Tämän ryhmän tarkoituksena on pelastaa Tornionjoen lohi ja taimen sukupuuttoon kuolemiselta.
Liity mukaan toimintaan sinua tarvitaan
http://www.facebook.com/group.php?gid=253945969895&ref=ts
Liity mukaan toimintaan sinua tarvitaan
http://www.facebook.com/group.php?gid=253945969895&ref=ts
Vastaukset 3
Vanhimmat
kieltää se jokikalastus aivan tykkänään, niin se palastuisi lohikin. Pyytää sitten mereltä sitä, ei kannat vaarannu.
Lisääntymisaluehan se pitäisi rauhoittaa, sillä turvataan poikastuotanto! Jos nyt on huono lohikesä, se on seurausta menneistä lohen kuduista 2-5-vuotta taaksepäin!
Pääosa lohisaaliista pyydettiin varhaisimpina aikoina joissa ja merien rannikoilla. Pyynti tapahtui pääosin verkoilla, ranta- ja karsinapadoilla. Myös nuotat, kulkuverkot ja lippoaminen olivat jo varhain käytössä esimerkiksi Tornionjoella.
Vähitellen lohenpyynti siirtyi kuitenkin merialueille. Enin osa Pohjanlahden joista valjastettiin sähköntuotantoon niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Näin lohen vaellus kutujoelleen estettiin. Voimayhtiöt määrättiin suorittamaan velvoiteistutuksia korvauksena suljetuista joista. Tästä seurasi, että mereen tuli paljon kalaa, jonka vaellusvietti oli huono. Kala oli pyydettävä meressä.
Merikalastuksessa menetelmät ja välineet kehittyivät nopeasti. Ratkaiseva muutos tapahtui, kun 1960-luvulta alkaen lohta alettiin pyytää merissä ajoverkoilla. Ne ottivat vuosi vuodelta suuremman osan lohisaaliista. Ajosiimat verottivat myös runsaasti lohikantaa.
Pyyntimenetelmien kehittyminen johti siihen, että jokialueille ei lohta enää riittänyt. Luonnonpoikasten osuus väheni olemattomiin ja merien runsas saalis perustui istutuksiin. Samalla luonnonlohien kannat uhkasivat kuolla sukupuuttoon. Lohenkalastus loppui lähes kokonaan jokialueilla. Kiinnostusta pyyntiin olisi kuitenkin ollut nyt runsaasti ihmisten vapaa-ajan lisääntymisen myötä.
Näin herättiin vihdoin 1980-luvulla Tornionlaaksossakin taistelemaan lohen puolesta. Kannettiin huolta luonnonlohikantojen säilymisen puolesta ja alettiin vaatia OIKEUDENMUKAISTA osuutta lohisaaliista myös jokialueen kalastajille. Nämä molemmat vaatimukset tukivat toisiaan. Luonnonlohi säilyy vain niin, että se pääsee kudulle kotijokeensa. Kalastettavaa joessa on vain jo lohta nousee kutuvaellukselle.
Ne, jotka olivat vähitellen vieneet lohisaaliin meripyyntiin, eivät olleet valmiit luopumaan mistään. Näin syntyi pitkällinen kiista, jossa ovat vastakkain jokialueen, rannikon ja avomeren kalastajat. Merialueilla pyytäjät ovat pääasiassa ammattikalastajia, mutta jokialueilla lähinnä vapaa-ajankalastajia. Kiistatta suurin taloudellinen hyöty lohenkalastuksesta saadaan silloin, kun lohi pyydetään jokialueella. Silloin kala on kooltaan suurempaa ja kalastuksen vaikutukset muuhun elinkeinotoimintaan ovat suurimmat.