutalaiset, maurit (muslimit) ja myöhemmin myös siirtomaiden "pakanat" joutuivat ankaran vainon kohteeksi.
Naiset alistettiin uskonnon varjolla kuten nyt tapahtuu muutamissa muslimivaltioissa.
Lopulliseen uskonsotien sekamelskaan Eurooppa joutui keskiajan lopulla. Suvaitsevuutta ei juuri löytynyt.
- Musta Surma tuhosi kokonaisia kaupunkeja ja väestöstä kuoli yli 30% (muistini mukaan) ja
monilla alueilla väestö menetti totaalisesti tulevaisuuden uskonsa ja jälki oli sen mukaista.

Lue lisää

Ensin kannattaa muistaa, että keskiajan Eurooppa sijoittui pohjoisemmaksi kuin antiikin Eurooppa. Roomalaisten valtakunnan painopiste oli Välimeren ympäristössä, kun taas keskiajan Eurooppa oli Keski- ja Pohjois-Euroopassa. Roomalsiet eivät koskaan onnistuneet valloittamaan Itämeren seutua, nykyistä Saksaa ja Pohjois-Englantia, koska he eivät selviytyneet talvioloissa. Samat alueet olivat keskiajan Eurooppaa täysin oikeutetusti. Samaten merenkulku kehittyi Atlantin ja Itämeren oloihin keskiajalla.

900-luvulta asti arkkitehtuuri tavoitti aivan uusia ulottuvuuksia - kirjaimellisesti; opittiin rakentamaan korkeuksiin. Ensin kirkkotornit, siten romaaninen ja lopulta rakennustaiteen huippuna goottilainen kirkkorakentaminen loi rakennuksia, joita vielä nykyaikanakin ihmetellään ja kunnioitetaan. Samat holvikaaret siirtyviät sillanrakennukseen. Keskiajan arkkitehdit kehittivät tekniikkaa ja rakensivat uhkarohkean kunnianhimoisia rakennuksiaan yli koko Euroopan.

Muussa taiteessa tavoitettiin, ohitettiin ja ylitettiin antiikin maalaustaide ensin frescomaalauksissa, sitten öljymaalauksessa. Lasimaalaukset olivat uusi taidemuoto, josta antiikki ei ollut uneksinutkaan. Veistosten tekotaito kehittyi koko keskiajan renessanssiin asti.

Keskiajan Eurooppa on laaja aika ja alue, jossa suhtautuminen muihin uskontoihin vaihteli. Välillä juutalaisia karkotettiin, välillä he saivat korekita asemia hoveissa ja kaupungeissa. Muun muassa juutalaiset lääkärit olivat kunnioitettuja, myös naislääkärit, joita useissa Euroopan hoveissa tavattiin. Muslimeilla oli oma asemansa kunnioitettuina taisteluvastustajina ja toisaalta arvostettuina ihmisinä - ristiretkien aikaan Outremer (kristityt kaupunkivaltiot ja Jerusalemin kuningaskunta) liittoutuivat usein keskenään ja solmivat sopimuksia; muun muassa Rikhard Leijonamieli tarjosi sisartaan Saladinille vaimoksi. (Saladin ei suostunut.)

Maiden valloituksessa "pakanat" olivat usein kohteina, esimerkiksi Johanniittojen ritarikunta valtasi Latvian, Liettuan ja Preussin julistamalla sotansa "uskonsodaksi" ja maiden asukkaat "pakanoiksi". Uuden ajan löytöretket toivat uusia ulottuvuuksia; Amerikan alkuasukkaat joutuivat riiston kohteiksi, kun taas Aasiassa paikallisia hallitsijoita kunnioitettiin ja jopa nöyristeltiin. Tarina "pappiskuningas Johanneksesta" eli sitkeästi, ja useita lähetystyöntekijöitä hakeutui mongolien puheille ja jopa Kiinaan asti.

Naisten alistaminenkaan ei ole ihan yksioikoinen seikka. Ritrirunous, joka palvoi aatelisnaisia ja ritarirakkautta, oli keskiajan luomus, ja luostarilaitoksessa eli lukuisia arvostettuja ja oppineita naisia. Useat myöhemmin pyhimykseksi julistetut naiset uskalsivat nuhdella jopa paavia (Pyhä Birgitta, Pyhä Katariina). Naishallitsijoista voisi mainita Eleanoar Akvitanialaisen, joka lähti mukaan ristiretkelle "amatsoniarmeijoineen".

Musta surma tuhosi todella Euroopan väestöstä 30%, joidenkin alueiden väestöstä jopa puolet tai kaikki. Kuten aikaisempi kirjoittaja on muistuttanut, tämä johti työn arvon nousuun, maaorjuuden vähittäiseen poistumiseen rahatalouden myötä ja väen siirtymiseen kaupunkeihin - työvoimasta tuli liian arvokasta ahdisteluun.

Keskiaika Euroopassa (muualla aika oli vaihtelevasti erilaista ja noudatti eri kaavoja) kattoi noin 1000 vuotta ja sen aikana ehti tapahtua runsaasti erilisia asioita, sitä ei saa yhteen kaavaan.

Claudius* kirjoitti:

-Pax Romanan kaltaisia rauhanjaksoja ei Euroopassa keskiajalla koettu vaan sotia käytiin yhtä mittaa ja pisimmät jaksot kestivät jopa sata vuotta. Tekniseti ja taloudelliseti armejat eivät kyenneet edes talvisotiin vaan feodaaliherrojen sotaleikit suoritettiin kesäaikana "sovittujen pelisääntöjen mukaan". Talvella nämä "ammattiarmejat" olivat talonpoikien rasitteena.
-Keskiajan Eurooppa saavutti taiteessa antiikin tason vasta n 1500-luvulla.
- Keskiajan Eurooppa ei kyennyt antiikin ajan teknisiin saavutuksiin mm vesijohtojen, teiden, siltojen rakentamisessa.
- Keskiajan Eurooppa eli uskonnollisessa hurmoksessa ja ahdasmielisyydessä missä juutalaiset, maurit (muslimit) ja myöhemmin myös siirtomaiden "pakanat" joutuivat ankaran vainon kohteeksi.
Naiset alistettiin uskonnon varjolla kuten nyt tapahtuu muutamissa muslimivaltioissa.
Lopulliseen uskonsotien sekamelskaan Eurooppa joutui keskiajan lopulla. Suvaitsevuutta ei juuri löytynyt.
- Musta Surma tuhosi kokonaisia kaupunkeja ja väestöstä kuoli yli 30% (muistini mukaan) ja
monilla alueilla väestö menetti totaalisesti tulevaisuuden uskonsa ja jälki oli sen mukaista.

Lue lisää

"- Musta Surma tuhosi kokonaisia kaupunkeja ja väestöstä kuoli yli 30% (muistini mukaan) ja
monilla alueilla väestö menetti totaalisesti tulevaisuuden uskonsa ja jälki oli sen mukaista."

Epätoivoisuus oli välitön reaktio, mutta hiljalleen elämä palautui tavallisiin uomiinsa. Yhteiskunta ei romahtanut. Eurooppa toipui Mustasta surmasta alle ihmisiässä (historia osoittaa että ihmiskunnalla on ilmiömäinen kyky selvitä mullistuksista). Ruttoepidemian pitkäaikaisvaikutukset olivat nimenomaan myönteisiä: elintaso parani ja tekniikan kehitys nopeutui.

"-Keskiajan Eurooppa saavutti taiteessa antiikin tason vasta n 1500-luvulla."

Kuvataide saavutti antiikin tason 1400-luvun alussa (Jan van Eyck). Musiikki ei kärsinyt koskaan alennustilasta. Näyttömätaide oli suosittua läpi keskiajan. Rakennustaide kukoisti. Kuten Sharyn mainitsi, lasimaalaustaide kehitettiin. Runous oli suosittua kautta ajanjakson ja viimeistään Dante ylitti antiikin säesepot 1200-luvulla. Kirjankuvitus ja kalligrafia olivat paljon korkeampitasoisia keskiajalla kuin antiikin aikana.

"- Keskiajan Eurooppa eli uskonnollisessa hurmoksessa ja ahdasmielisyydessä missä juutalaiset, maurit (muslimit) ja myöhemmin myös siirtomaiden "pakanat" joutuivat ankaran vainon kohteeksi.
Naiset alistettiin uskonnon varjolla kuten nyt tapahtuu muutamissa muslimivaltioissa."

Kristillinen, juutalainen ja islamilainen fundamentalismi ovat suhteellisen uusia ilmiöitä, joista ei keskiajalla kärsitty. Vaikka toki oli paikallisia hurmoksellisia liikkeitä, ei voi yleistää että koko keskiaika oli hurmoksellista. Vasta uskonpuhdistus toi mukanaan tiukan suhtautumisen asioihin; keskiajalla esim. homoja ei kohdeltu niin ankarasti kuin myöhemmin.
Siirtomaat ongelmineen ovat uuden ajan, eivät keskiajan, juttu.
Keskiajalla naisten asema parani. Luostarilaitos tarjosi naisille mahdollisuuden itsenäiseen elämään ja abbedissat olivat hyvin kunnioitettuja henkilöitä. Roomassa naiset eivät voineet hallita (ainoa keisarinna, Ulpia Severina, hallitsi vain pari kuukautta), mutta keskiajalla oli hallitsi monta kuningatarta.

"Lopulliseen uskonsotien sekamelskaan Eurooppa joutui keskiajan lopulla"

Uskonsodat sijoittuvat uuteen aikaan, eivät keskiaikaan.

"-Pax Romanan kaltaisia rauhanjaksoja ei Euroopassa keskiajalla koettu vaan sotia käytiin yhtä mittaa"

Pax Romana oli keisari Augustuksen propagandatemppu, mitä seuraajansa jatkoivat. Vaikka valtakunta muka nautti rauhasta, todellisuudessa koko kaksisataavuotinen "rauhanaika" oli yhtämittäista sotaa: esim. Etälä-Englanti valloitettiin, siellä oli verinen kapina, Armenian alueella Rooma ja Parthia olivat jatkuvasti sotatilassa, germaaneja saatiin torjua tuon tuosta jne. Vain valtakunnan sisäosat nauttivat rauhasta (jos ei lasketa lukuisia sisällissotia...)

Michelarkangelo kirjoitti:

"- Musta Surma tuhosi kokonaisia kaupunkeja ja väestöstä kuoli yli 30% (muistini mukaan) ja
monilla alueilla väestö menetti totaalisesti tulevaisuuden uskonsa ja jälki oli sen mukaista."

Epätoivoisuus oli välitön reaktio, mutta hiljalleen elämä palautui tavallisiin uomiinsa. Yhteiskunta ei romahtanut. Eurooppa toipui Mustasta surmasta alle ihmisiässä (historia osoittaa että ihmiskunnalla on ilmiömäinen kyky selvitä mullistuksista). Ruttoepidemian pitkäaikaisvaikutukset olivat nimenomaan myönteisiä: elintaso parani ja tekniikan kehitys nopeutui.

"-Keskiajan Eurooppa saavutti taiteessa antiikin tason vasta n 1500-luvulla."

Kuvataide saavutti antiikin tason 1400-luvun alussa (Jan van Eyck). Musiikki ei kärsinyt koskaan alennustilasta. Näyttömätaide oli suosittua läpi keskiajan. Rakennustaide kukoisti. Kuten Sharyn mainitsi, lasimaalaustaide kehitettiin. Runous oli suosittua kautta ajanjakson ja viimeistään Dante ylitti antiikin säesepot 1200-luvulla. Kirjankuvitus ja kalligrafia olivat paljon korkeampitasoisia keskiajalla kuin antiikin aikana.

"- Keskiajan Eurooppa eli uskonnollisessa hurmoksessa ja ahdasmielisyydessä missä juutalaiset, maurit (muslimit) ja myöhemmin myös siirtomaiden "pakanat" joutuivat ankaran vainon kohteeksi.
Naiset alistettiin uskonnon varjolla kuten nyt tapahtuu muutamissa muslimivaltioissa."

Kristillinen, juutalainen ja islamilainen fundamentalismi ovat suhteellisen uusia ilmiöitä, joista ei keskiajalla kärsitty. Vaikka toki oli paikallisia hurmoksellisia liikkeitä, ei voi yleistää että koko keskiaika oli hurmoksellista. Vasta uskonpuhdistus toi mukanaan tiukan suhtautumisen asioihin; keskiajalla esim. homoja ei kohdeltu niin ankarasti kuin myöhemmin.
Siirtomaat ongelmineen ovat uuden ajan, eivät keskiajan, juttu.
Keskiajalla naisten asema parani. Luostarilaitos tarjosi naisille mahdollisuuden itsenäiseen elämään ja abbedissat olivat hyvin kunnioitettuja henkilöitä. Roomassa naiset eivät voineet hallita (ainoa keisarinna, Ulpia Severina, hallitsi vain pari kuukautta), mutta keskiajalla oli hallitsi monta kuningatarta.

"Lopulliseen uskonsotien sekamelskaan Eurooppa joutui keskiajan lopulla"

Uskonsodat sijoittuvat uuteen aikaan, eivät keskiaikaan.

"-Pax Romanan kaltaisia rauhanjaksoja ei Euroopassa keskiajalla koettu vaan sotia käytiin yhtä mittaa"

Pax Romana oli keisari Augustuksen propagandatemppu, mitä seuraajansa jatkoivat. Vaikka valtakunta muka nautti rauhasta, todellisuudessa koko kaksisataavuotinen "rauhanaika" oli yhtämittäista sotaa: esim. Etälä-Englanti valloitettiin, siellä oli verinen kapina, Armenian alueella Rooma ja Parthia olivat jatkuvasti sotatilassa, germaaneja saatiin torjua tuon tuosta jne. Vain valtakunnan sisäosat nauttivat rauhasta (jos ei lasketa lukuisia sisällissotia...)

Lue lisää

-Pax Romana oli todellista rauhan ja kukoistuksen aikaa Rooman imperiumille ( kesti n. 200 v), ennen rappiota enteilevää sisällissota kautta. Rajasodat tai -selkkaukset eivät häirinneet Rooman valtakunnan taloutta tai kaupankäytiä sen kummemmin kuin esim Afganistanin selkkaus nyky Eurooppaa.
-Mustasta Surmasta selvittiin kuten kaikista muistakin rutoista, mutta jokainen ruttoepidemia pysäytti kehityksen. Musta Surma pysäytti kehityksen noin puoleksi vuosisadaksi.
Ruttoepidemiota ei pystytty pysäyttämään koska tuon ajan kaupungeissa oli surkea hygienia, mm katuojat toimivat usein avoviemäreinä.
- Keskiajalla kehitetty Inkvisitio järjestelmä on hyvä esimerkki kirkollisen toiminnan taantumisesta tuona aikana.
- Keskiajalla yksinäinen nainen pystyi kyllä vaikuttamaan jos esim luostarilaitos toimi selustatukena, mutta perheen sisällä ehdoton valta oli miehellä ja esim siveysvyö oli tuon ajan "keksintö" kun ritari lähti sotareissulle.

Claudius* kirjoitti:

-Pax Romana oli todellista rauhan ja kukoistuksen aikaa Rooman imperiumille ( kesti n. 200 v), ennen rappiota enteilevää sisällissota kautta. Rajasodat tai -selkkaukset eivät häirinneet Rooman valtakunnan taloutta tai kaupankäytiä sen kummemmin kuin esim Afganistanin selkkaus nyky Eurooppaa.
-Mustasta Surmasta selvittiin kuten kaikista muistakin rutoista, mutta jokainen ruttoepidemia pysäytti kehityksen. Musta Surma pysäytti kehityksen noin puoleksi vuosisadaksi.
Ruttoepidemiota ei pystytty pysäyttämään koska tuon ajan kaupungeissa oli surkea hygienia, mm katuojat toimivat usein avoviemäreinä.
- Keskiajalla kehitetty Inkvisitio järjestelmä on hyvä esimerkki kirkollisen toiminnan taantumisesta tuona aikana.
- Keskiajalla yksinäinen nainen pystyi kyllä vaikuttamaan jos esim luostarilaitos toimi selustatukena, mutta perheen sisällä ehdoton valta oli miehellä ja esim siveysvyö oli tuon ajan "keksintö" kun ritari lähti sotareissulle.

Lue lisää

kehittyi vasta uudella ajalla. Se oli vastaliike nousevaan luonnontieteen harjoittamiseen (Galilei) ja uskonpuhdistukseen (erilaiset protestanttiset liikkeet). Kristinuskon alusta asti nujerrettiin erilaisia lahkoja; mondeolaiset, nestoriolaiset ,kataarit, mitä olivatkaan, mutta inkvisitio perustettiin todella vasta protestantteja vastaan.

Siveysvyöt ja niiden merkitys kulttuurissa olivat pikemminkin legendaa kuin faktaa. Kannattaisi lukea keskiaikainen valitusvirsi (aika hauska) "Avioliiton viisitoista iloa". On totta, että naisen asema ei ollut keskiaikana sen parempi kuin antiikissa tai uudella ajallakaan, mutta ei se ollut sen huonompikaan.

Viemärit yms. olivat todella huono juttu keskiajalla, mutta niin ne olivat myös antiikissa ja uudella ajalla aina 1900-luvun alkuun asti. Tautien syntymisestä ei yksinkertaisesti ollut tietoja eikä niitä osattu näin ollen vastustaakaan. Sanoisin, että taistelu tauteja vastaan on kehittynyt vasta toisen maailmansodan jälkeen (penisilliini), ja taudinlevittäjistä voin todeta, että tämän päivän Suomessa täit rehottavat ja viimeisin tieto on, että Yhdysvalloissa luteet leviävät.

Claudius* kirjoitti:

-Pax Romana oli todellista rauhan ja kukoistuksen aikaa Rooman imperiumille ( kesti n. 200 v), ennen rappiota enteilevää sisällissota kautta. Rajasodat tai -selkkaukset eivät häirinneet Rooman valtakunnan taloutta tai kaupankäytiä sen kummemmin kuin esim Afganistanin selkkaus nyky Eurooppaa.
-Mustasta Surmasta selvittiin kuten kaikista muistakin rutoista, mutta jokainen ruttoepidemia pysäytti kehityksen. Musta Surma pysäytti kehityksen noin puoleksi vuosisadaksi.
Ruttoepidemiota ei pystytty pysäyttämään koska tuon ajan kaupungeissa oli surkea hygienia, mm katuojat toimivat usein avoviemäreinä.
- Keskiajalla kehitetty Inkvisitio järjestelmä on hyvä esimerkki kirkollisen toiminnan taantumisesta tuona aikana.
- Keskiajalla yksinäinen nainen pystyi kyllä vaikuttamaan jos esim luostarilaitos toimi selustatukena, mutta perheen sisällä ehdoton valta oli miehellä ja esim siveysvyö oli tuon ajan "keksintö" kun ritari lähti sotareissulle.

Lue lisää

"-Pax Romana oli todellista rauhan ja kukoistuksen aikaa Rooman imperiumille ( kesti n. 200 v), ennen rappiota enteilevää sisällissota kautta. Rajasodat tai -selkkaukset eivät häirinneet Rooman valtakunnan taloutta tai kaupankäytiä sen kummemmin kuin esim Afganistanin selkkaus nyky Eurooppaa."

Myös Pax Romanan aikana oli sisällissotia, pahin niista Neron kukistumisen jälkeen. Totta, aika oli kukoistuksen aikaa, mutta oli keskiaikakin. Daakian tai Mesopotamian valloitusretkiä ei voi väittää vain rajasodiksi, vaan ne olivat valtavia operaatioita. Myös brittien ja juutalaisten erittäin veriset kapinat olivat sotaan verrattavia selkkauksia. Armenian seudulla oli lähes jatkuva sotatila.

"Musta Surma pysäytti kehityksen noin puoleksi vuosisadaksi"

Välittömästi epidemiaa seuranneet vuodet kuluivat toipumiseen, mutta pian alkoi kehitys entistä nopeampana. Viisikymmentä vuotta Mustan Surman jälkeen Eurooppa oli jo noussut ennennäkemättömään kukoistukseen. Hyvä esimerkki nopeasta toipumisesta on se, että Boccaccio alkoi kirjoittaa Decamerone-kirjaansa heti ruton jälkeen 1348 ja sai sen valmiiksi 1353. Hänellä oli siis aikaa ja mahdollisuus laatia paljon vaivaa vaativa kirja, tulevaisuudenuskonsa ja pysähtyneessä yhteiskunnassa elävä ei olisi sellaiseen ryhtynyt. Näin vain viisi vuotta Mustan Surman jälkeen syntyi uusi kirjallisuudenlaji, novelli.

"- Keskiajalla kehitetty Inkvisitio järjestelmä on hyvä esimerkki kirkollisen toiminnan taantumisesta tuona aikana."

Pitääkö tämä nyt vääntää rautalangasta? Taantumuksellinen kiihkokristillisyys on uskonpuhdistuksen ja sitä seurannnaiden aikojen ilmiö. Vasta protestanttien luoma paine pakotti katolisen kirkon tiukentamaan suhtautumistaan asioihin. Lue vaikka pari novellia tuosta edellämainitsemastani Decamerone-kirjasta, niin huomaat kuinka kevyesti moniin asioihin suhtauduttiin keskiajalla (vaikka toki kirjassa on liioitteluakin). Keskiajalla tiedemiehet saivat toimia rauhassa, heidän ei tarvinnut pelätä Galileon kohtaloa. Myös pakanoihin suhtauduttiin paremmin kuin myöhemmin, esim. keskiajan Suomessa kirkko joten kuten sieti pakanallisia tapoja, ja vasta protestanttisessa puhdasoppisuusinnossa 1600-luvulla pakanakulttuuria alettiin järjestelmällisesti tuhota. Keskiajan kirkko salli arvostelun, esim. Dante kirjoittaessaan Jumalaista Näytelmää sijoitti helvettiin lukuisia kirkonmiehiä ja paaveja, mutta ei joutunut vaikeuksiin kirkon kanssa.
Ja kuten Sharyn huomautti, inkvisitio on uuden ajan ilmiö, ei keskiajan. Sitä paitsi inkvisition paha maine perustuu suurelta osin protestanttien, etenkin englantilaisten, propagandaan. Pahamaineinen Espanjan Inkvisitio teloitti koko neljänsadan toimintavuotensa aikana noitina vain hieman yli 50 ihmistä (muistaakseni tarkka luku oli 54). Ja mitä tulee inkvisition kidutukseen, niin lääkärin piti aina olla paikalla kidutettaessa, kuulusteltavaan ei saanut jäädä pysyviä ruumiillisia vammoja, ja sama tunnustus piti saada myös kidutuskammion ulkopuolella. Mitään kelluntakokeita (epäilty sidottiin ja heitettiin veteen, jos kellui oli noita koska Saatana kannatteli, jos hukkui, pääsi viattomana taivaaseen) ei inkvisitio käyttänyt. Suurin osa rangaistuksista oli häpeärandgaistuksia tai pyhiinvaelluksen suorittamista.

sharyn kirjoitti:

Ensin kannattaa muistaa, että keskiajan Eurooppa sijoittui pohjoisemmaksi kuin antiikin Eurooppa. Roomalaisten valtakunnan painopiste oli Välimeren ympäristössä, kun taas keskiajan Eurooppa oli Keski- ja Pohjois-Euroopassa. Roomalsiet eivät koskaan onnistuneet valloittamaan Itämeren seutua, nykyistä Saksaa ja Pohjois-Englantia, koska he eivät selviytyneet talvioloissa. Samat alueet olivat keskiajan Eurooppaa täysin oikeutetusti. Samaten merenkulku kehittyi Atlantin ja Itämeren oloihin keskiajalla.

900-luvulta asti arkkitehtuuri tavoitti aivan uusia ulottuvuuksia - kirjaimellisesti; opittiin rakentamaan korkeuksiin. Ensin kirkkotornit, siten romaaninen ja lopulta rakennustaiteen huippuna goottilainen kirkkorakentaminen loi rakennuksia, joita vielä nykyaikanakin ihmetellään ja kunnioitetaan. Samat holvikaaret siirtyviät sillanrakennukseen. Keskiajan arkkitehdit kehittivät tekniikkaa ja rakensivat uhkarohkean kunnianhimoisia rakennuksiaan yli koko Euroopan.

Muussa taiteessa tavoitettiin, ohitettiin ja ylitettiin antiikin maalaustaide ensin frescomaalauksissa, sitten öljymaalauksessa. Lasimaalaukset olivat uusi taidemuoto, josta antiikki ei ollut uneksinutkaan. Veistosten tekotaito kehittyi koko keskiajan renessanssiin asti.

Keskiajan Eurooppa on laaja aika ja alue, jossa suhtautuminen muihin uskontoihin vaihteli. Välillä juutalaisia karkotettiin, välillä he saivat korekita asemia hoveissa ja kaupungeissa. Muun muassa juutalaiset lääkärit olivat kunnioitettuja, myös naislääkärit, joita useissa Euroopan hoveissa tavattiin. Muslimeilla oli oma asemansa kunnioitettuina taisteluvastustajina ja toisaalta arvostettuina ihmisinä - ristiretkien aikaan Outremer (kristityt kaupunkivaltiot ja Jerusalemin kuningaskunta) liittoutuivat usein keskenään ja solmivat sopimuksia; muun muassa Rikhard Leijonamieli tarjosi sisartaan Saladinille vaimoksi. (Saladin ei suostunut.)

Maiden valloituksessa "pakanat" olivat usein kohteina, esimerkiksi Johanniittojen ritarikunta valtasi Latvian, Liettuan ja Preussin julistamalla sotansa "uskonsodaksi" ja maiden asukkaat "pakanoiksi". Uuden ajan löytöretket toivat uusia ulottuvuuksia; Amerikan alkuasukkaat joutuivat riiston kohteiksi, kun taas Aasiassa paikallisia hallitsijoita kunnioitettiin ja jopa nöyristeltiin. Tarina "pappiskuningas Johanneksesta" eli sitkeästi, ja useita lähetystyöntekijöitä hakeutui mongolien puheille ja jopa Kiinaan asti.

Naisten alistaminenkaan ei ole ihan yksioikoinen seikka. Ritrirunous, joka palvoi aatelisnaisia ja ritarirakkautta, oli keskiajan luomus, ja luostarilaitoksessa eli lukuisia arvostettuja ja oppineita naisia. Useat myöhemmin pyhimykseksi julistetut naiset uskalsivat nuhdella jopa paavia (Pyhä Birgitta, Pyhä Katariina). Naishallitsijoista voisi mainita Eleanoar Akvitanialaisen, joka lähti mukaan ristiretkelle "amatsoniarmeijoineen".

Musta surma tuhosi todella Euroopan väestöstä 30%, joidenkin alueiden väestöstä jopa puolet tai kaikki. Kuten aikaisempi kirjoittaja on muistuttanut, tämä johti työn arvon nousuun, maaorjuuden vähittäiseen poistumiseen rahatalouden myötä ja väen siirtymiseen kaupunkeihin - työvoimasta tuli liian arvokasta ahdisteluun.

Keskiaika Euroopassa (muualla aika oli vaihtelevasti erilaista ja noudatti eri kaavoja) kattoi noin 1000 vuotta ja sen aikana ehti tapahtua runsaasti erilisia asioita, sitä ei saa yhteen kaavaan.

Lue lisää

Vertailun vuoksi: Suuret nälkävuodet 1696-1697 tuhosivat Suomen väestöstä kolmasosan. Mihin tämä vastaavasti johti vai johtiko mihinkään? Entä sitä seurannut isoviha 1712-1721?

Michelarkangelo kirjoitti:

"-Pax Romana oli todellista rauhan ja kukoistuksen aikaa Rooman imperiumille ( kesti n. 200 v), ennen rappiota enteilevää sisällissota kautta. Rajasodat tai -selkkaukset eivät häirinneet Rooman valtakunnan taloutta tai kaupankäytiä sen kummemmin kuin esim Afganistanin selkkaus nyky Eurooppaa."

Myös Pax Romanan aikana oli sisällissotia, pahin niista Neron kukistumisen jälkeen. Totta, aika oli kukoistuksen aikaa, mutta oli keskiaikakin. Daakian tai Mesopotamian valloitusretkiä ei voi väittää vain rajasodiksi, vaan ne olivat valtavia operaatioita. Myös brittien ja juutalaisten erittäin veriset kapinat olivat sotaan verrattavia selkkauksia. Armenian seudulla oli lähes jatkuva sotatila.

"Musta Surma pysäytti kehityksen noin puoleksi vuosisadaksi"

Välittömästi epidemiaa seuranneet vuodet kuluivat toipumiseen, mutta pian alkoi kehitys entistä nopeampana. Viisikymmentä vuotta Mustan Surman jälkeen Eurooppa oli jo noussut ennennäkemättömään kukoistukseen. Hyvä esimerkki nopeasta toipumisesta on se, että Boccaccio alkoi kirjoittaa Decamerone-kirjaansa heti ruton jälkeen 1348 ja sai sen valmiiksi 1353. Hänellä oli siis aikaa ja mahdollisuus laatia paljon vaivaa vaativa kirja, tulevaisuudenuskonsa ja pysähtyneessä yhteiskunnassa elävä ei olisi sellaiseen ryhtynyt. Näin vain viisi vuotta Mustan Surman jälkeen syntyi uusi kirjallisuudenlaji, novelli.

"- Keskiajalla kehitetty Inkvisitio järjestelmä on hyvä esimerkki kirkollisen toiminnan taantumisesta tuona aikana."

Pitääkö tämä nyt vääntää rautalangasta? Taantumuksellinen kiihkokristillisyys on uskonpuhdistuksen ja sitä seurannnaiden aikojen ilmiö. Vasta protestanttien luoma paine pakotti katolisen kirkon tiukentamaan suhtautumistaan asioihin. Lue vaikka pari novellia tuosta edellämainitsemastani Decamerone-kirjasta, niin huomaat kuinka kevyesti moniin asioihin suhtauduttiin keskiajalla (vaikka toki kirjassa on liioitteluakin). Keskiajalla tiedemiehet saivat toimia rauhassa, heidän ei tarvinnut pelätä Galileon kohtaloa. Myös pakanoihin suhtauduttiin paremmin kuin myöhemmin, esim. keskiajan Suomessa kirkko joten kuten sieti pakanallisia tapoja, ja vasta protestanttisessa puhdasoppisuusinnossa 1600-luvulla pakanakulttuuria alettiin järjestelmällisesti tuhota. Keskiajan kirkko salli arvostelun, esim. Dante kirjoittaessaan Jumalaista Näytelmää sijoitti helvettiin lukuisia kirkonmiehiä ja paaveja, mutta ei joutunut vaikeuksiin kirkon kanssa.
Ja kuten Sharyn huomautti, inkvisitio on uuden ajan ilmiö, ei keskiajan. Sitä paitsi inkvisition paha maine perustuu suurelta osin protestanttien, etenkin englantilaisten, propagandaan. Pahamaineinen Espanjan Inkvisitio teloitti koko neljänsadan toimintavuotensa aikana noitina vain hieman yli 50 ihmistä (muistaakseni tarkka luku oli 54). Ja mitä tulee inkvisition kidutukseen, niin lääkärin piti aina olla paikalla kidutettaessa, kuulusteltavaan ei saanut jäädä pysyviä ruumiillisia vammoja, ja sama tunnustus piti saada myös kidutuskammion ulkopuolella. Mitään kelluntakokeita (epäilty sidottiin ja heitettiin veteen, jos kellui oli noita koska Saatana kannatteli, jos hukkui, pääsi viattomana taivaaseen) ei inkvisitio käyttänyt. Suurin osa rangaistuksista oli häpeärandgaistuksia tai pyhiinvaelluksen suorittamista.

Lue lisää

Teidän kirjoittamat asiat ovat täyttä potaskaa, minä olen pähkäillyt että islannin pohjois osassa sijaitsee nigerian kuningas kunta jossai asui Apollo. Ja hänellä oli siellä monia kymmeniä kylpylöitä ja ravintoloita. Apollo oli jatkuvasti humaltuneena. Hänen kylpylässä oli kellari, jossa Apollo teki omia virvoitusjuomia.

Olen myös pohtinut mistä avaruus alus sai nimensä Apollo, ja olen tullut siihen tulokseen että se on kehittynyt Apollot keittämistä virvoitusjuomista, joiden useiden nimi oli Apollo13.

Apollo myös mielenterveys ongelmia, koska hän yritti rakentaa pöllöansan joka ei muiden mielestä ollut toimiva. Ja siksi Apollo joutui mielisairaalaan. Jossa hän sitten kehitti avaruus aluksena.