Huomenna jysähtää käyntiin sorsastus!

kuluttua starttaan koiran kans kohti jahtivesiä, 60 km matkaa, yövymme teltassa ja la. aamuna heti auringon noustessa rannassa passissa. Varusteet odottaa jo autossa valmiina, koira nukkuu vielä, hieman laiska noutamaan vesilintua uimalla mutta kova porskuttamaan kaislikossa.

Meillä on maalla peltojen keskellä puiden ja marjapensaiden ympäröimä reilun hehtaarin lammikko ja siinä on ollut koko kesän kaksi tummaa sorsalintua, jotka olen arvioinut telkiksi.
Eivät ole yhtään arkoja, vaikka ollaan kerätty marjoja, niin vesilinnut vaan
uiskentelevat rauhassa siinä lammikossa.
Saas nähdä ovatko ne sorsalinnut siellä enää ensi viikolla, kun varmaan menemme maalle käymään.
Naapurin isäntä voi ne siitä ampua, kun se kuitenkin on nähnyt ne linnut siinä lammikossa.
Minun puolesta saisivat olla siinä rauhassa.
Viime kesänäkin siinä oli sorsalintuja pari kappaletta, mutta ei enää näkynyt sorsanmetsästys päivän jälkeen niitä lintuja.

Taitaa olla tämä sorsanmetsästys metsästäjille vuoden suurin kohokohta.
Itse en metsästä, mutta harrastan taidetta ja lasitöiden tekemistä, aina uuden lasityön/taulun valmistuessa ja sitä tehdessä on sellainen vielä hienompi ahaa elämys, kuin vastaavasti kaikilla sorsastajilla 20.8 klo 12.00.
Juuri tuota päiväähän metsästäjät ovat odottaneet heti, kun metsästys aika loppuu, että pääsee uudelleen metsästämään.
Se olisi monelle metsästäjälle kova paikka, jos ei pääsisi sorsastus kauden avajaisiin.
Jokaisella on omat kiinnostuksen kohteet ja jokaisesta harrastuksesta löytyy samanlainen ahaa tunne, kuin metsästäjät tuntevat sorsanmetsästyskauden avajaisissa, mutta muissa harrastuksissa sen tunteen voi kokea ajankohdasta riippumatta, mutta ei metsästyksessä, koska sitä sääntelevät
metsästys ajat.