ÄLÄ OPISKELE DI:KSI

Olen hakenut töitä Turusta Lappeenrantaan, Torniosta Helsinkiin, Oulusta Kuopioon, Ruotsista ja Saksasta.

Minne vielä hakemuksia? Kiinaan?

Kyrpiintynyt DI kirjoitti:

Olen hakenut töitä Turusta Lappeenrantaan, Torniosta Helsinkiin, Oulusta Kuopioon, Ruotsista ja Saksasta.

Minne vielä hakemuksia? Kiinaan?

Nyt on hiljaisemmat ajat. Ei tyopaikan loytaminen ole helppoa kellekkaan, tanapaivana tyopaikat on taisteltava ja vaan teravimmat saa paikan. Jos et loyda toita niin mene jatko-opiskelijaksi. Jos olet suorittanut jatko-opintoja tai olet jopa lisari niin olet aina etulyontiasemassa tavallisten juuri valmistuneiden DI:den keskuudessa.

Kyrpiintynyt DI kirjoitti:

Olen hakenut töitä Turusta Lappeenrantaan, Torniosta Helsinkiin, Oulusta Kuopioon, Ruotsista ja Saksasta.

Minne vielä hakemuksia? Kiinaan?

No, eikös Kiina/Venäjä ole tulevaisuus? Siellähän sitä kauppaa käydään kun taas EU ja US ovat polvillaan.

Kyrpiintynyt DI kirjoitti:

Olen hakenut töitä Turusta Lappeenrantaan, Torniosta Helsinkiin, Oulusta Kuopioon, Ruotsista ja Saksasta.

Minne vielä hakemuksia? Kiinaan?

Oletko ns. Vaikea tyyppi?

11 vuodesta n. 3 vuotta kokoaikaisena ja loppuaika osa-aikatyötä luokkaa 20 h/vko.

Siinä sivussa luin itseni ylioppilaaksi, DI:ksi ja hankin vielä kessun natsat intistä. Revi siitä.

En arvosta koulutusalaani enää yhtään. Suomessa ei ole enää tilaa insinööreille, Euroopassakaan ei juuri ole. Tervetuloa todellisuuteen.

Kyrpiintynyt DI kirjoitti:

11 vuodesta n. 3 vuotta kokoaikaisena ja loppuaika osa-aikatyötä luokkaa 20 h/vko.

Siinä sivussa luin itseni ylioppilaaksi, DI:ksi ja hankin vielä kessun natsat intistä. Revi siitä.

En arvosta koulutusalaani enää yhtään. Suomessa ei ole enää tilaa insinööreille, Euroopassakaan ei juuri ole. Tervetuloa todellisuuteen.

Lue lisää

27v ja 11 vuotta työkokemusta?? Ehkä asenteessa vikaa?
En nyt ihan menisi paukuttelemaan henkseleitä ruuvien pakkaamisesta.

Ja mikäpä estää nuorta kaveria lähtemään ulkomaille?

DI BOBO kirjoitti:

27v ja 11 vuotta työkokemusta?? Ehkä asenteessa vikaa?
En nyt ihan menisi paukuttelemaan henkseleitä ruuvien pakkaamisesta.

Ja mikäpä estää nuorta kaveria lähtemään ulkomaille?

Lue lisää

Juurihan kerroin, että olen hakenut töitä ulkomailtakin. Ei Suomi sinällään minua mihinkään sido.

En myöskään ala häpeämään työkokemustani, en edes neljän vuoden ruuvien pakkaamista. KAIKKI TEHTY TYÖ ON ARVOKASTA. Olen ollut kolmena kesänä mukana T&K hommissa, asiakaspalvelutehtävissä vuosia, teollisuuden haalarihommissa, osto- ja myyntityössä sekä kesämestarina eräällä konelinjalla. Jos ei tällainen työkokemuspaketti, neljän vieraan kielen taito ja yli nelosen keskiarvolla suoritetut pääaineopinnot riitä, niin mikä sitten?

Yritykset palkkaa mielellään opiskelijoita, jolloin palkkakustannukset pysyvät matalina. Valmistumisen jälkeen henkilö ei enää ole kiinnostava.

Ja asenteeni on kunnossa. Kaikki työtehtävät kelpaavat sijainnista riippumatta. Paitsi puhelinmyynti ja provikkatyöt.

Diplomi-insinööreistä on kovaa vauhtia tulossa roskasakkia.

Kyrpiintynyt DI kirjoitti:

11 vuodesta n. 3 vuotta kokoaikaisena ja loppuaika osa-aikatyötä luokkaa 20 h/vko.

Siinä sivussa luin itseni ylioppilaaksi, DI:ksi ja hankin vielä kessun natsat intistä. Revi siitä.

En arvosta koulutusalaani enää yhtään. Suomessa ei ole enää tilaa insinööreille, Euroopassakaan ei juuri ole. Tervetuloa todellisuuteen.

Lue lisää

Siis sinulla ei olekaan 11 vuoden työkokemus, vaan 3 vuoden työkokemus ja osa-aikatöitä sitten opiskelun ohella. Ei ihme, ettei sinua kukaan halua töihin, kun joko et osaa laskea tai sitten sinä valehtelet.

Matikkaa kirjoitti:

Siis sinulla ei olekaan 11 vuoden työkokemus, vaan 3 vuoden työkokemus ja osa-aikatöitä sitten opiskelun ohella. Ei ihme, ettei sinua kukaan halua töihin, kun joko et osaa laskea tai sitten sinä valehtelet.

Lue lisää

Kehottaisin tutustumaan työkkärin ja Kelan työajanlaskentaperusteisiin. Osa-aikainen työskentely opiskelun ohella on työn tekemistä siinä missä muukin työnteko. Jos haluat viilata pilkkua, voit sanoa, että työkokemusta on 7 vuotta, sillä osa-aikaisena tein noin 20 h/vko. Siten kaksi osa-aikaista vuotta vastaa yhtä. Seitsemänkin vuotta 27 vuotiaalle DI:lle on PALJON työkokemusta.

Mutta 11 vuoden työkokemus ei ole valehtelua - niin kauan olen työelämässä ollut mukana. CV:ssä olen toki maininnut töiden osa-aikaisuuden ja haastattelijat ovat itse sanoneet tyyliin, että "sullahan poika on työkokemusta enemmän kuin mulla, vaikka oot kuusi vuotta nuorempi! (33 v mieshenkilö".

Kyrpiintynyt DI kirjoitti:

Kehottaisin tutustumaan työkkärin ja Kelan työajanlaskentaperusteisiin. Osa-aikainen työskentely opiskelun ohella on työn tekemistä siinä missä muukin työnteko. Jos haluat viilata pilkkua, voit sanoa, että työkokemusta on 7 vuotta, sillä osa-aikaisena tein noin 20 h/vko. Siten kaksi osa-aikaista vuotta vastaa yhtä. Seitsemänkin vuotta 27 vuotiaalle DI:lle on PALJON työkokemusta.

Mutta 11 vuoden työkokemus ei ole valehtelua - niin kauan olen työelämässä ollut mukana. CV:ssä olen toki maininnut töiden osa-aikaisuuden ja haastattelijat ovat itse sanoneet tyyliin, että "sullahan poika on työkokemusta enemmän kuin mulla, vaikka oot kuusi vuotta nuorempi! (33 v mieshenkilö".

Lue lisää

"11 vuoden työkokemus" on sinun tapauksessasi valehtelua. Ei tosiaan ihme, ettei noin kieroa ihmistä kukaan halua palkata.

Muunnettua totuutta kirjoitti:

"11 vuoden työkokemus" on sinun tapauksessasi valehtelua. Ei tosiaan ihme, ettei noin kieroa ihmistä kukaan halua palkata.

Ei se ole valetta. Monet esim. palvelualoilla ovat olleet osa-aikaisia vuosikausia (20-32 h/vko). Silti työkokemuslisiä maksetaan juuri sen mukaan, minä päivämääränä aloitti työuransa. Vaikka olisi tehnyt vain yhden työvuoron vuodessa, viiden vuoden jälkeen palkkaan saa saman korotuksen, kuin olisi ollut kokoaikaisena sen viisi vuotta.

Työkokemus lasketaan aloittamispäivän mukaan, ei tehtyjen työtuntien mukaan. En aio muuttaa hakemukseni runkoa sinun mielipiteesi vuoksi.

Muunnettua totuutta kirjoitti:

"11 vuoden työkokemus" on sinun tapauksessasi valehtelua. Ei tosiaan ihme, ettei noin kieroa ihmistä kukaan halua palkata.

Sun mielestä 11 vuoden työkokemus tarkoittaa varmasti 11 vuoden yhtä jaksoista duunissa oloa?

Kyrpiintynyt DI kirjoitti:

Juurihan kerroin, että olen hakenut töitä ulkomailtakin. Ei Suomi sinällään minua mihinkään sido.

En myöskään ala häpeämään työkokemustani, en edes neljän vuoden ruuvien pakkaamista. KAIKKI TEHTY TYÖ ON ARVOKASTA. Olen ollut kolmena kesänä mukana T&K hommissa, asiakaspalvelutehtävissä vuosia, teollisuuden haalarihommissa, osto- ja myyntityössä sekä kesämestarina eräällä konelinjalla. Jos ei tällainen työkokemuspaketti, neljän vieraan kielen taito ja yli nelosen keskiarvolla suoritetut pääaineopinnot riitä, niin mikä sitten?

Yritykset palkkaa mielellään opiskelijoita, jolloin palkkakustannukset pysyvät matalina. Valmistumisen jälkeen henkilö ei enää ole kiinnostava.

Ja asenteeni on kunnossa. Kaikki työtehtävät kelpaavat sijainnista riippumatta. Paitsi puhelinmyynti ja provikkatyöt.

Diplomi-insinööreistä on kovaa vauhtia tulossa roskasakkia.

Lue lisää

Kaikki työ on arvokasta, mutta ei se DI:n työkokemusta ole ruuvien pakkaaminen.

Kuten sanottu, henkselit paukkui aluksi ja sitten alkoi seli seli seli -mode. Varmaan näin sitten myös
työhaastattelut meni? Ja et heti muistanut alussa kertoa osaavasi neljää kieltä?

Just just, no kiva trolli taidat vaan olla.

Kyrpiintynyt DI kirjoitti:

Ei se ole valetta. Monet esim. palvelualoilla ovat olleet osa-aikaisia vuosikausia (20-32 h/vko). Silti työkokemuslisiä maksetaan juuri sen mukaan, minä päivämääränä aloitti työuransa. Vaikka olisi tehnyt vain yhden työvuoron vuodessa, viiden vuoden jälkeen palkkaan saa saman korotuksen, kuin olisi ollut kokoaikaisena sen viisi vuotta.

Työkokemus lasketaan aloittamispäivän mukaan, ei tehtyjen työtuntien mukaan. En aio muuttaa hakemukseni runkoa sinun mielipiteesi vuoksi.

Lue lisää

Eihän sinun tarvitse hakemustasi muutella. Lähetät sitä vain edelleen satoihin paikkoihin kuten tähänkin asti olet tehnyt, sinä sanasokea pikku narraaja.

DI BOBO kirjoitti:

Kaikki työ on arvokasta, mutta ei se DI:n työkokemusta ole ruuvien pakkaaminen.

Kuten sanottu, henkselit paukkui aluksi ja sitten alkoi seli seli seli -mode. Varmaan näin sitten myös
työhaastattelut meni? Ja et heti muistanut alussa kertoa osaavasi neljää kieltä?

Just just, no kiva trolli taidat vaan olla.

Lue lisää

Taidat itse olla trolli? Vaikka ruuvien pakkaus ei ole DI:n työkokemusta, on se kuitenkin osoitus uutteruudesta, kyvystä kantaa vastuuta ja hyvästä asenteesta. Maasta se pienikin ponnistaa.

Olen lukenut pitkän englannin, ruotsin normaalin kaavan mukaan ( pari vapaavalintaista kurssia yliopistossa), saksaa b2-kielenä ( yliopistossa pakollisina kieliopintoina). Siihen päälle olen käynyt espanjan kursseja kansalaisopistossa ja vapaavalintaisina kursseina yliopistossa.

Työhaastatteluissa en ole paukuttanut henkseleitä, enkä myöskään ole selitellyt. Niistä on kokemusta jo sen verran paljon, että tiedän suurin piirtein, miten toimia. Parissa ensimmäisessä haastatteluissa jouduin ehkä vähän selittämään joitain asioita, mutta selittelyt jäivät siihen. Hakijoita on vain yksinkertaisesti todella paljon.

Jos pidät minua yhä trollina, voimme puolestani treffata jossain. Esittelen ansioluetteloni ja todistukseni sinulle ilomielin.

Kyrpiintynyt DI kirjoitti:

Kehottaisin tutustumaan työkkärin ja Kelan työajanlaskentaperusteisiin. Osa-aikainen työskentely opiskelun ohella on työn tekemistä siinä missä muukin työnteko. Jos haluat viilata pilkkua, voit sanoa, että työkokemusta on 7 vuotta, sillä osa-aikaisena tein noin 20 h/vko. Siten kaksi osa-aikaista vuotta vastaa yhtä. Seitsemänkin vuotta 27 vuotiaalle DI:lle on PALJON työkokemusta.

Mutta 11 vuoden työkokemus ei ole valehtelua - niin kauan olen työelämässä ollut mukana. CV:ssä olen toki maininnut töiden osa-aikaisuuden ja haastattelijat ovat itse sanoneet tyyliin, että "sullahan poika on työkokemusta enemmän kuin mulla, vaikka oot kuusi vuotta nuorempi! (33 v mieshenkilö".

Lue lisää

on oleellista, että työkokemus on mainittu kuten se on, esim kesätyö 4kk tai sivutoiminen työ noin xxh/vkossa alku- ja loppupäivineen. Sen jälkeen kun olet firmassa, markkinoidaan osaamistasi työkokemus firmassa xy vuonna xx - xx jne.

Kyllä ne työnantajat osaavat lukea oletko oikeasti ollut töissä 11 vuotta vai osa-aikaisesti 11 vuotta. Tässä nimittäin on vinha ero.

Nim. kesätyökokemusta karttui sen suuren laman aikaan omalla alalla yhteensä 1.5 vuotta 6 kk määräaikainen työ valmistumisen jälkeen ja sen jälkeen kokoaikaisesti viimeiset 10 vuotta.

DI BOBO kirjoitti:

27v ja 11 vuotta työkokemusta?? Ehkä asenteessa vikaa?
En nyt ihan menisi paukuttelemaan henkseleitä ruuvien pakkaamisesta.

Ja mikäpä estää nuorta kaveria lähtemään ulkomaille?

Lue lisää

Moniin aloihin vaaditaan yli 10 vuotta työkokemusta, jolloin VOI paukutella henkseleitä vaikka olisi pakannut ruuveja sen 10 vuotta. Torvi, päiväkoti koko valtio. On se kymmenen vuotta mitä tahansa työtä enemmän työkokemusta kuin työttömänä/eläkkeellä/lorvarina hakijoiden kesken.

Kyrpiintynyt DI kirjoitti:

11 vuodesta n. 3 vuotta kokoaikaisena ja loppuaika osa-aikatyötä luokkaa 20 h/vko.

Siinä sivussa luin itseni ylioppilaaksi, DI:ksi ja hankin vielä kessun natsat intistä. Revi siitä.

En arvosta koulutusalaani enää yhtään. Suomessa ei ole enää tilaa insinööreille, Euroopassakaan ei juuri ole. Tervetuloa todellisuuteen.

Lue lisää

Niin. Ensiksikin oliko tuo sinun OIKEASTI haluamasi ala? Jos oli niin sekin on jo hyvä juttu. Itse aikoinani menin oikikseen - not good - en tykännyt ja keskeytin. DI -koulutus on mielestäni vähän ympäripyöreä. Kaikesta oppii vähän. Minä suosittelin yhdelle kaverini pojalle (ihan hyvä matikassa) luonnontietiden kautta suuntautumista teknilliselle alalle. sen sijaan, että hän menisi opiskelemaan DI:ksi. Teknikka on kuitenkin silkkaa luonnontiedettä.

Matikkaa kirjoitti:

Siis sinulla ei olekaan 11 vuoden työkokemus, vaan 3 vuoden työkokemus ja osa-aikatöitä sitten opiskelun ohella. Ei ihme, ettei sinua kukaan halua töihin, kun joko et osaa laskea tai sitten sinä valehtelet.

Lue lisää

Ei nyt ole sijaa herjalle: peruskoulu, lukio, ,kandi, di. . Matikkaa on paljon. Noin 8 kertainen määrä perukouluun verrattuna.

Kyrpiintynyt DI kirjoitti:

11 vuodesta n. 3 vuotta kokoaikaisena ja loppuaika osa-aikatyötä luokkaa 20 h/vko.

Siinä sivussa luin itseni ylioppilaaksi, DI:ksi ja hankin vielä kessun natsat intistä. Revi siitä.

En arvosta koulutusalaani enää yhtään. Suomessa ei ole enää tilaa insinööreille, Euroopassakaan ei juuri ole. Tervetuloa todellisuuteen.

Lue lisää

Kessun natsat saa joka jätkä.
Erikoisupseeriksi koulutus kysyy jo munaa.

Esim. tämän vuoksi ei ole tärpännyt:

- paikka 1, jossa olin haastattelussa: 650 hakijaa!!!
- paikka 2, 150 hakijaa
- paikka 3, 214 hakijaa
- paikka 4, sattumalta dipan työtä haki myös tohtori, joka palkattiin

Sitä paitsi, lähimmästä kaveripiiristäni tänä vuonna valmistuneista 6 on työttömänä, 2 elintarvikekaupassa, 1 kuntosalilla, 1 aloitti kauppatieteiden opinnot. En ole mitenkään yksittäistapaus... Olisi pitänyt ottaa tuotantotalouden pääaine, niin olisi edes jotain toivoa. Kemiasta on pelkkää haittaa.

Kyrpiintynyt DI kirjoitti:

Esim. tämän vuoksi ei ole tärpännyt:

- paikka 1, jossa olin haastattelussa: 650 hakijaa!!!
- paikka 2, 150 hakijaa
- paikka 3, 214 hakijaa
- paikka 4, sattumalta dipan työtä haki myös tohtori, joka palkattiin

Sitä paitsi, lähimmästä kaveripiiristäni tänä vuonna valmistuneista 6 on työttömänä, 2 elintarvikekaupassa, 1 kuntosalilla, 1 aloitti kauppatieteiden opinnot. En ole mitenkään yksittäistapaus... Olisi pitänyt ottaa tuotantotalouden pääaine, niin olisi edes jotain toivoa. Kemiasta on pelkkää haittaa.

Lue lisää

Ainhaa sitä puistokmistiks lutin oppimääril :-D

Kyrpiintynyt DI kirjoitti:

Esim. tämän vuoksi ei ole tärpännyt:

- paikka 1, jossa olin haastattelussa: 650 hakijaa!!!
- paikka 2, 150 hakijaa
- paikka 3, 214 hakijaa
- paikka 4, sattumalta dipan työtä haki myös tohtori, joka palkattiin

Sitä paitsi, lähimmästä kaveripiiristäni tänä vuonna valmistuneista 6 on työttömänä, 2 elintarvikekaupassa, 1 kuntosalilla, 1 aloitti kauppatieteiden opinnot. En ole mitenkään yksittäistapaus... Olisi pitänyt ottaa tuotantotalouden pääaine, niin olisi edes jotain toivoa. Kemiasta on pelkkää haittaa.

Lue lisää

Taisi selvitä tuo ongelma. Kemian alalla ei taida töitä oikein olla.

Kyrpiintynyt DI kirjoitti:

Esim. tämän vuoksi ei ole tärpännyt:

- paikka 1, jossa olin haastattelussa: 650 hakijaa!!!
- paikka 2, 150 hakijaa
- paikka 3, 214 hakijaa
- paikka 4, sattumalta dipan työtä haki myös tohtori, joka palkattiin

Sitä paitsi, lähimmästä kaveripiiristäni tänä vuonna valmistuneista 6 on työttömänä, 2 elintarvikekaupassa, 1 kuntosalilla, 1 aloitti kauppatieteiden opinnot. En ole mitenkään yksittäistapaus... Olisi pitänyt ottaa tuotantotalouden pääaine, niin olisi edes jotain toivoa. Kemiasta on pelkkää haittaa.

Lue lisää

Ei muuta kuin tohtoriputkeen...

Olen samaa mieltä kanssasi kaikesta muusta, paitsi humanistien työllistymisestä. Pelkästään mol.fi-sivustolla aineopettajia haetaan sadoittain. Myös paria humanistikaveriani revitään suunnilleen molemmista käsistä jatkuvasti tekemään vähintään sijaisuuksia, tai sitten syrjäseudun yläkouluihin opettamaan.

Tutkinnot ovat kokeneet suuren inflaation 90-luvun laman jälkeen.

Olen miettinyt lukevani itseni lääkäriksi. Pääsykoekirjan edellinen painos on hankittuna hyllyssä. Täytyy varmasti alkaa paneutumaan siihen pikku hiljaa. Työttömänä DI:nä ei oikeasti ole kovin mukavaa, varsinkaan, jos kokee tehneensä kaikkensa työllistymisensä eteen. En nimittäin tiedä, mitä voisin tehdä toisin - olen jopa käynyt ammatinvalintapsykologilla, varannut keskusteluaikoja työkkäristä ja ollut aktiivisesti yhteyksissä moniin aiempiin työnantajiini.

Alallani on tapahtunut paljon irtisanomisia, ja kahden vuoden takaisinottovelvollisuuden myötä on todella vaikeaa työllistyä. Myönnän olevani aika katkeroitunut jo, ehkäpä juuri sen vuoksi, että olen DI:ksi aika idealistinen tapaus.

Toivottavasti kukaan ei vetänyt hirveän montaa hernettä nenäänsä kirjoituksistani, mutta joka sana on täyttä totta. Ja juuri siksi keljuttaakin niin pirusti.

Kyrpiintynyt DI kirjoitti:

Olen samaa mieltä kanssasi kaikesta muusta, paitsi humanistien työllistymisestä. Pelkästään mol.fi-sivustolla aineopettajia haetaan sadoittain. Myös paria humanistikaveriani revitään suunnilleen molemmista käsistä jatkuvasti tekemään vähintään sijaisuuksia, tai sitten syrjäseudun yläkouluihin opettamaan.

Tutkinnot ovat kokeneet suuren inflaation 90-luvun laman jälkeen.

Olen miettinyt lukevani itseni lääkäriksi. Pääsykoekirjan edellinen painos on hankittuna hyllyssä. Täytyy varmasti alkaa paneutumaan siihen pikku hiljaa. Työttömänä DI:nä ei oikeasti ole kovin mukavaa, varsinkaan, jos kokee tehneensä kaikkensa työllistymisensä eteen. En nimittäin tiedä, mitä voisin tehdä toisin - olen jopa käynyt ammatinvalintapsykologilla, varannut keskusteluaikoja työkkäristä ja ollut aktiivisesti yhteyksissä moniin aiempiin työnantajiini.

Alallani on tapahtunut paljon irtisanomisia, ja kahden vuoden takaisinottovelvollisuuden myötä on todella vaikeaa työllistyä. Myönnän olevani aika katkeroitunut jo, ehkäpä juuri sen vuoksi, että olen DI:ksi aika idealistinen tapaus.

Toivottavasti kukaan ei vetänyt hirveän montaa hernettä nenäänsä kirjoituksistani, mutta joka sana on täyttä totta. Ja juuri siksi keljuttaakin niin pirusti.

Lue lisää

Totta, opettajat on asia erikseen, vaikka osalla heistäkin pyörii hommat pelkästään lyhyillä sijaisuuksilla ja pätkätöillä. Mun omassa lukiossa oli ruotsinopettajan paikalta virkavapaalla nainen, jota en nähnykään koko aikana, vaikka sillä edelleen se virka olikin. Homma pyöri koko ajan eripituisilla sijaisuuksilla. Velipoika meni mun jälkeen samaan lukioon, ja edelleen kyseisen opettajan paikalla oli uus naama melko tiuhaan.

Olis pitäny tähdentää, että tarkoitin tässä tapauksessa naistutkimukseen, folkloristiikkaan tai muuhun vastaavaan marginaalialaan perehtynyttä humanistia. Osalla heistä on ainoana vaihtoehtona apurahahelvetti yliopistolla. Sama kohtalo odottaa mm. biologeja, ellei pedagogisia opintoja ole takana. Tämä onkin pistänyt miettimään, että opinto-ohjaajien pitäisi lukioissa kertoa, että minkälaiseen soppaan lusikkansa pistää, jos yliopistoon lähtee. Ei ainakaan minulla ollut 18-vuotiaana ketään kertomassa, että korkea koulutus ei takaa työpaikkaa. Päinvastoin, sitä kuvitteli, että maisterit/DI:t suorastaan revitään töihin.

Kyrpiintynyt DI kirjoitti:

Olen samaa mieltä kanssasi kaikesta muusta, paitsi humanistien työllistymisestä. Pelkästään mol.fi-sivustolla aineopettajia haetaan sadoittain. Myös paria humanistikaveriani revitään suunnilleen molemmista käsistä jatkuvasti tekemään vähintään sijaisuuksia, tai sitten syrjäseudun yläkouluihin opettamaan.

Tutkinnot ovat kokeneet suuren inflaation 90-luvun laman jälkeen.

Olen miettinyt lukevani itseni lääkäriksi. Pääsykoekirjan edellinen painos on hankittuna hyllyssä. Täytyy varmasti alkaa paneutumaan siihen pikku hiljaa. Työttömänä DI:nä ei oikeasti ole kovin mukavaa, varsinkaan, jos kokee tehneensä kaikkensa työllistymisensä eteen. En nimittäin tiedä, mitä voisin tehdä toisin - olen jopa käynyt ammatinvalintapsykologilla, varannut keskusteluaikoja työkkäristä ja ollut aktiivisesti yhteyksissä moniin aiempiin työnantajiini.

Alallani on tapahtunut paljon irtisanomisia, ja kahden vuoden takaisinottovelvollisuuden myötä on todella vaikeaa työllistyä. Myönnän olevani aika katkeroitunut jo, ehkäpä juuri sen vuoksi, että olen DI:ksi aika idealistinen tapaus.

Toivottavasti kukaan ei vetänyt hirveän montaa hernettä nenäänsä kirjoituksistani, mutta joka sana on täyttä totta. Ja juuri siksi keljuttaakin niin pirusti.

Lue lisää

Olet ilmeisesti lukenut kemiaa jossakin muodossaan pääaineenasi? Entäpä sivuaineena? Näillä on suuri merkitys työllistymiseen; tuotantotekniikka, turvallisuusjohtaminen, multimedia ja kaiken maailman muut huuhaa-opinnot ovat suosittuja aineita niiden helppouden vuoksi, jolloin myös näiden alojen opiskelijoita valmistuu suhteellisesti paljon ja työllistyminen on vaikeampaa. Omalla sovellettuun mekaniikkaan kuuluvalla alallani on jatkuvasti useita diplomityöpaikkoja täyttämättä niin teollisuudessa kuin yliopistoissakin ja suurimmassa osassa ilmoituksissa mainitaan, että pesti jatkuu myös valmistumisen jälkeen.

Koulutus on yhä kuitenkin varmin tapa suojautua työttömyydeltä. Kuten jo nimimerkki Teekkari mainitsikin, DI on yksi parhaiten työllistävistä akateemisista tutkinnoista, jäänee kakkoseksi vain lääkärin tutkinnolle (joka johtuukin sitten lääkärien vahvan ammattiliiton lobbauksesta koulutusmäärien pitämiseksi nykyisellään, mikä on kuitenkin ymmärrettävää sillä lääkärikoulutuksessa ryhmäkoot on pidettävä maltillisina, olisipa TEK yhtä vahva liitto).

Ongelma on enemmän siinä, että teknistieteelliselle alalle ei enää hakeudu niin paljoa lahjakkaita nuoria kuin aiemmin tutkinnon kokeman inflaation vuoksi, jolloin opiskelija-aineksen taso laskee. Tekniikan ala nähdään yhä useammin vain vara- tai varavaravaihtoehtona jos se opiskelupaikka lääkiksessä ei aukeakaan ja tämä on mielestäni kovin valitettavaa. Opetuksen ja tutkimuksen tason nostamiseksi tekniikan alan koulutusta olisi vähennettävä ammattikorkeissa kovalla kädellä ja myöskin sisäänottoa yliopistoissa on vähennettävä. DI-koulutus voitaisiin aivan hyvin keskittää Otaniemeen, Hervantaan ja Ouluun.

Myöskään tohtoriksi kouluttautumisen kannattamattomuutta en allekirjoita, TEKin tilastojen mukaan maaliskuussa 2010 TkT-tutkinnon suorittaneiden työttömyysprosentti oli 1,7 joka on todella vähän. Suurimmasta osasta diplomi-insinööreistä ei kuitenkaan liene tohtorikoulutettaviksi, mutta huiput ovat silti huippuja. Itsekin aion jatko-opiskelijaksi hakeutua.

j8ri kirjoitti:

Olet ilmeisesti lukenut kemiaa jossakin muodossaan pääaineenasi? Entäpä sivuaineena? Näillä on suuri merkitys työllistymiseen; tuotantotekniikka, turvallisuusjohtaminen, multimedia ja kaiken maailman muut huuhaa-opinnot ovat suosittuja aineita niiden helppouden vuoksi, jolloin myös näiden alojen opiskelijoita valmistuu suhteellisesti paljon ja työllistyminen on vaikeampaa. Omalla sovellettuun mekaniikkaan kuuluvalla alallani on jatkuvasti useita diplomityöpaikkoja täyttämättä niin teollisuudessa kuin yliopistoissakin ja suurimmassa osassa ilmoituksissa mainitaan, että pesti jatkuu myös valmistumisen jälkeen.

Koulutus on yhä kuitenkin varmin tapa suojautua työttömyydeltä. Kuten jo nimimerkki Teekkari mainitsikin, DI on yksi parhaiten työllistävistä akateemisista tutkinnoista, jäänee kakkoseksi vain lääkärin tutkinnolle (joka johtuukin sitten lääkärien vahvan ammattiliiton lobbauksesta koulutusmäärien pitämiseksi nykyisellään, mikä on kuitenkin ymmärrettävää sillä lääkärikoulutuksessa ryhmäkoot on pidettävä maltillisina, olisipa TEK yhtä vahva liitto).

Ongelma on enemmän siinä, että teknistieteelliselle alalle ei enää hakeudu niin paljoa lahjakkaita nuoria kuin aiemmin tutkinnon kokeman inflaation vuoksi, jolloin opiskelija-aineksen taso laskee. Tekniikan ala nähdään yhä useammin vain vara- tai varavaravaihtoehtona jos se opiskelupaikka lääkiksessä ei aukeakaan ja tämä on mielestäni kovin valitettavaa. Opetuksen ja tutkimuksen tason nostamiseksi tekniikan alan koulutusta olisi vähennettävä ammattikorkeissa kovalla kädellä ja myöskin sisäänottoa yliopistoissa on vähennettävä. DI-koulutus voitaisiin aivan hyvin keskittää Otaniemeen, Hervantaan ja Ouluun.

Myöskään tohtoriksi kouluttautumisen kannattamattomuutta en allekirjoita, TEKin tilastojen mukaan maaliskuussa 2010 TkT-tutkinnon suorittaneiden työttömyysprosentti oli 1,7 joka on todella vähän. Suurimmasta osasta diplomi-insinööreistä ei kuitenkaan liene tohtorikoulutettaviksi, mutta huiput ovat silti huippuja. Itsekin aion jatko-opiskelijaksi hakeutua.

Lue lisää

Jep, prosessitekniikan pääaine. Sivuaineena oli logistiikka. Ajattelin logistiikan tukevan hyvin prosessipuolen opintoja, sillä monet prosessi-inssithän hoitavat myös raaka-ainetilauksia ja huolehtivat varastomääristä.

Tohtoriksi kouluttautuminen on tietysti yksi vaihtoehto. Motivaatio lukea vielä nelisen vuotta sitä asiaa, jolla ei aiemmin työllistynyt, voi vain olla huonohko. Paperieni puolesta varmasti pääsisinkin jatko-opiskelijaksi.

Kyrpiintynyt DI kirjoitti:

Jep, prosessitekniikan pääaine. Sivuaineena oli logistiikka. Ajattelin logistiikan tukevan hyvin prosessipuolen opintoja, sillä monet prosessi-inssithän hoitavat myös raaka-ainetilauksia ja huolehtivat varastomääristä.

Tohtoriksi kouluttautuminen on tietysti yksi vaihtoehto. Motivaatio lukea vielä nelisen vuotta sitä asiaa, jolla ei aiemmin työllistynyt, voi vain olla huonohko. Paperieni puolesta varmasti pääsisinkin jatko-opiskelijaksi.

Lue lisää

No, toivottavasti on tärpännyt. Kemialla ei ole helppo saada duunia vaikka kuinka hypettävät sen uutta nousua työllistäjänä lehtiartikkeleissa.

Otaniemen kemistinä olen jo pitkään tuhahdellut esim. koulutusmäärille, ne ovat poskettomat kun vertaa kuinka fiksusti muut osastot ovat viime vuosina kaventaneet sisäänottoaan. Olemme myös yksi varsin riitainen porukka, koska vanha kemia jakaantuu niin voimakkaasti teollisuus- ja "tiede"puoleen ja melko varmasti siitä noissa sisäänotoissakin on kyse, hiekkalaatikolla on vaikea leikkiä.

Omasta mielestäni esim. tuollaisessa prosessitekniikan pääaineessa on se vika, että siinä rajataan pois paljon vahvaa osaamista ns. puhtaista aloista. Et ole kemisti muttet oikein mikään muukaan. Osaat hiukan kemiaa, virtausmekaniikkaa (yhden alan fysiikkaa), jonkin sortin termodynamiikkaa, matikkaa ja materiaalitekniikkaa, ehkä vähän koodata jne. ja noita "valmiita" positioita, joihin tehokkuuden nimessä joskus ajateltiin olevan järkevä kouluttaa ihmisiä on entistä vähemmän. Logistiikka (tutalta?), muistan sen olleen kuuma sana jo kymmenen vuotta sitten enkä silloinkaan täysin voinut ymmärtää sen tarpeellisuutta oppiaineena. Itse näen riittävän matematiikan opiskelun tuovan saman taidon, varsinkin jos sitä pitää soveltaa. Kustannusten optimoinnista tulee ekana mieleen La Grange(n menetelmä) vaikkei se aina niin yksinkertaista olekaan. Lopultahan kaikissa teollisuudenkin aloilla tarvittaisiin/vaadittaisiin tiukkaa kemian, matikan ja fysiikan taitoja ja riittävällä ymmärryksellä niitä osataan soveltaa mutta kun se ei ole coolia. Erästä oppi-isääni lainaten, fiksu ihminen oppii putkilaskut nopeasti, kunhan perustiedot ovat kunnossa.

Sitäkin sietäisi monen miettiä, miksi fyysikot työllistyvät (yleisesti) niin hyvin ja monialaisesti. Itselleni syy on, myös kokemuksen kautta, selvä.

... kirjoitti:

No, toivottavasti on tärpännyt. Kemialla ei ole helppo saada duunia vaikka kuinka hypettävät sen uutta nousua työllistäjänä lehtiartikkeleissa.

Otaniemen kemistinä olen jo pitkään tuhahdellut esim. koulutusmäärille, ne ovat poskettomat kun vertaa kuinka fiksusti muut osastot ovat viime vuosina kaventaneet sisäänottoaan. Olemme myös yksi varsin riitainen porukka, koska vanha kemia jakaantuu niin voimakkaasti teollisuus- ja "tiede"puoleen ja melko varmasti siitä noissa sisäänotoissakin on kyse, hiekkalaatikolla on vaikea leikkiä.

Omasta mielestäni esim. tuollaisessa prosessitekniikan pääaineessa on se vika, että siinä rajataan pois paljon vahvaa osaamista ns. puhtaista aloista. Et ole kemisti muttet oikein mikään muukaan. Osaat hiukan kemiaa, virtausmekaniikkaa (yhden alan fysiikkaa), jonkin sortin termodynamiikkaa, matikkaa ja materiaalitekniikkaa, ehkä vähän koodata jne. ja noita "valmiita" positioita, joihin tehokkuuden nimessä joskus ajateltiin olevan järkevä kouluttaa ihmisiä on entistä vähemmän. Logistiikka (tutalta?), muistan sen olleen kuuma sana jo kymmenen vuotta sitten enkä silloinkaan täysin voinut ymmärtää sen tarpeellisuutta oppiaineena. Itse näen riittävän matematiikan opiskelun tuovan saman taidon, varsinkin jos sitä pitää soveltaa. Kustannusten optimoinnista tulee ekana mieleen La Grange(n menetelmä) vaikkei se aina niin yksinkertaista olekaan. Lopultahan kaikissa teollisuudenkin aloilla tarvittaisiin/vaadittaisiin tiukkaa kemian, matikan ja fysiikan taitoja ja riittävällä ymmärryksellä niitä osataan soveltaa mutta kun se ei ole coolia. Erästä oppi-isääni lainaten, fiksu ihminen oppii putkilaskut nopeasti, kunhan perustiedot ovat kunnossa.

Sitäkin sietäisi monen miettiä, miksi fyysikot työllistyvät (yleisesti) niin hyvin ja monialaisesti. Itselleni syy on, myös kokemuksen kautta, selvä.

Lue lisää

Olen samaa mieltä prosessitekniikan sisällöstä. Lisäisin kuitenkin osamaamislistaan vielä automaatiojärjestelmien perusteiden tuntemisen. Puhdasta kemiaa en voi sanoa ymmärtäväni laaja-alaisesti. Suoraan sanottuna, putkivirtaukset ja aineensiirrotkin ovat lähes pelkkää hepreaa. Termodynamiikan ja taselaskut sen sijaan hallitsen hyvin.

Kemian hypetys on todellakin paisunut outoihin mittasuhteisiin. Käsityksen työllistymismahdollisuuksista Suomessa saa kahlaamalla mol.fi-sivuston, Kemiran, Borealiksen ja Neste-Oilin kemiantekniikan alan työpaikat läpi. 8 paikkaa näyttäisi olevan tällä hetkellä yhteensä avoinna, joista 4 on elintarvikekemisteille tarkoitettuja... Kone- ja rakennuspuolta sen sijaan ei hypetetä oikeastaan mitenkään, mutta työpaikkoja löytyy satoja.

Toivo elää kuitenkin taas - teki hyvää purkautua tämän painolastin alta.

... kirjoitti:

No, toivottavasti on tärpännyt. Kemialla ei ole helppo saada duunia vaikka kuinka hypettävät sen uutta nousua työllistäjänä lehtiartikkeleissa.

Otaniemen kemistinä olen jo pitkään tuhahdellut esim. koulutusmäärille, ne ovat poskettomat kun vertaa kuinka fiksusti muut osastot ovat viime vuosina kaventaneet sisäänottoaan. Olemme myös yksi varsin riitainen porukka, koska vanha kemia jakaantuu niin voimakkaasti teollisuus- ja "tiede"puoleen ja melko varmasti siitä noissa sisäänotoissakin on kyse, hiekkalaatikolla on vaikea leikkiä.

Omasta mielestäni esim. tuollaisessa prosessitekniikan pääaineessa on se vika, että siinä rajataan pois paljon vahvaa osaamista ns. puhtaista aloista. Et ole kemisti muttet oikein mikään muukaan. Osaat hiukan kemiaa, virtausmekaniikkaa (yhden alan fysiikkaa), jonkin sortin termodynamiikkaa, matikkaa ja materiaalitekniikkaa, ehkä vähän koodata jne. ja noita "valmiita" positioita, joihin tehokkuuden nimessä joskus ajateltiin olevan järkevä kouluttaa ihmisiä on entistä vähemmän. Logistiikka (tutalta?), muistan sen olleen kuuma sana jo kymmenen vuotta sitten enkä silloinkaan täysin voinut ymmärtää sen tarpeellisuutta oppiaineena. Itse näen riittävän matematiikan opiskelun tuovan saman taidon, varsinkin jos sitä pitää soveltaa. Kustannusten optimoinnista tulee ekana mieleen La Grange(n menetelmä) vaikkei se aina niin yksinkertaista olekaan. Lopultahan kaikissa teollisuudenkin aloilla tarvittaisiin/vaadittaisiin tiukkaa kemian, matikan ja fysiikan taitoja ja riittävällä ymmärryksellä niitä osataan soveltaa mutta kun se ei ole coolia. Erästä oppi-isääni lainaten, fiksu ihminen oppii putkilaskut nopeasti, kunhan perustiedot ovat kunnossa.

Sitäkin sietäisi monen miettiä, miksi fyysikot työllistyvät (yleisesti) niin hyvin ja monialaisesti. Itselleni syy on, myös kokemuksen kautta, selvä.

Lue lisää

TKK:n fyysikot tyollistyy hyvin kahdesta syysta: Ne on jotka sielta valmistuu on vitun skarppeja ja niin on ollut kauan eli niilla on hyva maine. Ei tartte niille salleille kahta kertaa kertoa mika olis tavoite.

j8ri kirjoitti:

Olet ilmeisesti lukenut kemiaa jossakin muodossaan pääaineenasi? Entäpä sivuaineena? Näillä on suuri merkitys työllistymiseen; tuotantotekniikka, turvallisuusjohtaminen, multimedia ja kaiken maailman muut huuhaa-opinnot ovat suosittuja aineita niiden helppouden vuoksi, jolloin myös näiden alojen opiskelijoita valmistuu suhteellisesti paljon ja työllistyminen on vaikeampaa. Omalla sovellettuun mekaniikkaan kuuluvalla alallani on jatkuvasti useita diplomityöpaikkoja täyttämättä niin teollisuudessa kuin yliopistoissakin ja suurimmassa osassa ilmoituksissa mainitaan, että pesti jatkuu myös valmistumisen jälkeen.

Koulutus on yhä kuitenkin varmin tapa suojautua työttömyydeltä. Kuten jo nimimerkki Teekkari mainitsikin, DI on yksi parhaiten työllistävistä akateemisista tutkinnoista, jäänee kakkoseksi vain lääkärin tutkinnolle (joka johtuukin sitten lääkärien vahvan ammattiliiton lobbauksesta koulutusmäärien pitämiseksi nykyisellään, mikä on kuitenkin ymmärrettävää sillä lääkärikoulutuksessa ryhmäkoot on pidettävä maltillisina, olisipa TEK yhtä vahva liitto).

Ongelma on enemmän siinä, että teknistieteelliselle alalle ei enää hakeudu niin paljoa lahjakkaita nuoria kuin aiemmin tutkinnon kokeman inflaation vuoksi, jolloin opiskelija-aineksen taso laskee. Tekniikan ala nähdään yhä useammin vain vara- tai varavaravaihtoehtona jos se opiskelupaikka lääkiksessä ei aukeakaan ja tämä on mielestäni kovin valitettavaa. Opetuksen ja tutkimuksen tason nostamiseksi tekniikan alan koulutusta olisi vähennettävä ammattikorkeissa kovalla kädellä ja myöskin sisäänottoa yliopistoissa on vähennettävä. DI-koulutus voitaisiin aivan hyvin keskittää Otaniemeen, Hervantaan ja Ouluun.

Myöskään tohtoriksi kouluttautumisen kannattamattomuutta en allekirjoita, TEKin tilastojen mukaan maaliskuussa 2010 TkT-tutkinnon suorittaneiden työttömyysprosentti oli 1,7 joka on todella vähän. Suurimmasta osasta diplomi-insinööreistä ei kuitenkaan liene tohtorikoulutettaviksi, mutta huiput ovat silti huippuja. Itsekin aion jatko-opiskelijaksi hakeutua.

Lue lisää

En ole samaa mieltä opintojen keskittämisestä. Varsinkin Otaniemi on jo nyt hyvin ahdas ja opiskelijoita on liikaa. Pitäisi mielummin jakaa kandin tutkintoja nykyistä enemmän pienempiin kouluihin (Lappeenranta, Turku, Vaasa jne.). Maisterivaiheen tutkintoja voisi taas ehkä keskittää noihin sinun mainitsemiin korkeakouluihin, joissa taitaa olla muita enemmän tutkimusta.

Yliopiston vaihtaminen kandin ja maisterivaiheen välillä on kansainvälisesti hyvin yleistä ja itsekin niin tein Suomessa.

Teekkarirenttu kirjoitti:

Totta, opettajat on asia erikseen, vaikka osalla heistäkin pyörii hommat pelkästään lyhyillä sijaisuuksilla ja pätkätöillä. Mun omassa lukiossa oli ruotsinopettajan paikalta virkavapaalla nainen, jota en nähnykään koko aikana, vaikka sillä edelleen se virka olikin. Homma pyöri koko ajan eripituisilla sijaisuuksilla. Velipoika meni mun jälkeen samaan lukioon, ja edelleen kyseisen opettajan paikalla oli uus naama melko tiuhaan.

Olis pitäny tähdentää, että tarkoitin tässä tapauksessa naistutkimukseen, folkloristiikkaan tai muuhun vastaavaan marginaalialaan perehtynyttä humanistia. Osalla heistä on ainoana vaihtoehtona apurahahelvetti yliopistolla. Sama kohtalo odottaa mm. biologeja, ellei pedagogisia opintoja ole takana. Tämä onkin pistänyt miettimään, että opinto-ohjaajien pitäisi lukioissa kertoa, että minkälaiseen soppaan lusikkansa pistää, jos yliopistoon lähtee. Ei ainakaan minulla ollut 18-vuotiaana ketään kertomassa, että korkea koulutus ei takaa työpaikkaa. Päinvastoin, sitä kuvitteli, että maisterit/DI:t suorastaan revitään töihin.

Lue lisää

Mikä teitä Nyky nuoria vaivaa?
Minun aikaan meitä haettiin mustalla autolla töihin jo kesken opintojen.

Pointtisi jäi vähän epäselväksi. Mikäli tarkoitat käyntiä ammatinvalintapsykologilla, olen siellä jo käynyt. Muuta psykiatrista apua en koe tarvitsevani.

Ketutuksen kanssa voin elää. Jos opiskelee hiki hatussa 5 vuotta, koko ajan odottaen hyvää uraa, mutta valmistumisen jälkeen jää työttömäksi, tuskin kovin hymyilevä tarvitsee olla...

Kyrpiintynyt DI kirjoitti:

Pointtisi jäi vähän epäselväksi. Mikäli tarkoitat käyntiä ammatinvalintapsykologilla, olen siellä jo käynyt. Muuta psykiatrista apua en koe tarvitsevani.

Ketutuksen kanssa voin elää. Jos opiskelee hiki hatussa 5 vuotta, koko ajan odottaen hyvää uraa, mutta valmistumisen jälkeen jää työttömäksi, tuskin kovin hymyilevä tarvitsee olla...

Lue lisää

Osanottoni, minä uskon että asiat lutviutuvat ja toivotan sulle onnea. Huolestuttavaa tekstiä, pistää miettimään.


Ihmisellä ei ole koskaan asiat niin huonosti kuin hän itse kuvittelee.

Amarana kirjoitti:

Osanottoni, minä uskon että asiat lutviutuvat ja toivotan sulle onnea. Huolestuttavaa tekstiä, pistää miettimään.


Ihmisellä ei ole koskaan asiat niin huonosti kuin hän itse kuvittelee.

Lue lisää

Ei kannata vielä luovuttaa! Ajat on nyt tosi huonot, mutta piristymistä on näkyvissä jo...

Itselläni on valmistumisen jälkeen työvuosia takana jo yli 12 ja kolmas yo-tutkinto tulossa (DI, KM ja nyt tulossa FM). Olen palaamassa ulkomailta Suomeen ja töitä ei vaan löydy.

3,5kk ei ole vielä pitkä aika hakea duunia kuitenkaan! Positiivista on se, että pääset haastatteluihin. Kannattaa muistaa, että lopulta kuitenkin tarvitaan vaan se yksi oikea paikka... Sulla kuitenkin on työkokemusta ja se on aina plussaa. Itse en aikoinani rekrytointeja tehdessäni ikinä huomioinut hakijaa, jolla ei ole mitään työkokemusta. Toisaalta on ihan sama mitä on tehnyt, kunhan pystyy osoittamaan, että on tehnyt jotain eikä työntekoa tarvitse ryhtyä opettamaan ihan nollasta.

Palkkatoive kannattaa pitää realistisena. Esim TEK:in alkupalkkasuositukset ovat todella yläkantissa. Ei näytä hyvältä jos vastavalmistunut pyytää kovempaa palkkaa kuin mitä vuosia talossa olleet saavat. Hommasta riippuen sanoisin et vastavalmistunut voi pyytää jotain 2-alkavaa palkkaa näin huonoina aikoina.

Jos et saa duunia, kannattaa katsoa vaikka jotain mielenkiintoista opiskeltavaa avoimesta yliopistosta (vielä ehtii tälle syksylle!) Kaikki erikoistuminen/lisäarvo on aina plussaa, vaikka ei sekään aina riitä.

Tutkinto on sulla hyvä, älä sitä sure! Fakta vaan on että juuri miltään alalta ei tällä hetkellä tahdo työllistyä, kun firmat ei vaan rekrytoi!

Kyrpiintynyt DI kirjoitti:

Pointtisi jäi vähän epäselväksi. Mikäli tarkoitat käyntiä ammatinvalintapsykologilla, olen siellä jo käynyt. Muuta psykiatrista apua en koe tarvitsevani.

Ketutuksen kanssa voin elää. Jos opiskelee hiki hatussa 5 vuotta, koko ajan odottaen hyvää uraa, mutta valmistumisen jälkeen jää työttömäksi, tuskin kovin hymyilevä tarvitsee olla...

Lue lisää

Olen valmistunut DI:ksi 3,09 keskiarvolla ja olen nyt työtön. En vain sopinut DI:n työhön ja opetuskaan ei ollut parasta mahdollista. Koulussa oli liian paljon opiskelijoita, labroja tehtiin 5 hengen ryhmissä. Ei ehkä olisi kannattanut keskivertoa huonompana lukiolaisena tähdätä koskaan DI tutkintoon. Nyt pitäis keksiä mitä rupeais tekemään. Uusi ammatti pitäs hankkia, jos haluais joskus päästä töihin. DI hommista ei tule mitään. Onneksi fyysinen terveys on edes melko hyvä.

DI myös kirjoitti:

Ei kannata vielä luovuttaa! Ajat on nyt tosi huonot, mutta piristymistä on näkyvissä jo...

Itselläni on valmistumisen jälkeen työvuosia takana jo yli 12 ja kolmas yo-tutkinto tulossa (DI, KM ja nyt tulossa FM). Olen palaamassa ulkomailta Suomeen ja töitä ei vaan löydy.

3,5kk ei ole vielä pitkä aika hakea duunia kuitenkaan! Positiivista on se, että pääset haastatteluihin. Kannattaa muistaa, että lopulta kuitenkin tarvitaan vaan se yksi oikea paikka... Sulla kuitenkin on työkokemusta ja se on aina plussaa. Itse en aikoinani rekrytointeja tehdessäni ikinä huomioinut hakijaa, jolla ei ole mitään työkokemusta. Toisaalta on ihan sama mitä on tehnyt, kunhan pystyy osoittamaan, että on tehnyt jotain eikä työntekoa tarvitse ryhtyä opettamaan ihan nollasta.

Palkkatoive kannattaa pitää realistisena. Esim TEK:in alkupalkkasuositukset ovat todella yläkantissa. Ei näytä hyvältä jos vastavalmistunut pyytää kovempaa palkkaa kuin mitä vuosia talossa olleet saavat. Hommasta riippuen sanoisin et vastavalmistunut voi pyytää jotain 2-alkavaa palkkaa näin huonoina aikoina.

Jos et saa duunia, kannattaa katsoa vaikka jotain mielenkiintoista opiskeltavaa avoimesta yliopistosta (vielä ehtii tälle syksylle!) Kaikki erikoistuminen/lisäarvo on aina plussaa, vaikka ei sekään aina riitä.

Tutkinto on sulla hyvä, älä sitä sure! Fakta vaan on että juuri miltään alalta ei tällä hetkellä tahdo työllistyä, kun firmat ei vaan rekrytoi!

Lue lisää

Kiitos kannustavista sanoista. Olen huomannut työllistymisen olevan hankalaa alalla kuin alalla, joskin kemian puolella vielä keskimääräistä huonompaa. Eilen tuli meiliä Ruotsista. Puhelinhaastattelu olisi perjantaina. Kyseessä olisi lähinnä teknikon/AMK-inssin työ, mutta ulkomaankokemus olisi varmasti kova juttu tulevaisuudessa. Vähän jännittää, mutta se nyt on luonnollista.

Kyrpiintynyt DI kirjoitti:

Kiitos kannustavista sanoista. Olen huomannut työllistymisen olevan hankalaa alalla kuin alalla, joskin kemian puolella vielä keskimääräistä huonompaa. Eilen tuli meiliä Ruotsista. Puhelinhaastattelu olisi perjantaina. Kyseessä olisi lähinnä teknikon/AMK-inssin työ, mutta ulkomaankokemus olisi varmasti kova juttu tulevaisuudessa. Vähän jännittää, mutta se nyt on luonnollista.

Lue lisää

Tsemppiä haastatteluun!

Kannattaa yrittää motivoitua myös noista ei-koulutusta vastaavista hommista. Kaikki hankittu kompetenssi on jatkossa hyödyksi ja lisäksi noissa "suojapaikoissa" pystyy sitten rauhassa katselemaan uusia mahdollisuuksia ja hakemaan paikkoja eikä ole niin paniikkia, vaikka ei heti tärppäisikään. Tärkeintä nyt vaan jotenkin keplotella jotenkin huonojen aikojen yli!

Hesassa Kluuvin työkkärissä on myös palvelu, jossa auttavat muokkaamaan CV:tä jne (joskus se voi olla pienestäkin kiinni ja kaikki tarjottu apu tietty kannattaa tietty ottaa vastaan) Siis jos olet Hesalainen kannattaa ehkä kiertää Kluuvin kautta? En ole itse ko palvelua käyttänyt, joten en tiedä onko siitä mitään apua, mutta eräs tuttavani kyseistä palvelua mainosti.

Kyrpiintynyt DI kirjoitti:

Kiitos kannustavista sanoista. Olen huomannut työllistymisen olevan hankalaa alalla kuin alalla, joskin kemian puolella vielä keskimääräistä huonompaa. Eilen tuli meiliä Ruotsista. Puhelinhaastattelu olisi perjantaina. Kyseessä olisi lähinnä teknikon/AMK-inssin työ, mutta ulkomaankokemus olisi varmasti kova juttu tulevaisuudessa. Vähän jännittää, mutta se nyt on luonnollista.

Lue lisää

Henkilökohtaisesti olen kuullut työnantaja puolen arvostavan yhä enemmän AMK-insinöörin tutkintoa verrattuna DI-tutkintoon. Käytännönläheinen koulutus antaa paremmat eväät työelämälle. Joskus pelkkä kirjojen lukeminen ei riitä. Itselläni on AMK-insinöörin tutkinto ja pian myös DI:n paperit. Siksi olen konkreettisesti nähnyt molemmat puolet. Monet DI-opiskelijat eivät viiteen opiskeluvuoteen mennessä olleet tehneet päivääkään alan töitä. AMK:ssa puolestaan opiskelukavereistani kaikilla oli neljän vuoden opintojen jälkeen vähintään kahden kesän työkokemus alaa vastaavissa tehtävissä. Onnekkaimmat etenivät samassa firmassa työnjohtopuolelle asti. En tiedä missä on vika. Mutta tämä on henk.kohtainen kokemukseni. Ei siis varmaankaan yleispätevä fakta, josta pitäisi vetää peruna nenään.

AMK-ins. + DI kirjoitti:

Henkilökohtaisesti olen kuullut työnantaja puolen arvostavan yhä enemmän AMK-insinöörin tutkintoa verrattuna DI-tutkintoon. Käytännönläheinen koulutus antaa paremmat eväät työelämälle. Joskus pelkkä kirjojen lukeminen ei riitä. Itselläni on AMK-insinöörin tutkinto ja pian myös DI:n paperit. Siksi olen konkreettisesti nähnyt molemmat puolet. Monet DI-opiskelijat eivät viiteen opiskeluvuoteen mennessä olleet tehneet päivääkään alan töitä. AMK:ssa puolestaan opiskelukavereistani kaikilla oli neljän vuoden opintojen jälkeen vähintään kahden kesän työkokemus alaa vastaavissa tehtävissä. Onnekkaimmat etenivät samassa firmassa työnjohtopuolelle asti. En tiedä missä on vika. Mutta tämä on henk.kohtainen kokemukseni. Ei siis varmaankaan yleispätevä fakta, josta pitäisi vetää peruna nenään.

Lue lisää

Moi!

Varmaan osittain ihan totta!

Toisaalta DI ja amk-inssi lähtökohtaisesti koulutetaan hieman erilaisiin hommiin. Ainakin periaatteessa amk:t koulutetaan juuri niihin käytännöllisempiin hommiin ja DI:t sitten teoreettisempaan hommaan. Varmaan siis riippuu duunista, kumpi koulutus on tarkoituksenmukaisempi!

Molemmilla siis paikkansa :-D

DI myös kirjoitti:

Moi!

Varmaan osittain ihan totta!

Toisaalta DI ja amk-inssi lähtökohtaisesti koulutetaan hieman erilaisiin hommiin. Ainakin periaatteessa amk:t koulutetaan juuri niihin käytännöllisempiin hommiin ja DI:t sitten teoreettisempaan hommaan. Varmaan siis riippuu duunista, kumpi koulutus on tarkoituksenmukaisempi!

Molemmilla siis paikkansa :-D

Lue lisää

Totta kyllä.

Itse olen ympäristöalalla ja tilanne siellä on ehkä hieman monimutkaisempi. Ammattiskaala on jo itsessään valtavan laaja ja työtehtävät osin varsin moniulotteisia... DI:t ja AMK-insinöörit hakevat usien samoja paikkoja. Ja jos työnantajalle on pitkää teoreettista koulutusta tärkeämpää alan työkokemus, niin silloin AMK-insinööri voi olla etulyöntiasemassa. Ja eihän sille AMK-insinöörille tietenkään tarvitse myöskään maksaa niin kovaa palkkaa, vaikka yhtä pätevä olisikin...

työtön DI kirjoitti:

Olen valmistunut DI:ksi 3,09 keskiarvolla ja olen nyt työtön. En vain sopinut DI:n työhön ja opetuskaan ei ollut parasta mahdollista. Koulussa oli liian paljon opiskelijoita, labroja tehtiin 5 hengen ryhmissä. Ei ehkä olisi kannattanut keskivertoa huonompana lukiolaisena tähdätä koskaan DI tutkintoon. Nyt pitäis keksiä mitä rupeais tekemään. Uusi ammatti pitäs hankkia, jos haluais joskus päästä töihin. DI hommista ei tule mitään. Onneksi fyysinen terveys on edes melko hyvä.

Lue lisää

Aktiivisemmin hakemaan töitä ulkomailta, vaikka olisitkin jo yrittänyt.

Kyrpiintynyt DI kirjoitti:

Kiitos kannustavista sanoista. Olen huomannut työllistymisen olevan hankalaa alalla kuin alalla, joskin kemian puolella vielä keskimääräistä huonompaa. Eilen tuli meiliä Ruotsista. Puhelinhaastattelu olisi perjantaina. Kyseessä olisi lähinnä teknikon/AMK-inssin työ, mutta ulkomaankokemus olisi varmasti kova juttu tulevaisuudessa. Vähän jännittää, mutta se nyt on luonnollista.

Lue lisää

Ole hyvä poiiikka

Amarana kirjoitti:

Osanottoni, minä uskon että asiat lutviutuvat ja toivotan sulle onnea. Huolestuttavaa tekstiä, pistää miettimään.


Ihmisellä ei ole koskaan asiat niin huonosti kuin hän itse kuvittelee.

Lue lisää

Perusta oma yritys kohtalotovereita kanssa. Elä ja etsi muitakin väyliä, luo suhteita. Mene mihin tahansa hommaan mistä pidät, kyllä asioiden täytyy jotenkin järjestyä.Tsemppiä

"lähinnä teknikon/AMK-inssin työ"
Sattumalta ei Ruotsissa ole kumpaakaan, noista mainisemistasi tutkinnoista.
AMK insinööriä vastaa Högskoleingenjör/ teknol.kand.
Teknikko = tekniker on yleisnimi tekniikan ammattilaisesta melkeinpä asentajasta
tekniikan tohtoriin.
Mutta tarmoa ja tuuria työn saantiin!!

Ingenjör+++ kirjoitti:

"lähinnä teknikon/AMK-inssin työ"
Sattumalta ei Ruotsissa ole kumpaakaan, noista mainisemistasi tutkinnoista.
AMK insinööriä vastaa Högskoleingenjör/ teknol.kand.
Teknikko = tekniker on yleisnimi tekniikan ammattilaisesta melkeinpä asentajasta
tekniikan tohtoriin.
Mutta tarmoa ja tuuria työn saantiin!!

Lue lisää

Nimimerkille: Ingenjör 9.9.2010 23:15

Olet aivan oikeassa.
Täällä saa lukea usein uskomattomia "rinnastuksia" esim. "lähinnä teknikon/AMK-inssin työ".
Tarkoitus on ilmeisesti tietoisesti provosoida lukijoita jollain tasolla!?

Tosiasia kuitenkin on, niin kuin tässä viestiketjussa moni on todennutkin, että hyvin usein di:t ja insinöörit (AMK) tekevät aivan samoja töitä. Kysyä voikin, miksi eivät tekisi?
Jos seuraatte työpaikkailmoituksia, niin hyvin usein siellä lukee: INSINÖÖRI (AMK) / DI
Molemmat tutkinnot (lue; tutkinnon erot, merkitys ja vaikutus) antavat riittävät eväät niin perinteiseen työntekoon, kuin yleisesti teoreettiseen tutkimukseen. Tärkeätä on huomata, että esim. teoreettiseen tutkimukseen ja siihen liittyvään kyvykkyyeen on ratkaisevassa asemassa yksilö ja hänen ominaisuudet, eikä niinkään jonkun tutkinnon suoritus tai ne tiedot, jotka oppilaitos (yliopisto/kk/AMK) antaa.
Tämä tarkoittaa valitettavasti sitä, että kaikista di:stä ei tule tutkijaa vaikka kuinka sitä haluaisimme. Mutta, eipä niistä kaikista tarvitse tullakaan! Maailmassa on paljon tekemätötä työtä, mutta nyt vain aika ei ole aivan otollinen sen tekemiseen. Muistakaa, että ajat muuttuvat ennemmin tai myöhemmin! Näin on aina ollut.

Viestiketjun aloittajalle:
Sinulla on ensinnäkin hyviä kykyjä työelämään, koska olet valmistunut ja saanut hyvän koulutuksen.
Nyt vain tarvitset sitä uskoa itseesi ja tulevaan. TSEMPPIÄ!

Eipä onnistu tässä yhteiskunnassa hakea DI-tutkinnolla opiskelemaan alemman tason tutkintoja, jollei niitä ole aiemmin opiskellut ennen kuin hankki yliopistollisen tutkinnon. Ei tule valituksi, kun on tutkinto/tutkintoja. Kokeiltu on useamaan kertaan. Laske-ohjelma ja muunto-koulutus tuohon suuntaan puuttuu. Myöskään ammatinvaihtoa ei konkreettisesti yliopistokoulutetulle koulutuksen kautta anneta mahdollisuutta. Tässä voisi olla yksi kehittämisen paikka. Toisaalta tilanne on niin, että lähes joka alalla on koulutettua väkeä enemmän kuin työpaikkoja. Yrittäjyydestä tai ilmaisesta työharjoittelusta/työelämävalmennuksesta tulee siten lähes ainoa mahdollisuus työllistymiseen.

Iselläni on ennen DI-tutkintoa tehtynä yo, asentajan, teknikon ja insinöörin tutkinnot sekä täydennyskoulutuksia.
Nyt painaa jo ikä työllistymisen suhteen, mutta laske-ohjelmalla ammmatinvaihtoon voisi
päästä lähemmäksi vanhuuseläkettä, josta puuttuu ansio-osa, mutta DI-tutkinto osa on. ;-)

Työtön DI kirjoitti:

Eipä onnistu tässä yhteiskunnassa hakea DI-tutkinnolla opiskelemaan alemman tason tutkintoja, jollei niitä ole aiemmin opiskellut ennen kuin hankki yliopistollisen tutkinnon. Ei tule valituksi, kun on tutkinto/tutkintoja. Kokeiltu on useamaan kertaan. Laske-ohjelma ja muunto-koulutus tuohon suuntaan puuttuu. Myöskään ammatinvaihtoa ei konkreettisesti yliopistokoulutetulle koulutuksen kautta anneta mahdollisuutta. Tässä voisi olla yksi kehittämisen paikka. Toisaalta tilanne on niin, että lähes joka alalla on koulutettua väkeä enemmän kuin työpaikkoja. Yrittäjyydestä tai ilmaisesta työharjoittelusta/työelämävalmennuksesta tulee siten lähes ainoa mahdollisuus työllistymiseen.

Iselläni on ennen DI-tutkintoa tehtynä yo, asentajan, teknikon ja insinöörin tutkinnot sekä täydennyskoulutuksia.
Nyt painaa jo ikä työllistymisen suhteen, mutta laske-ohjelmalla ammmatinvaihtoon voisi
päästä lähemmäksi vanhuuseläkettä, josta puuttuu ansio-osa, mutta DI-tutkinto osa on. ;-)

Lue lisää

Itse olen koulutukseltani tietotekniikan tradenomi ja tuotantotalouden insinööri. IT-alan työt polttivat miehen loppuun ja töiden ohessa opiskelin tuon inssin tutkinnon. Tällä hetkellä tietotekniikka on työväline eikä työn sisältö eli siinä mielessä opiskelu kannatti. Toisaalta nyt työ on pääasiassa Office-paketin pyörittämistä ja erilaisissa kokouksissa istumista eli suhteellisen sisällötöntä työtä. Ikää minulla on 37 ja olen harkinnut, että lukisin vielä jonkin käytännön ammatin kuten lähihoitaja, sähköasentaja, CNC-koneistaja tai ensihoitaja.

Turhauttavaa huomata nyt, että käytäntö kiinnostaa enemmän kuin teoria. Käytännön työt eivät tietysti ole siistejä toimistotöitä, mutta ainakin niissä näkee käden jäljen ja tietää, miksi työtä tekee. Tsemppiä kuitenkin alkuperäiselle kirjoittajalle työnhaun suhteen!!!

Mitä luulet työttömällä, vastavalmistuneella olevan annettavan vakuudeksi? 20 vuotta vanha riisikuppi? Kuusi vuotta vanha kannettava? Mummon vanha kuvaputkitelkkari? ÄLÄ NAURATA! Sitä paitsi avaajahan kertoi olevansa kemisti-DI. Tuskin mitään lannoitetehdasta tai öljynjalostamoa tosta noin vain perustetaan?

aggaga kirjoitti:

Mitä luulet työttömällä, vastavalmistuneella olevan annettavan vakuudeksi? 20 vuotta vanha riisikuppi? Kuusi vuotta vanha kannettava? Mummon vanha kuvaputkitelkkari? ÄLÄ NAURATA! Sitä paitsi avaajahan kertoi olevansa kemisti-DI. Tuskin mitään lannoitetehdasta tai öljynjalostamoa tosta noin vain perustetaan?

Lue lisää

Niinpä. Typerin kommentti, jonka itse olen useasti kuullut näiltä superyrittäjiltä: oma lääketehdas pystyyn. Kun isommatkin lääkefirmat kiikkuvat konkurssin partaalla, niin vastavalmistunut kemistihän hetkessä perustaa toimivan yrityksen kun yhtä mittalaitettakaan ei saa sadalla tonnilla. Ja kaikki kemistithän osaavat "kehittää" uusia lääkkeitä.

Täähän ei ole demarien tai EU:n syytä, vaan kokkareiden ja niitä hännystelevän Keskustan. J. Käteinen voisi tulla tutustumaan työttömän ja umpikujaan ajautuneen teekkarin arkeen.

Ha Ngu Tran kirjoitti:

Täähän ei ole demarien tai EU:n syytä, vaan kokkareiden ja niitä hännystelevän Keskustan. J. Käteinen voisi tulla tutustumaan työttömän ja umpikujaan ajautuneen teekkarin arkeen.

Lue lisää

kun muistelee vuotta 2000 jolloin rakennettiin Jyväskylään Nokiaa ja Agoraa... "Ai luet fysiikkaa ja matikkaa, meinaak sää opeks?" Kysyivät nörtit halveksivaan sävyyn lahden toiselta puolelta, niistä kun oli vuoden sisällä tulossa suuria johtajia. Nyt nuo nörtit on kassoilla ja meikä vetää hyvää liksaa vakinaisessa lukion lehtorin virassa, josta ei tunteja puutu.

naurattaa kirjoitti:

kun muistelee vuotta 2000 jolloin rakennettiin Jyväskylään Nokiaa ja Agoraa... "Ai luet fysiikkaa ja matikkaa, meinaak sää opeks?" Kysyivät nörtit halveksivaan sävyyn lahden toiselta puolelta, niistä kun oli vuoden sisällä tulossa suuria johtajia. Nyt nuo nörtit on kassoilla ja meikä vetää hyvää liksaa vakinaisessa lukion lehtorin virassa, josta ei tunteja puutu.

Lue lisää

DI:tä kassalla? saanen epäillä.
Opettelee kirjottamaan selvemmin pliis.

tietäjä3421384 kirjoitti:

DI:tä kassalla? saanen epäillä.
Opettelee kirjottamaan selvemmin pliis.

Olen DI ja työssä kassalla ja tavaroituksessa. Paperi-DI:lle ei ole töitä missään.

"Eräs K-Supermarket Vantaalla"

Et voi olla vakavissasi. Jos teekkari valmistumisensa jälkeen joutuu työttömäksi, hänen kuukausiansionsa on 410 euroa netto. Sillä rahalla ei maksa edes laskuja, saati suunnittele heti perustamisen jälkeen menestyvän yrityksen perustamista. Nykyään vaaditaan tietotekniikkaa, elektronisia mittalaitteita ja ankaraa verkostoitumista, mikäli haluaa saada yrityksensä menestymään. Minullakin on liikeidea, mutta tarvitsisin pääomaa puoli miljoonaa sen toteuttamiseen. Sillä rahalla saisin tarvittavat mittalaitteet (kaksi kappaletta), pakun ja pienen toimitilahallin vuokrattua vuodeksi. Mutta koska 410 euroa ei riitä edes itseni elättämiseen, ei yrityksestä voi kuin haaveilla köyhän talon poikana.

Sitä paitsi diplomi-insinöörejä valmistuu vuosittain 60-kertainen määrä verrattuna 60- ja 70-lukuihin, jolloin diplomi-insinöörit olivat näitä työllistäjiä. Kilpailu on äärimmäisen kovaa kaikilla sektoreilla. Olihan insinööreillä ennen palvelijat, autonkuljettajat ja puutarhuritkin! Ajat ovat muuttuneet ja ajaneet sinun ohitsesi. Tulevaisuudessa diplomi-insinööri asuu veneen alla, hakee leipäjonosta ruokansa ja kiroaa ankarasti, miksi piti valita tekninen ala.

Oletko muuten kuullut Technology Peak-käsitteestä? Sen mukaan tekninen kehitys kasvaa, kunnes fysiikan lait ja luonnonlait yleensäkin tulevat vastaan. Joidenkin näkemysten mukaan nyt olemme jo teknisen kehityksen äärirajoilla - se, mistä haaveiltiin 40 vuotta sitten, on jo pitkälle toteutunut. Ainoa, mitä ei vielä ole toteutunut, on lentävä auto ja yksityisen liikenteen siirtyminen maasta ilmaan. On myös muistettava, että monet asiat on jo keksitty, vaikkei niitä olekaan vielä tuotu markkinoille tai siviilien käyttöön. Technology Peak alkaa olla totta pikku hiljaa.

Toivotan onnea jokaiselle työttömälle akateemiselle työnhakuun. Kokeilkaa rohkeasti uusia urapolkuja, älkääkä kavahtako osa-aikaista pätkätyötä kaupan kassalla. Elämme maailmassa, jonka arvot vanhempamme ja esi-isämme ovat luoneet. Luokaamme omat, pehmeämmät arvomme ja nauttikaamme ainutkertaisesta elämästämme ilman menneiden sukupolvien olkapäillemme jättämää taakkaa.

Työtön prosen DI kirjoitti:

Et voi olla vakavissasi. Jos teekkari valmistumisensa jälkeen joutuu työttömäksi, hänen kuukausiansionsa on 410 euroa netto. Sillä rahalla ei maksa edes laskuja, saati suunnittele heti perustamisen jälkeen menestyvän yrityksen perustamista. Nykyään vaaditaan tietotekniikkaa, elektronisia mittalaitteita ja ankaraa verkostoitumista, mikäli haluaa saada yrityksensä menestymään. Minullakin on liikeidea, mutta tarvitsisin pääomaa puoli miljoonaa sen toteuttamiseen. Sillä rahalla saisin tarvittavat mittalaitteet (kaksi kappaletta), pakun ja pienen toimitilahallin vuokrattua vuodeksi. Mutta koska 410 euroa ei riitä edes itseni elättämiseen, ei yrityksestä voi kuin haaveilla köyhän talon poikana.

Sitä paitsi diplomi-insinöörejä valmistuu vuosittain 60-kertainen määrä verrattuna 60- ja 70-lukuihin, jolloin diplomi-insinöörit olivat näitä työllistäjiä. Kilpailu on äärimmäisen kovaa kaikilla sektoreilla. Olihan insinööreillä ennen palvelijat, autonkuljettajat ja puutarhuritkin! Ajat ovat muuttuneet ja ajaneet sinun ohitsesi. Tulevaisuudessa diplomi-insinööri asuu veneen alla, hakee leipäjonosta ruokansa ja kiroaa ankarasti, miksi piti valita tekninen ala.

Oletko muuten kuullut Technology Peak-käsitteestä? Sen mukaan tekninen kehitys kasvaa, kunnes fysiikan lait ja luonnonlait yleensäkin tulevat vastaan. Joidenkin näkemysten mukaan nyt olemme jo teknisen kehityksen äärirajoilla - se, mistä haaveiltiin 40 vuotta sitten, on jo pitkälle toteutunut. Ainoa, mitä ei vielä ole toteutunut, on lentävä auto ja yksityisen liikenteen siirtyminen maasta ilmaan. On myös muistettava, että monet asiat on jo keksitty, vaikkei niitä olekaan vielä tuotu markkinoille tai siviilien käyttöön. Technology Peak alkaa olla totta pikku hiljaa.

Toivotan onnea jokaiselle työttömälle akateemiselle työnhakuun. Kokeilkaa rohkeasti uusia urapolkuja, älkääkä kavahtako osa-aikaista pätkätyötä kaupan kassalla. Elämme maailmassa, jonka arvot vanhempamme ja esi-isämme ovat luoneet. Luokaamme omat, pehmeämmät arvomme ja nauttikaamme ainutkertaisesta elämästämme ilman menneiden sukupolvien olkapäillemme jättämää taakkaa.

Lue lisää

Tuo mainitsemasi Technology Peak on joidenkin asiantuntijoiden mukaan ollut jo joitakin vuosikymmeniä sitten ja nyt ollaan korjaamassa sitä satoa. On luonnollista ettei laajentuminen onnistu jos ei ole enää tilaa ympärillä. Itse uskon Technology Peakiin mutta en usko sen olevan ihan vielä ovella. Seuraavan sukupolven aikana ehkä. Toisaalta jos Peak Oil on jo saavutettu niin teknologisen kehityksen edellytysten lähtökohta on jo huonontunut selvästi sillä halpa öljyhän se käynnisti massateollisuuden ja antoi kipinän teknologian kehittämiselle. Jos Peak Oilin ja Technology Peakin välillä vallitsee tällainen syy-seuraus-suhde, voi ihmiskunnan kehitys hyvin ollakin jo pysähtymässä. Silloin kädentaidot ajavat insinööritaitojen ohitse ja tämänkaltaista signaaliahan on viime aikoina saatu monesta paikasta. Esimerkiksi Detroit joka on post-industrialismin kehto on muuttunut hyvin nopeasti huipputeollistuneesta kaupungista alkutuotantoalueeksi, jonka työttömäksi jääneet asukkaat ovat alkaneet viljellä ruokakasveja kotipihoillaan ja myyvät niitä lähialueen ihmisille tienaten näin peruselantonsa. Toinen esimerkki löytyy ihan Suomesta. Meillähän suljettujen paperitehtaiden entiset työntekijät ovat perustaneet yrityksiä joiden myyntiartikkeleina on kädentaitojen avulla tuotetut tuotteet ja palvelut. Monista on tullut leipuri-kondiittoreita ja ovat perustaneet konditorian tai pitopalvelun. Toiset ovat alkaneet veistämään hirsiä tai kutomaan mattoja joita myydään toreilla. Industialistinen aikakausi on muuttumassa post-industrialistiseksi ja tämä tukee Technology Peak-teoriaa.

Työtön prosen DI kirjoitti:

Et voi olla vakavissasi. Jos teekkari valmistumisensa jälkeen joutuu työttömäksi, hänen kuukausiansionsa on 410 euroa netto. Sillä rahalla ei maksa edes laskuja, saati suunnittele heti perustamisen jälkeen menestyvän yrityksen perustamista. Nykyään vaaditaan tietotekniikkaa, elektronisia mittalaitteita ja ankaraa verkostoitumista, mikäli haluaa saada yrityksensä menestymään. Minullakin on liikeidea, mutta tarvitsisin pääomaa puoli miljoonaa sen toteuttamiseen. Sillä rahalla saisin tarvittavat mittalaitteet (kaksi kappaletta), pakun ja pienen toimitilahallin vuokrattua vuodeksi. Mutta koska 410 euroa ei riitä edes itseni elättämiseen, ei yrityksestä voi kuin haaveilla köyhän talon poikana.

Sitä paitsi diplomi-insinöörejä valmistuu vuosittain 60-kertainen määrä verrattuna 60- ja 70-lukuihin, jolloin diplomi-insinöörit olivat näitä työllistäjiä. Kilpailu on äärimmäisen kovaa kaikilla sektoreilla. Olihan insinööreillä ennen palvelijat, autonkuljettajat ja puutarhuritkin! Ajat ovat muuttuneet ja ajaneet sinun ohitsesi. Tulevaisuudessa diplomi-insinööri asuu veneen alla, hakee leipäjonosta ruokansa ja kiroaa ankarasti, miksi piti valita tekninen ala.

Oletko muuten kuullut Technology Peak-käsitteestä? Sen mukaan tekninen kehitys kasvaa, kunnes fysiikan lait ja luonnonlait yleensäkin tulevat vastaan. Joidenkin näkemysten mukaan nyt olemme jo teknisen kehityksen äärirajoilla - se, mistä haaveiltiin 40 vuotta sitten, on jo pitkälle toteutunut. Ainoa, mitä ei vielä ole toteutunut, on lentävä auto ja yksityisen liikenteen siirtyminen maasta ilmaan. On myös muistettava, että monet asiat on jo keksitty, vaikkei niitä olekaan vielä tuotu markkinoille tai siviilien käyttöön. Technology Peak alkaa olla totta pikku hiljaa.

Toivotan onnea jokaiselle työttömälle akateemiselle työnhakuun. Kokeilkaa rohkeasti uusia urapolkuja, älkääkä kavahtako osa-aikaista pätkätyötä kaupan kassalla. Elämme maailmassa, jonka arvot vanhempamme ja esi-isämme ovat luoneet. Luokaamme omat, pehmeämmät arvomme ja nauttikaamme ainutkertaisesta elämästämme ilman menneiden sukupolvien olkapäillemme jättämää taakkaa.

Lue lisää

Kannattaa googlettaa David Bodanis ja tutustua hänen ajatuksiinsa jos Technology Peak kiinnostaa.

"Singularity watchers believe technology is advancing, but David Bodanis, a former Oxford University lecturer, trend consultant for BMW, and author of E=mc2: A Biography of the World's Most Famous Equation, thinks the really important innovations happened 30 years ago--and Americans are just repackaging them in with slick graphics and marketing gimmicks."

Työtön prosen DI kirjoitti:

Et voi olla vakavissasi. Jos teekkari valmistumisensa jälkeen joutuu työttömäksi, hänen kuukausiansionsa on 410 euroa netto. Sillä rahalla ei maksa edes laskuja, saati suunnittele heti perustamisen jälkeen menestyvän yrityksen perustamista. Nykyään vaaditaan tietotekniikkaa, elektronisia mittalaitteita ja ankaraa verkostoitumista, mikäli haluaa saada yrityksensä menestymään. Minullakin on liikeidea, mutta tarvitsisin pääomaa puoli miljoonaa sen toteuttamiseen. Sillä rahalla saisin tarvittavat mittalaitteet (kaksi kappaletta), pakun ja pienen toimitilahallin vuokrattua vuodeksi. Mutta koska 410 euroa ei riitä edes itseni elättämiseen, ei yrityksestä voi kuin haaveilla köyhän talon poikana.

Sitä paitsi diplomi-insinöörejä valmistuu vuosittain 60-kertainen määrä verrattuna 60- ja 70-lukuihin, jolloin diplomi-insinöörit olivat näitä työllistäjiä. Kilpailu on äärimmäisen kovaa kaikilla sektoreilla. Olihan insinööreillä ennen palvelijat, autonkuljettajat ja puutarhuritkin! Ajat ovat muuttuneet ja ajaneet sinun ohitsesi. Tulevaisuudessa diplomi-insinööri asuu veneen alla, hakee leipäjonosta ruokansa ja kiroaa ankarasti, miksi piti valita tekninen ala.

Oletko muuten kuullut Technology Peak-käsitteestä? Sen mukaan tekninen kehitys kasvaa, kunnes fysiikan lait ja luonnonlait yleensäkin tulevat vastaan. Joidenkin näkemysten mukaan nyt olemme jo teknisen kehityksen äärirajoilla - se, mistä haaveiltiin 40 vuotta sitten, on jo pitkälle toteutunut. Ainoa, mitä ei vielä ole toteutunut, on lentävä auto ja yksityisen liikenteen siirtyminen maasta ilmaan. On myös muistettava, että monet asiat on jo keksitty, vaikkei niitä olekaan vielä tuotu markkinoille tai siviilien käyttöön. Technology Peak alkaa olla totta pikku hiljaa.

Toivotan onnea jokaiselle työttömälle akateemiselle työnhakuun. Kokeilkaa rohkeasti uusia urapolkuja, älkääkä kavahtako osa-aikaista pätkätyötä kaupan kassalla. Elämme maailmassa, jonka arvot vanhempamme ja esi-isämme ovat luoneet. Luokaamme omat, pehmeämmät arvomme ja nauttikaamme ainutkertaisesta elämästämme ilman menneiden sukupolvien olkapäillemme jättämää taakkaa.

Lue lisää

Teknologian äärirajoilla ollaan oltu niin kauan kuin muistan. Mooren lainkin piti lakata toimimasta jo kaksikymmentä vuotta sitten. Noilla höpötyksillä ei ole tasan mitään relevanssia sen suhteen haluaako etsiä mahdollisuuksi luoda uutta ja kehittää bisnestä.

Viittasin muuten 90-luvulla perustettuihin yrityksiin enkä mihinkään 60-ja 70 lukuihin. Varsinkin 90-luvun alussa teekkarien näkymät olivat paljon lohduttomammat kuin nykyään. Vaan silloin vielä löytyi rohkeita ja tulevaisuuteen ja ongelmanratkaisuun fokusoituneita tyyppejä, jotka eivät käpertyneet ruikuttamaan kurjaa kohtaloaan vaan lähtivät rohkeasti toteuttamaan ideoitaan. Nämä ideat saattoivat olla aluksi raakileita ja niin se on, että mikään idea ei voi jalostua kannattavaksi bisnekseksi ennen kuin sitä on ensin lähdetty tarjoamaan asiakkaille. Mutta pelkillä powerpointeilla päästään kuitenkin kontaktiin niin että asiakkaat kiinnostuessaan sitten kertovat mistä he ovat oikeastaan valmiita maksamaan. Mutta pelkän kirjaviisauden kanssa et ikinä pääse siihen pisteeseen, että TODELLA tietäisit mitä asiakkaiden tulevaisuuden tarve oikeasti on. Se vaatii yritteliäisyyttä ja oman yrityksen, jonka kanssa mennä kentälle. Kirjat ja höpinät teknologiatrendeistä kertovat vaan menneisyydestä.

Tottakai kuka vaan voi heitellä ideoita, että jos minulla olisi puoli miljoonaa tai viisi miljoonaa niin voisin alkaa tekemään sitä tai tätä. No jos minulla olisi puoli miljoonaa en varmaan alkaisi tekemään mitään vaan sijoittaisin. Mutta käytännössä ei KENELLÄKÄÄN ole ollut uuteen ideaan yrityksen perustamisvaiheessa rahaa lompakosta tosta noin, vaan se rahoitus on täytynyt hakea perustamalla ensin yritys, myymällä idea joillekin asiakkaille ja vasta sen jälkeen voit lähteä puhumaan rahoittajille jos vielä tarvitset lisää rahaa. Ensin pitää olla yritys ja yrittäjä, ja selkeästi näköpiirissä olevat asiakkaat vasta sitten voit alkaa kyselemään sen puolen miljoonan perään, ja jos ideassa on vähänkin pitoa sen rahan saamisen ei pitäisi olla kohtuuttoman vaikeaa. Itseasiassa tänä päivänä pääomaa on saatavissa hyvinkin helposti, todella todella helposti 70, 80 ja 90 luvun alkuun verrattuna.

SITÄPAITSI, satatuhatta tai kaksisataa tuhatta pitäisi saada ihan pelkällä liiketoimintasuunnitelmalla (= pino paperia) esimerkiksi alueellisilta riskisijoitusyhtiöiltä - siis jos sinulla joku ihan oikeasti hyvä idea tosiaan on olemassa. Mutta se vaatii sen ensimmäisen askeleen yrittäjältä. Työnteon siihen että viitsii ideansa mennä myymään rahoittajille ja sitoutumisen että tekee parhaansa bisneksen luomiseen näillä rahoilla. Sillä että olet köyhän talon poika pitäisi ennemminkin kannustaa yrittäjäksi kuin lannistaa. On ainakin ennen kannustanut. Mikään este pääoman puute ei ole nyt eikä ole ollut ennenkään, eikä varsinkaan teknoyrittämisessä. Käytännössä ei kellään ole koskaan ollut tarvittavia alkupääomia, ne hankitaan. Se on osa sitä yrittämistä.

Jos ideasi on kuitenkin joiltain osin niin niin huono, että siinä ei kukaan näe bisnesmahdollisuutta, mene ja perkele muuta sitä niin että ongelmat ratkeavat. Etkös sinä ja muut kirjoittajat täällä ole insinöörejä, koulutettuja ongelmanratkaisijoita, häh?

hazar-douz kirjoitti:

Kannattaa googlettaa David Bodanis ja tutustua hänen ajatuksiinsa jos Technology Peak kiinnostaa.

"Singularity watchers believe technology is advancing, but David Bodanis, a former Oxford University lecturer, trend consultant for BMW, and author of E=mc2: A Biography of the World's Most Famous Equation, thinks the really important innovations happened 30 years ago--and Americans are just repackaging them in with slick graphics and marketing gimmicks."

Lue lisää

No en tiedä mitä erikoista tapahtui 30 vuotta sitten, mutta esimerkiksi transistori kehitettiin jo 60 vuotta sitten ja tarvittava teoria paljon aikaisemmin. Suuria trendejä tulee ja menee ja jälkikäteen tiedetään sitten miten kävi ja luodaan hypoteesejä makrotrendeistä. Muutenkin, kaikki suuret teknologiamurrokset, E=mc2 teoria mukaan lukien ovat tulleet yleensä yllätyksenä. Suuret jälkiviisaat yhteiskunta-analyysit voivat tietysti olla hauskaa viihdettä jollekin, mutta jos puhutaan siitä missä on tulevaisuuden mahdollisuuksia nykyhetkestä katsottuna, niin parempaa lukemista olisi esim. Prosessori lehti. Tai muiden teknologia-alojen parhaat aikakausilehdet. Ei nimittäin pitäisi olla teknobisneksen kehittämisideoista tassan yhtään pulaa edelleenkään.
Käpertyminen uikuttamaan omaa karmeaa kohtaloaan perustuen johonkin makrotason hypoteesiin (yleensä huuhaata) perustuen on muuten joillekin käynyt ihan kohtalokkaaksi. On unohtunut omien konkreettisten asioiden hoito ja tässä ja nyt käytännön tasolla tulevaisuuden luominen.

voi nuoria kirjoitti:

Teknologian äärirajoilla ollaan oltu niin kauan kuin muistan. Mooren lainkin piti lakata toimimasta jo kaksikymmentä vuotta sitten. Noilla höpötyksillä ei ole tasan mitään relevanssia sen suhteen haluaako etsiä mahdollisuuksi luoda uutta ja kehittää bisnestä.

Viittasin muuten 90-luvulla perustettuihin yrityksiin enkä mihinkään 60-ja 70 lukuihin. Varsinkin 90-luvun alussa teekkarien näkymät olivat paljon lohduttomammat kuin nykyään. Vaan silloin vielä löytyi rohkeita ja tulevaisuuteen ja ongelmanratkaisuun fokusoituneita tyyppejä, jotka eivät käpertyneet ruikuttamaan kurjaa kohtaloaan vaan lähtivät rohkeasti toteuttamaan ideoitaan. Nämä ideat saattoivat olla aluksi raakileita ja niin se on, että mikään idea ei voi jalostua kannattavaksi bisnekseksi ennen kuin sitä on ensin lähdetty tarjoamaan asiakkaille. Mutta pelkillä powerpointeilla päästään kuitenkin kontaktiin niin että asiakkaat kiinnostuessaan sitten kertovat mistä he ovat oikeastaan valmiita maksamaan. Mutta pelkän kirjaviisauden kanssa et ikinä pääse siihen pisteeseen, että TODELLA tietäisit mitä asiakkaiden tulevaisuuden tarve oikeasti on. Se vaatii yritteliäisyyttä ja oman yrityksen, jonka kanssa mennä kentälle. Kirjat ja höpinät teknologiatrendeistä kertovat vaan menneisyydestä.

Tottakai kuka vaan voi heitellä ideoita, että jos minulla olisi puoli miljoonaa tai viisi miljoonaa niin voisin alkaa tekemään sitä tai tätä. No jos minulla olisi puoli miljoonaa en varmaan alkaisi tekemään mitään vaan sijoittaisin. Mutta käytännössä ei KENELLÄKÄÄN ole ollut uuteen ideaan yrityksen perustamisvaiheessa rahaa lompakosta tosta noin, vaan se rahoitus on täytynyt hakea perustamalla ensin yritys, myymällä idea joillekin asiakkaille ja vasta sen jälkeen voit lähteä puhumaan rahoittajille jos vielä tarvitset lisää rahaa. Ensin pitää olla yritys ja yrittäjä, ja selkeästi näköpiirissä olevat asiakkaat vasta sitten voit alkaa kyselemään sen puolen miljoonan perään, ja jos ideassa on vähänkin pitoa sen rahan saamisen ei pitäisi olla kohtuuttoman vaikeaa. Itseasiassa tänä päivänä pääomaa on saatavissa hyvinkin helposti, todella todella helposti 70, 80 ja 90 luvun alkuun verrattuna.

SITÄPAITSI, satatuhatta tai kaksisataa tuhatta pitäisi saada ihan pelkällä liiketoimintasuunnitelmalla (= pino paperia) esimerkiksi alueellisilta riskisijoitusyhtiöiltä - siis jos sinulla joku ihan oikeasti hyvä idea tosiaan on olemassa. Mutta se vaatii sen ensimmäisen askeleen yrittäjältä. Työnteon siihen että viitsii ideansa mennä myymään rahoittajille ja sitoutumisen että tekee parhaansa bisneksen luomiseen näillä rahoilla. Sillä että olet köyhän talon poika pitäisi ennemminkin kannustaa yrittäjäksi kuin lannistaa. On ainakin ennen kannustanut. Mikään este pääoman puute ei ole nyt eikä ole ollut ennenkään, eikä varsinkaan teknoyrittämisessä. Käytännössä ei kellään ole koskaan ollut tarvittavia alkupääomia, ne hankitaan. Se on osa sitä yrittämistä.

Jos ideasi on kuitenkin joiltain osin niin niin huono, että siinä ei kukaan näe bisnesmahdollisuutta, mene ja perkele muuta sitä niin että ongelmat ratkeavat. Etkös sinä ja muut kirjoittajat täällä ole insinöörejä, koulutettuja ongelmanratkaisijoita, häh?

Lue lisää

Tosiasia on, ettei rahoitusta tipu penniäkään, jos yrittäjäksi halajavalla on tilillä alle euro ja irtaimiston arvo on ehkä 500 euroa. Näin monella vastavalmistuneella teekkarilla asiat valitettavasti ovat.

Monet pointtisi ovat todella hyviä ja ilman muuta kannatettavia. En kuitenkaan jaksa uskoa yrittäjyyden olevan se maaginen voima, joka pelastaa työttömät ja saa BKT:n laukkaamaan. Korkeakoulutettuja työttömiä on yksinkertaisesti niin paljon, ettei Suomen saturoituneet markkinat tarjoa kaikille mahdollisuutta yrittämiseen. Tilanne on ajautunut aivan liian pitkälle koko länsimaailmassa. Mielestäni aloituspaikkoja pitäisi kauppatieteiden ja tekniikan alalla karsia kovalla kädellä ja eläkeikää laskea nykyisen nostamistrendin sijaan. Sillä tavoin teekkareilla olisi realistisemmat mahdollisuudet päästä sisään työelämään, ehkäpä myöhemmin jopa yrittämiseen, kun taidot ovat karttuneet.

Olen 90-luvun teekkareita ja muistan hyvin nuo vaikeat ajat. Tosin silloinen lama ei ollut globaali ja järjetön Nokia-buumi paransi tilanteen kertaheitolla. Lisäksi monet pelastuivat työttömyyden kouralta hakeutumalla ulkomaille. Tällä hetkellä sitä optiota ei ole, ellei halua kehitysmaahan asumaan torakoiden keskelle hevosenpaskasta tehtyyn majaan.

En usko Technology Peakiin, sillä luovuus on ehtymätön voimavara. Olen kuitenkin päässyt seuraamaan tilannetta hyvin läheltä akateemisen työni vuoksi ja totean sen olevan melkein ylitsepääsemättömän vaikea vastavalmistuneelle. Maisterisuma yhdistettynä globaaliin lamaan ja yritysten investointihaluttomuuteen on kuin kobran purema. Kuolema seuraa, ellei vastamyrkkyä saa todella nopeasti.

Jaska S. kirjoitti:

Tosiasia on, ettei rahoitusta tipu penniäkään, jos yrittäjäksi halajavalla on tilillä alle euro ja irtaimiston arvo on ehkä 500 euroa. Näin monella vastavalmistuneella teekkarilla asiat valitettavasti ovat.

Monet pointtisi ovat todella hyviä ja ilman muuta kannatettavia. En kuitenkaan jaksa uskoa yrittäjyyden olevan se maaginen voima, joka pelastaa työttömät ja saa BKT:n laukkaamaan. Korkeakoulutettuja työttömiä on yksinkertaisesti niin paljon, ettei Suomen saturoituneet markkinat tarjoa kaikille mahdollisuutta yrittämiseen. Tilanne on ajautunut aivan liian pitkälle koko länsimaailmassa. Mielestäni aloituspaikkoja pitäisi kauppatieteiden ja tekniikan alalla karsia kovalla kädellä ja eläkeikää laskea nykyisen nostamistrendin sijaan. Sillä tavoin teekkareilla olisi realistisemmat mahdollisuudet päästä sisään työelämään, ehkäpä myöhemmin jopa yrittämiseen, kun taidot ovat karttuneet.

Olen 90-luvun teekkareita ja muistan hyvin nuo vaikeat ajat. Tosin silloinen lama ei ollut globaali ja järjetön Nokia-buumi paransi tilanteen kertaheitolla. Lisäksi monet pelastuivat työttömyyden kouralta hakeutumalla ulkomaille. Tällä hetkellä sitä optiota ei ole, ellei halua kehitysmaahan asumaan torakoiden keskelle hevosenpaskasta tehtyyn majaan.

En usko Technology Peakiin, sillä luovuus on ehtymätön voimavara. Olen kuitenkin päässyt seuraamaan tilannetta hyvin läheltä akateemisen työni vuoksi ja totean sen olevan melkein ylitsepääsemättömän vaikea vastavalmistuneelle. Maisterisuma yhdistettynä globaaliin lamaan ja yritysten investointihaluttomuuteen on kuin kobran purema. Kuolema seuraa, ellei vastamyrkkyä saa todella nopeasti.

Lue lisää

Ja väitteesihän ei tietenkään ole "tosiasia", vaan puppua. Tietenkään tavallisesta pankista et saa lainaa ilman vakuuksia, mutta perin harva yritys, luultavasti ei yhtään teknoyritystä, on perustettu pelkällä tavallisella pankkilainalla. Esimerkiksi Finnverasta sai ainakin vähän aikaa sitten yrityksen perustamislainaa pelkällä nimen kirjoituksella jos idea vaan on riitävän hyvä, laskelmat hyvin tehtyjä ja yrittäjä vakavissaan. Lisäbonuksena jos olet päässyt rekisteröimään yrityksesi esimerkiksi johonkin korkeakoulun tai AMKin yrityshautomoon. Siihenkin pitää kuitenkin ensin tehdä ideasta kunnon kuvaus ja suunnitelma liiketoiminnasta. Useimmiten alkupääoman suurin osa tulee riskirahoituksena, mihin ei todellakaan tarvita mitään vakuuksia muuta kuin yrittäjän sitoutuminen työskentelemään yrityksessä tyypillisesti 2-3 vuotta. Sekin sitoutuminen yleensä raukeaa, mikäli yritys ei pysty maksamaan määrityltyä palkkaa tai mitä tahansa neuvottelemalla sovitaankin. No helppoa yrityksen aloittaminen tietenkään ei ole, asiakkaat ja rahoittajat pitää vakuuttaa ja se vaatii rajusti töitä eikä tuntilappujen täyttämislogiikka päde siinä hommassa. Mutta mahdollisuuksia ja rahoituslähteitä on todellakin paremmin kuin koskaan. Lamastakaan on turha puhua tällä hetkellä, sillä bisnes pyörii ja mahdollisuuksia on juuri nyt avautunut todella paljon. Näitten mahdollisuuksien käyttämiseen vaan tarvitaan uusia yrityksiä uusilla ideoilla. Vanhojen yritysten intressissä ei ole (eikä ole koskaan ollutkaan) "luoda työpaikkoja" vaan maksimoida resurssien käyttöä. Vanhoja yrityksiä pitäisi lähteä haastamaan uusilla yrityksillä. Vain se pakottaa vanhatkaan investoimaan markkinoiden säilyttämiseksi. Todella säälittävää, että nykyteekkaraista ei näytä siihen olevan, verukkeet tässä keskustelussa ovat aivan kelvottomia.

Muutenkin yritysten perustemisella ja vain sillä on tähänkään asti luotu uusia työpaikkoja ja BKT laukkaamaan. Ainoa toinen vaihtoehto on valtiojohtoinen satsaus "suurteollisuuteen", niin että kaikille olisi työpaikka valmistaa tuotantovetoisesti toimimattomia turhakkeita. No tämä systeemihän on jo nähty vaikkapa Neuvostoliitossa missä kaikilla oli kyllä hienosti työpaikka, nimittäin tehtaissa jotka valmistivat esim. 100 L sinkkiämpäreitä millä ei ollut kellekään käyttöä.

voi nuoria kirjoitti:

Ja väitteesihän ei tietenkään ole "tosiasia", vaan puppua. Tietenkään tavallisesta pankista et saa lainaa ilman vakuuksia, mutta perin harva yritys, luultavasti ei yhtään teknoyritystä, on perustettu pelkällä tavallisella pankkilainalla. Esimerkiksi Finnverasta sai ainakin vähän aikaa sitten yrityksen perustamislainaa pelkällä nimen kirjoituksella jos idea vaan on riitävän hyvä, laskelmat hyvin tehtyjä ja yrittäjä vakavissaan. Lisäbonuksena jos olet päässyt rekisteröimään yrityksesi esimerkiksi johonkin korkeakoulun tai AMKin yrityshautomoon. Siihenkin pitää kuitenkin ensin tehdä ideasta kunnon kuvaus ja suunnitelma liiketoiminnasta. Useimmiten alkupääoman suurin osa tulee riskirahoituksena, mihin ei todellakaan tarvita mitään vakuuksia muuta kuin yrittäjän sitoutuminen työskentelemään yrityksessä tyypillisesti 2-3 vuotta. Sekin sitoutuminen yleensä raukeaa, mikäli yritys ei pysty maksamaan määrityltyä palkkaa tai mitä tahansa neuvottelemalla sovitaankin. No helppoa yrityksen aloittaminen tietenkään ei ole, asiakkaat ja rahoittajat pitää vakuuttaa ja se vaatii rajusti töitä eikä tuntilappujen täyttämislogiikka päde siinä hommassa. Mutta mahdollisuuksia ja rahoituslähteitä on todellakin paremmin kuin koskaan. Lamastakaan on turha puhua tällä hetkellä, sillä bisnes pyörii ja mahdollisuuksia on juuri nyt avautunut todella paljon. Näitten mahdollisuuksien käyttämiseen vaan tarvitaan uusia yrityksiä uusilla ideoilla. Vanhojen yritysten intressissä ei ole (eikä ole koskaan ollutkaan) "luoda työpaikkoja" vaan maksimoida resurssien käyttöä. Vanhoja yrityksiä pitäisi lähteä haastamaan uusilla yrityksillä. Vain se pakottaa vanhatkaan investoimaan markkinoiden säilyttämiseksi. Todella säälittävää, että nykyteekkaraista ei näytä siihen olevan, verukkeet tässä keskustelussa ovat aivan kelvottomia.

Muutenkin yritysten perustemisella ja vain sillä on tähänkään asti luotu uusia työpaikkoja ja BKT laukkaamaan. Ainoa toinen vaihtoehto on valtiojohtoinen satsaus "suurteollisuuteen", niin että kaikille olisi työpaikka valmistaa tuotantovetoisesti toimimattomia turhakkeita. No tämä systeemihän on jo nähty vaikkapa Neuvostoliitossa missä kaikilla oli kyllä hienosti työpaikka, nimittäin tehtaissa jotka valmistivat esim. 100 L sinkkiämpäreitä millä ei ollut kellekään käyttöä.

Lue lisää

Ei kai kukaan ota lainaa yrityksen perustamiseen vain yhdestä paikasta? Jos Finnveralta saa kolmanneksen ja hyvällä tuurilla Tekesiltä muutaman pennosen, niin loput kyllä otetaan omasta pankista ja sitten elellään starttirahalla. Niin se menee nykyään monessa tapauksessa.

voi nuoria kirjoitti:

Ja väitteesihän ei tietenkään ole "tosiasia", vaan puppua. Tietenkään tavallisesta pankista et saa lainaa ilman vakuuksia, mutta perin harva yritys, luultavasti ei yhtään teknoyritystä, on perustettu pelkällä tavallisella pankkilainalla. Esimerkiksi Finnverasta sai ainakin vähän aikaa sitten yrityksen perustamislainaa pelkällä nimen kirjoituksella jos idea vaan on riitävän hyvä, laskelmat hyvin tehtyjä ja yrittäjä vakavissaan. Lisäbonuksena jos olet päässyt rekisteröimään yrityksesi esimerkiksi johonkin korkeakoulun tai AMKin yrityshautomoon. Siihenkin pitää kuitenkin ensin tehdä ideasta kunnon kuvaus ja suunnitelma liiketoiminnasta. Useimmiten alkupääoman suurin osa tulee riskirahoituksena, mihin ei todellakaan tarvita mitään vakuuksia muuta kuin yrittäjän sitoutuminen työskentelemään yrityksessä tyypillisesti 2-3 vuotta. Sekin sitoutuminen yleensä raukeaa, mikäli yritys ei pysty maksamaan määrityltyä palkkaa tai mitä tahansa neuvottelemalla sovitaankin. No helppoa yrityksen aloittaminen tietenkään ei ole, asiakkaat ja rahoittajat pitää vakuuttaa ja se vaatii rajusti töitä eikä tuntilappujen täyttämislogiikka päde siinä hommassa. Mutta mahdollisuuksia ja rahoituslähteitä on todellakin paremmin kuin koskaan. Lamastakaan on turha puhua tällä hetkellä, sillä bisnes pyörii ja mahdollisuuksia on juuri nyt avautunut todella paljon. Näitten mahdollisuuksien käyttämiseen vaan tarvitaan uusia yrityksiä uusilla ideoilla. Vanhojen yritysten intressissä ei ole (eikä ole koskaan ollutkaan) "luoda työpaikkoja" vaan maksimoida resurssien käyttöä. Vanhoja yrityksiä pitäisi lähteä haastamaan uusilla yrityksillä. Vain se pakottaa vanhatkaan investoimaan markkinoiden säilyttämiseksi. Todella säälittävää, että nykyteekkaraista ei näytä siihen olevan, verukkeet tässä keskustelussa ovat aivan kelvottomia.

Muutenkin yritysten perustemisella ja vain sillä on tähänkään asti luotu uusia työpaikkoja ja BKT laukkaamaan. Ainoa toinen vaihtoehto on valtiojohtoinen satsaus "suurteollisuuteen", niin että kaikille olisi työpaikka valmistaa tuotantovetoisesti toimimattomia turhakkeita. No tämä systeemihän on jo nähty vaikkapa Neuvostoliitossa missä kaikilla oli kyllä hienosti työpaikka, nimittäin tehtaissa jotka valmistivat esim. 100 L sinkkiämpäreitä millä ei ollut kellekään käyttöä.

Lue lisää

Olisi hauskaa jutella ihan kasvotusten. Mielipidemaailmamme taitavat edustaa täysin päinvastaisia suuntauksia. Diplomi-insinööri ei ole enää mitään, käytännössä se tutkinto sama kuin teknikko 90-luvulla. Tohtori on sentään vielä jotain. Kasvu ei ole ikuista ja huiput on varmasti kehittyneissä maissa jo nähty. Tästä alkaa pitkä alamäki. On hienoa, että jaksat olla idealisti, mutta pessimisti ei pety.

Jaska S. kirjoitti:

Olisi hauskaa jutella ihan kasvotusten. Mielipidemaailmamme taitavat edustaa täysin päinvastaisia suuntauksia. Diplomi-insinööri ei ole enää mitään, käytännössä se tutkinto sama kuin teknikko 90-luvulla. Tohtori on sentään vielä jotain. Kasvu ei ole ikuista ja huiput on varmasti kehittyneissä maissa jo nähty. Tästä alkaa pitkä alamäki. On hienoa, että jaksat olla idealisti, mutta pessimisti ei pety.

Lue lisää

""käytännössä se tutkinto sama kuin teknikko 90-luvulla."
Höpö höpö.
Enkä mitenkään yritä aliarvioida teknikontutkintoa.
JK. Tyhmyys tuntuu olevan loppumaton luonnonvara....

Onpa tutun oloinen tarina! Olen paperitekniikan DI ja työttömänä nyt kahdeksatta kuukautta. Mieltä lämmittää kuulla etten ole ainoa työtön akateeminen tässä maassa.

Tässä vielä yksi työtön dippa-inssi mukaan porukkaan! Opiskelin aikoinani mekaanista puunjalostusta pääaineena. Ei varmasti ole vaikeaa arvata, miksi työttömyys vain jatkuu ja jatkuu, ilman valoa tunnelin päässä. Itsetunto, motivaatio ja miehisyys ovat menneet viimeisen vuoden aikana. Elatusmaksu painaa päälle ja kaikki säästöt on huvenneet. Akateemiselle työttömälle ei todellakaan ole sijaa tässä maassa!

Da Wanderer kirjoitti:

Onpa tutun oloinen tarina! Olen paperitekniikan DI ja työttömänä nyt kahdeksatta kuukautta. Mieltä lämmittää kuulla etten ole ainoa työtön akateeminen tässä maassa.

Kannattaa tulla Ruotsiin. Täällä on aika hyvin paperi-insinööreille avoimia paikkoja. Esim. Stora ja SCA rekrytoi jonkin verran. Hakijoista suuri osa on suomalaisia, joten tilanne taitaa todella olla siellä lahden toisella puolella heikohko.

Seposta Sven kirjoitti:

Kannattaa tulla Ruotsiin. Täällä on aika hyvin paperi-insinööreille avoimia paikkoja. Esim. Stora ja SCA rekrytoi jonkin verran. Hakijoista suuri osa on suomalaisia, joten tilanne taitaa todella olla siellä lahden toisella puolella heikohko.

Lue lisää

ei kai kukaa haluu tulla ranta ruottalaiseks vapaa ehtosesti? ? ruåtsissa muuttuu hurriksi tahtomattaakin.

Miksi et mennyt yliopistolle töihin, kun kerran opiskelit tohtoriksi? Teitkö niin huonon väikkärin, että et kelvannut minnekään?

43243243432 kirjoitti:

Miksi et mennyt yliopistolle töihin, kun kerran opiskelit tohtoriksi? Teitkö niin huonon väikkärin, että et kelvannut minnekään?

Ahaa. Asia kiinnostaa näin jatko-opiskelijana. Yliopistolle, samoin kuin ilmeisesti muihinkin työpaikkoihin siis vain mennään?

Ööö.. Missä päin näin auvoisesti asiat ovat? Itse olen joka puolelta näin 40 vuoden ikään ja useassa työpaikassa olleena ymmärtänyt, että

a) se työpaikka täytyy ensinnäkin olla olemassa,
b) se täytyy olla avoin, eli kukaan ei tee sitä duunia nyt ja seuraavan 20 vuotta ,
c) sinne haetaan yhdessä kymmenien, jopa satojen muiden kanssa
d) lopuksi vain yksi sitten pääsee ko. duuniin ja
e) siihen duuniin päässeen kohdalla katsotaan ikään kuin muitakin sopivuustekijöitä kuin se väikkärin huonous?

Vai onko asioita yksinkertaistettu huomattavasti sitten viime hakuni ja nykyään töihin vain "mennään"?

Viime vuosina suorittamieni kurssien ka on muuten yli 4, näin vanhalla äijällä on jo muutenkin motivaatio kohdallaan, projektityö hanskassa ja nuoruuden kotkotukset kotkotettu, joten olen aika lailla saletti, etten kovin huonoa väikkäriä tule tekemään.

Siltikin olen aika lailla varma, että työnsaantimahdollisuuksiani se ei juurikaan tule parantamaan.

Kun on työelämässä pitkälti toistakymmentä vuotta vääntänyt, oppii huomaamaan, että se tärkein asia millä pärjätään, on SSS, eli säkä, sattuma ja suhteet. Se pätevuus kun on lähes kaikilla pelissä pyörivillä riittävästi olemassa samoin kuin ajokortti taskussa.

Pohjalla DI ja seuraava tutkinto kauppatieteistä. Työuraa on tehty asiantuntija-, päällikkö ja johtotasolla.

Tunnustanpa reilusti, että ylennyttiin ja reilusti, suurimmaksi osaksi siksi, että SATTUI aukeamaan paikkoja edessä esimiesten siirtyessä muihin hommiin, yhtä pätevien kurssikavereiden jäädessä muualla junnaamaan ylennysjonoon ilmeisesti loppuiäkseen. Oli lisäksi SUHTEITA, jolla nämä asioita päättävät hommia minulle tarjosivat, vaikka olisivat voineet tarjota muillekin ja SÄKÄÄ, että tilanteet vain kehittyivät niin kuin ne kehittyivät.

Osaamista oli ja koko ajan hankitaan lisää, mutta niin on ja niin tekevät muutkin

Nyt eivät siten enää hommat kehitykään, kun ne sattumat ja suhteet iskevät säkällä vain niille, jotka sattuvat olemaan siinä piirissä, missä hommia tehdään ja jaetaan.

Aika aikaansa kutakin. Seuraavat 20 vuotta menee pahimmillaan kortistossa väikkärin jälkeen. Saattaa toki olla niinkin, että sattuu työurassa olemaan juuri niitä elementtejä, mitä haetaan, sattuu olemaan arvostukset kummallakin puolella samat ja sattuu ja sattuu... Ja jos sattuu olemaan jopa kymmenkunta sellaista paikkaakin vuositasolla auki ja näistä jopa yksi samalla toimialallakin, että tulisi hakemusta edes kahta kertaa vilkaistua.

Sen verran tosissaan näin useamman lapsen isänä nämä itsensä kehittämiset, osaamiset ja opiskelut otetaan, että tervetuloa parikymmentä vuotta nuoremmat ihan huvikseen kokeilemaan, kuinka hyvin pärjäätte lähes aiheessa kuin aiheessa.

Ja siltikin se töihin pääseminen tai peräti meneminen muuten aikuisen oikeasti tapahtuu hiukan toisenlaisella politiikalla, joten saattaa kokeilemisten tuloksista huolimatta olla täyttä realismia itselleni ja monelle muulle viettää loppuikä kortistossa.

No, palataan asiaan 20 vuoden päästä, kun oleltte oppineet samat jutut. Sitten voidaankin vertailla maailmankatsomuksia lepposesti leipäjonossa, jos niikseen tulee.

Ei tilanteesi kovinkaan huono ole, kun työtä -vaikkakin määräaikaista- on heti valmistumisesta. Useinkin määräaikaisesta työsopimuksesta seuraa jatkoa. Työnhakua kannattaa kuitenkin jatkaa ja työnhakualuetta laajentaa koko Suomeen. Töitä on helpompi saada, kun on jo töissä.

Luuletko, että koulutettuna duunarina saati sitten täysin kouluttamattomana työllistyisit paremmin? Katselepa eri ammattialojen ja koulutustasojen työttömyystilastoja, siinä sinulle realiteettiterapiaa.

Kummaa vinkunaa kirjoitti:

Luuletko, että koulutettuna duunarina saati sitten täysin kouluttamattomana työllistyisit paremmin? Katselepa eri ammattialojen ja koulutustasojen työttömyystilastoja, siinä sinulle realiteettiterapiaa.

Lue lisää

no joo... on vaan masentavaa ja tuntuu jopa et on todella huono tuuri kun yrittää' opiskella mahdollisimman pitkälle ja hyvin, ja sitten kun valmistuu ni on lama. Tiedän ettei monella muullakaan ole helppoa, mutta masentavaa tämä on. Ei ole siis vieläkään töistä tietoa ensi vuodelle.

di:t ei kelpaa edes kirjoitti:

no joo... on vaan masentavaa ja tuntuu jopa et on todella huono tuuri kun yrittää' opiskella mahdollisimman pitkälle ja hyvin, ja sitten kun valmistuu ni on lama. Tiedän ettei monella muullakaan ole helppoa, mutta masentavaa tämä on. Ei ole siis vieläkään töistä tietoa ensi vuodelle.

Lue lisää

Ei kannata lannistua, kannattaa kuitenkin tehdä jotain, vaikka parantaa atk-osaamista tms. jos työhommien jatkuvuudesta ei ole varmuutta ja hakea niitä määräaikaisuuksiakin. Suurin osa työpaikoista ei tule koskaan julkisesti hakuun, siksi kannattaa olla yhteyksissä suoraan firmoihin. Monillakinhan on cv-pankki tms.

Johtuu siitä että jenkit yleisesti ovat laiskempia kouluttautumaan korkealle. Suomessa taas korkeakoulutus on selviö. Tosin ylikouluttautumisen ja sen tuomien ongelmien kautta tajutaan, että korkeakouluttautuminen ei ole mikään vaatimus eikä työn tae. Osaaminen ja ihminen ratkaisee.

Vuoden 2009 jälkeen tilanne on ollut USA:ssa hieman toisenlainen.

Riippuu alasta minne kouluttautuu. Töitä kuten koulutustakin on erilailla eri aloilla ja työt ovat eritasoisia. DI ei ole mitenkään homogeeninen koulutus.

Eniten kaikki riippuu omasta itsestään (mitä opiskelet, miten opiskelet, mitä teet opiskelujen ohessa) ja mille osaamiselle sattuu löytymään tarvetta tutkimuksessa tai elinkeinoelämässä ja lähestyykö oikeita tahoja oikeaan aikaan.

Vähän karullehan tuo näyttää yhä. Määräaikainen työsuhde loppuu tämän kuun viimeinen päivä eikä jatkoa heru projektin loppumisen vuoksi. Uutta työtä olen etsinyt kesäkuusta alkaen ja parissa haastattelussakin olen käynyt. Ei le ainakaan vielä tärpännyt ja kortisto kutsuu näillä näkymin melko varmasti. Onneksi tällä kertaa saan ansiosidonnaista päivärahaa 34 viikon työssäoloehdon täyttymisen vuoksi.

Tohtoreille tuntuu olevan paljon kysyntää, joten jatko-opiskelu voisi olla yksi vaihtoehto. Tutkimustyö on kuitenkin se minun juttu, en ole myyntimies- tai projektipäällikkötyyppiä. Toisaalta tohtoriopiskelijan parin tonnin kuukausipalkka on puolet nykyisestä ja kotona on vaimo ja pieni lapsi elätettävänä. Lainaa ei onneksi ole.

Erittäin hyvä postaus. Kiitos tästä! Jos saa kysyä niin mikä oli pääaine ja mikä sivuaine?

hyvä tietää kirjoitti:

Erittäin hyvä postaus. Kiitos tästä! Jos saa kysyä niin mikä oli pääaine ja mikä sivuaine?

Niin oli. Tämän ketjun aloittaja kuuluu ilmeisestikin niihin insinööreihin, jonkalaisesta eräs pomo totesi, että vaikka olisi viimeinen saatavilla oleva insinööri maailmassa, niin töitä ei hänen firmastaan tyypille löydy.

Kone ja sähkö on ainoita oikeita ingenjöörialoja.

Tuotantotalouden insinööreillä on tekniikasta vain hyvin vaaleanharmaa aavistus. Siten alalle ei kannata kenenkään tekniikasta kiinnostuneen edes haaveilla.

Ei pääse suoraan ilman (noin) seitsemää laudaturia. Vain harva pääsee sisään suoraan tuotantotaloudelle, ja suurimmalla osalla kokeisiin menijöistäkin on laudaturit juuri matematiikasta sekä fysiikasta (ja monista muista).

Silkkaa faktaa kirjoitti:

Tuotantotalouden insinööreillä on tekniikasta vain hyvin vaaleanharmaa aavistus. Siten alalle ei kannata kenenkään tekniikasta kiinnostuneen edes haaveilla.

Kuulin, että tuotantotaloudessa opiskellaan kyllä tuota paperinpyöritystekniikkaa.

5. vuosi tkk:lla kirjoitti:

Ei pääse suoraan ilman (noin) seitsemää laudaturia. Vain harva pääsee sisään suoraan tuotantotaloudelle, ja suurimmalla osalla kokeisiin menijöistäkin on laudaturit juuri matematiikasta sekä fysiikasta (ja monista muista).

Lue lisää

Laudatur fysiikasta, pitkästä matikasta, kemiasta, biologiasta, enkusta ykkönen hakutoiveena. Ton uuden pistetaulukon mukaan juuri noi aineet pitää olla laudaturina, että pääsis tkk:n tutalle sisään todistuksella.

Pääsykokeeseen osallistuessa joutuu ainakin 11/12 tehtävistä olla täysin oikein, että pääsis siään.

Tutan pisterajat hakkaa kattoa ja iso ero muihin linjoihin kaikissa yliopistoissa paitsi Oulun.

23422+3 kirjoitti:

Laudatur fysiikasta, pitkästä matikasta, kemiasta, biologiasta, enkusta ykkönen hakutoiveena. Ton uuden pistetaulukon mukaan juuri noi aineet pitää olla laudaturina, että pääsis tkk:n tutalle sisään todistuksella.

Pääsykokeeseen osallistuessa joutuu ainakin 11/12 tehtävistä olla täysin oikein, että pääsis siään.

Tutan pisterajat hakkaa kattoa ja iso ero muihin linjoihin kaikissa yliopistoissa paitsi Oulun.

Lue lisää

LUT:issa tutan pisterajat ovat koulun muita linjoja alhaisemmat. Taitavat LUT:in ja Otaniemen tutat olla toistensa äärimmäiset vastakohdat ainakin opiskelijoiden tasolla mitattuna: LUT:issa maan huonointa pohjasakkaa ja Otanimemessä maan parasta.

Äärimmaiset vastakoh kirjoitti:

LUT:issa tutan pisterajat ovat koulun muita linjoja alhaisemmat. Taitavat LUT:in ja Otaniemen tutat olla toistensa äärimmäiset vastakohdat ainakin opiskelijoiden tasolla mitattuna: LUT:issa maan huonointa pohjasakkaa ja Otanimemessä maan parasta.

Lue lisää

En ole koskaan opiskellut LUT:issa, joten on vaikea sanoa kuinka pohjasakkaa siellä on. LUT:in tutan pisterajat ovat aina olleet korkeampia kuin koulun muiden linjojen pisterajat (myös tänä vuonna http://dia.fi/media/20936/dia-valinnan_pisterajat2013.pdf), kuten kaikissa teknillisissä yliopistoissa.

Kuulostaa aika surkealta Otaniemeläisen provolta. Suorastaan häpeän, että joudun parin viikon päästä opiskelemaan kanssasi saman katon alla.

ingenjöör kirjoitti:

Kone ja sähkö on ainoita oikeita ingenjöörialoja.

Perkele kyllä raksa on ihan yhtä oikea. Mut noi kolme ne on!

Joo en kyllä itsekään ymmärrä tuota "olin koulun oheella kaupan kassalla ja sain erinomaista kokemusta ja siksi opinnot venyivät siihen 6-7 vuoteen". Siis jee vitunmoista kokemusta siellä kassalla on varmasti tullut. Ihan päässyt ihmisille sanomaan "hei" ja "hyvää päivän jatkoa". Kyllä se on vaan parempi käydä se koulu hyvillä arvosanoilla tavoiteajassa...

Siellä toinen persereikä! Toisilla tosiaan menee pitempi aika koulussa kuin "alle 4 vuotta", itse mukaan lukien. Kirjoituksesta päätellen olet niitä yläasteen/lukion koulukiusattuja, yliopistossa luennoilla proffien perseitä mielistelevä autisti, joka aivan suotta yrittää päteä "en palkaa" "elämänkoulu" jne. Ei kai vaan vanhemmat maksaneet vuokraasi, ruokamenojasi ja muita kuluja?!

Vähänkin järkevä ja elämästä jotain tietävä työhaastattelija (työnantaja) ymmärtää ja osaa arvostaa opiskelujen ohessa tehtyä työtä!

Tsemppiä työhaastatteluihin. Muistakaa olla aktiivisia ja nöyriä, jättäkää turha ylpeys pois!

Mikä on lentokone di?

18013 kirjoitti:

Mikä on lentokone di?

Se on lentolaite, jonka moottorissa on suorasuihkutus (direct injection).

Oletko katsonut missä lentokone Di:tä koulutetaan (vielä hetken)?

Sama teollisuus ajoi samaan aikaan alas tutkimus- ja kehitystoimintansa kustannussäästöjä saadakseen. Nyt sitten ollaan huuli pyöreänä, kun sekä tuotteiden että tuotannon kilpailukyky on mennyt.

Lisäksi yliopistojen säästöt rapauttavat sekä niiden koulutuksen tason että tutkimustoiminnan. Joten hyvin menee, mutta menköön, sillä ovathan nerot ruorissa!

Teknillisen fysiikan DI-turkintoa arvostetaan edelleen ainakin jos se on suoritettu Otaniemessä. Muiden DI-tutkintojen osalta epäluulot ovat nykyisin melkoisia ja työnhakijan kyvykkyys on tutkittava huolella - tiheällä seulalla joukosta löytyy edelleen ihan hyviäkin vaikka eipä heillekään juuri ole töitä tarjolla. No, sitten on lisäksi vielä sellaisia oppilaitoksia kuten LUT, jotka ovat kokonaisuudessaan lähinnä huonoja vitsejä.

DI massakoulutus kirjoitti:

Teknillisen fysiikan DI-turkintoa arvostetaan edelleen ainakin jos se on suoritettu Otaniemessä. Muiden DI-tutkintojen osalta epäluulot ovat nykyisin melkoisia ja työnhakijan kyvykkyys on tutkittava huolella - tiheällä seulalla joukosta löytyy edelleen ihan hyviäkin vaikka eipä heillekään juuri ole töitä tarjolla. No, sitten on lisäksi vielä sellaisia oppilaitoksia kuten LUT, jotka ovat kokonaisuudessaan lähinnä huonoja vitsejä.

Lue lisää

Ootko vajaa tai jotain? Jatkuvasti ihmisiä poistuu työelämästä eläkkeelle. Eli pitäs ihan maalaisjärjellä jo osata päätellä, että työntekijöitä tarvitaan nimenomaan eläkkeelle jäävien tilalle.

DI massakoulutus kirjoitti:

Teknillisen fysiikan DI-turkintoa arvostetaan edelleen ainakin jos se on suoritettu Otaniemessä. Muiden DI-tutkintojen osalta epäluulot ovat nykyisin melkoisia ja työnhakijan kyvykkyys on tutkittava huolella - tiheällä seulalla joukosta löytyy edelleen ihan hyviäkin vaikka eipä heillekään juuri ole töitä tarjolla. No, sitten on lisäksi vielä sellaisia oppilaitoksia kuten LUT, jotka ovat kokonaisuudessaan lähinnä huonoja vitsejä.

Lue lisää

Sitten kun on taas nousukausi, niin työntekijöitä tarvitaan myös uusien yritysten tarpeisiin.

Tuo on kyllä aivan täyttä paskaa, että DI:n papereilla ei muka löydä helposti duunia ilman suhteita. DI on nimenomaan tutkinto, jolla haetaan töihin rautaisella ammattitaidolla. Toki suhteista hyötyä on, mutta edelleen aivan mikä tahansa DI-tutkinto on todella kovaa valuuttaa työmarkkinoilla. Ei kannata jauhaa paskaa kun et asiasta mitään tiedä. Allekirjoitan kylläkin tuon, että omaa alaa kohtaan pitää olla kiinnostusta, muuten ei varmasti opinnoista tule mitään.

Teekkari kirjoitti:

Tuo on kyllä aivan täyttä paskaa, että DI:n papereilla ei muka löydä helposti duunia ilman suhteita. DI on nimenomaan tutkinto, jolla haetaan töihin rautaisella ammattitaidolla. Toki suhteista hyötyä on, mutta edelleen aivan mikä tahansa DI-tutkinto on todella kovaa valuuttaa työmarkkinoilla. Ei kannata jauhaa paskaa kun et asiasta mitään tiedä. Allekirjoitan kylläkin tuon, että omaa alaa kohtaan pitää olla kiinnostusta, muuten ei varmasti opinnoista tule mitään.

Lue lisää

Itsellä taas ihan eri kuva työnhausta.
Kestätyöhaut aiempina vuosina (5) ovat menneet (omassa tuttavapiirissä ~100 henkeä) niin että 45% päässyt suhteilla sisään firmoihin, 20% jatkoi edellisen vuoden paikassa, 15% omana itsenään ja omalla osaamisella, 20% jäi ilman töitä.

Dippatyöhaku meni vielä karkeammin suhteiden kautta.
Valmistumisen jälkeinen työnsaaminen (ainakin koulutusta vastaaviin paikkoihin) vaikuttaa tällä hetkellä surkealta ilman suhteita tai jalan sijaa firmasta, jonne on päässyt suhteilla.

Ymmärrettävää on että kaikki riippuu alasta, suuntautumisesta ja firmoista minne hakee. Omalla alalla firmat joko poistuneet Suomesta tai menneet konkurssiin, muutamia (nopeasti laskettuna 5 varteenotettavaa paikkaa) eri puolella Suomea ja minnekään niistä ei haluaisi muuttaa. Joillekin Suomen sisällä muuttaminen tai ulkomaille muuttaminen ei ole ongelma, toisille on. Alanvaihtoa harkitsemassa valmistumisen jälkeen.

Yhtä kaulaa myöten kusessa olet onnistuessasi tuollakin alalla kuten diplomi-insinöörinäkin. Painat 60–80 tunnin viikkoja ja tienaat aivan kohtuullisesti. Stressiä ja kiirettä vain pukkaa sen verran, ettet ehdi menestyksestäsi nauttia.

Onneksi perikunnallesi riittää jaettavaa riideltäväksi saakka.

Yhtä kaulaa myöten kusessa olet onnistuessasi tuollakin alalla kuten diplomi-insinöörinäkin. Painat 60–80 tunnin viikkoja ja tienaat aivan kohtuullisesti. Stressiä ja kiirettä vain pukkaa sen verran, ettet ehdi menestyksestäsi nauttia.

Onneksi perikunnallesi riittää jaettavaa riideltäväksi saakka.

No 90% tänne kirjottelevista on jotain työttömiä, niin ei paljo tarvi ihmetellä tuota valehtelua tai jos ei välttämättä suoraa valehtelua, niin ainakaan mitään todellista kuvaa asioista ei näillä tyypeillä ole.

Insinöörien ja diplomi-insinöörien työllisys on vähän parantunut, mutta edelleen työpaikat menee joko suhteilla tai sitten todella kovalla työkokemuksella. Osalla käy säkä ja pääsee töihin ilman suhteita tai työkokemusta. Itse olen saanut kaikki työpaikkani enemmän taikka vähemmän suositusten kautta. Jos et ole super palavasti insinööri sieluun ja vereen tai et ole valmis tekemään hurjasti töitä verkostoitumiseen, niin suosittelen kyllä ehdottomasti jotain muuta alaa. Esim. Terveysala, kaupallinen tai opettaja. Töitä on toistaisekski noilla aloilla huomattavasti paremmin ja työllisyminen on varmempaa.

Jos opiskelisin nyt uudelleen, en edes harkitsisi teknillistä alaa on tämä sen verran hazardi ala. Valitettavasti osakeyhtiöt on todella herkkiä suhdannevaihteluille tällä alalla ja joutuu pelkäämään ytetä melko paljon. Lääkärillä ei tarvitse miettiä, koskaan onko töitä ja mikän on palkka. Aina on töitä ja palkka on hyvä.

Engineer80 kirjoitti:

Insinöörien ja diplomi-insinöörien työllisys on vähän parantunut, mutta edelleen työpaikat menee joko suhteilla tai sitten todella kovalla työkokemuksella. Osalla käy säkä ja pääsee töihin ilman suhteita tai työkokemusta. Itse olen saanut kaikki työpaikkani enemmän taikka vähemmän suositusten kautta. Jos et ole super palavasti insinööri sieluun ja vereen tai et ole valmis tekemään hurjasti töitä verkostoitumiseen, niin suosittelen kyllä ehdottomasti jotain muuta alaa. Esim. Terveysala, kaupallinen tai opettaja. Töitä on toistaisekski noilla aloilla huomattavasti paremmin ja työllisyminen on varmempaa.

Jos opiskelisin nyt uudelleen, en edes harkitsisi teknillistä alaa on tämä sen verran hazardi ala. Valitettavasti osakeyhtiöt on todella herkkiä suhdannevaihteluille tällä alalla ja joutuu pelkäämään ytetä melko paljon. Lääkärillä ei tarvitse miettiä, koskaan onko töitä ja mikän on palkka. Aina on töitä ja palkka on hyvä.

Lue lisää

Ja kun kaikki ylioppilaat koulutetaan lääkäreiksi, niin alan työllistävyys on...mikä?

Tekniikan tohtori ei työllisty helposti, ellei väitöskirja satu olemaan sellaiselta alalta, että sille olisi kysyntää. Tutkimusalathan ovat niin kapeita.

Tekniikan alan koulutuspaikkoja pitäisi leikata yliopistotasolta ja siirtää insinööri- ja ent. teknikkokoulutukseen. Lappeenrannan ja Vaasan yksiköt pitäisi lopettaa, koska opiskelijat eivät ole riittävän hyviä. Nykyisin DI-koulutuksessa on ihmisiä, jotka sopisivat paremmin insinöörikoulutukseen. Älykkyys ei ole lisääntynyt, vaan pelkästään koulutustaso. Nykyinen koulutuspolitiikka on vastuutonta. Ihmetyttää, että TEK ei ammattiliittona pysty pitämään jäseniensä puolia ja vaatimaan opiskelijamäärien leikkausta

Nykyisin kouluttautuminen vaatii paljon tietoa. Oikeaa tietoa ei saa oppilaitosten mainoksista. Kannattaa kyllä miettiä kaksi kertaa DI:ksi kouluttautumista, ellei ole sukulaisia jo yrityksissä töissä ja työpaikka käytännössä varma jo opiskeluaikana. Kyllä ne työt vaan menevät aika lailla suhteilla ainakin Suomessa pörssiyrityksissä.

Ite taas oon DI, jolla on opettajan pätevyys, eli täys teoreetikko. Töitä sai muutaman pätkäsijaisuuden ja siihen loppu multa opettajan ura. Nyt ollaan sitten työttömänä, eikä tilanne muutu, jos en jostain vielä revi energiaa ja hae lääkikseen.

Veikkaisin, että just tietty osa on työttöminä ja toisilla riittää töitä niin paljon, kun vaan jaksaa/ehtii tehdä. Kemian olen haukkunut jo syvimpään h..vettiin. No mikäs siinä, jos heti ensimmäinen työpaikka on hyvä ja vaikka jonkun ison suunnittelutoimiston riveissä, josta voit sitten ponnistaa muualle vastaaviin tehtäviin. Nyt voin yrittää hakeutua vain joihinkin myyntitehtäviin suunnilleen, mutta eivät yhtään ominta osaamista eikä luonteen puolesta myöskään.

Onhan tässä sinä aikana kertynyt noin 5 haastattelua, mutta paikat menneeet paremman kokemuksen omaaville, joten valitut voineet tulla esim. kilpailijoilta suoraan. Työnantajien markkinat, joten on mistä valita ja jos ei sopivaa löydy, eivät palkkaa ketään. Minkäs voin työhistorialleni jotain, vaikka periaatteessa ok, mutta sektori niin kapea ja niinpä just niitä vastaavia työpaikkoja ei Suomessa juuri ole. Yritetään vielä, mutta pitänyt opiskella jotain enemmän "yleispätevää" ja vaikka talouspuolen henkilöksi tms.

Parhaassa työiässä, mutta täällä sitä kerrytän kokemusta sohvalla makailusta ja netissä surffailusta :/

Lähtö tulee vaikka olisit päässyt johtavaan asemaankin, ja myös valtiolta voi tulla lähtö. Aika vain on nyt tällainen. Nuoren miehen kannattaa hakeutua Uuteenkaupunkiin autotehtaalle.

Norjassa paljon tietyn laisia "pahoja" ihmisiä ainakin IT-puolella jäi talvella paljon kiinni sairaata pahuutta en halua edes tänne sitä sanaa pistää. Mutta FBI käräytti näitä paljon viime talvella. Sellainen on norjan insinööristö tai ainakin IT satanisteja ja ...

Kannattaa ottaa vielä vähän lisää viestinnän kursseja, niin saat dipan tehtyä joskus välttävästi edes.

Totta. Ei kannata kuunnella ketään joka sanoo "no mihin luulet meneväsi töihin", "ei kannata opiskella kun tekemällä XXX hanttihommaa, tienaat enemmän" yms. Ajattele sen olevan yksi testi joka on tielläsi haluamallesi paikalle työelämässä. Itse tein metallitöitä kaikki lomat opiskelujen ajan ja sain jatkuvasti kuulla että "mihin menet töihin", "se ja sekin on työttömänä", yms. naureskelua jopa sukulaisilta jotka ajattelemattomuuttaan puhua pälpättivät. Työllistyin kuitenkin alle puolessa vuodessa insinööriksi valmistumisen jälkeen ja palkkatoiveeksi esitin sen mistä haaveilin metallitöissä ollessani ja se hyväksyttiin mukisematta. Huono palkka se silti on insinöörien keskiarvoihin verrattuna, mutta kyllä se helpottaa kun palkka on lähes tonnin isompi kuin metallihommien aloituspalkka oli ja töissä ei usein tarvitse tehdä paljoa. Lisäksi muita etuja on vaikka kuinka, mm. erittäin joustava työaika.

Jopa kesätyöpaikassani tehtaanjohtaja haukkui koulua ja työllistymismahollisuuksia aivan olemattomiksi joskus 2016 tms. Meitä oli siellä kolme amk opiskelijaa kesätöissä. Haukkui amk:in lasten leikkikouluksi ja että kaikissa firmoissa mitä hän siinä muisteli on vain dippa inssejä töissä. Tämäkin tieto perustui pyllyssä käytetyn sormenpään nuuhkaisuun, kuten kaikki muukin henkilöstopolitiikka ja hallinto ko. firmassa.

kyllä onnistuu. Toki sovittelua se vaatii oman ajankäytön kanssa. Opiskelu voi toki venyä jos aina ei pääse osallistumaan F2F . Ihmiset sitten valmistuvat omaan tahtiinsa sen mukaan miten nopsasti kurssit on ahnehdittu. Melko joustavia juttuja ovat. Arvatenkin tuotantotalouden tyyppiset DI ns. maisterikurssit sallivat aika hyvin töissäkäymiset. Joillakin kovantekniikan aloilla läsnöoloa on vaikeampi välttää.

suhdeverkostot ja kontaktit luodaan usein itse. Suhteet, tunnettuus ja kontaktit on henk. kohtainen infra ja meta-rakenne jonka voi itsekin luoda. Sellainen infra ei tietenkään hetkessä synny. Se rakentelutyö alkaa jo lapsena. Tätä on tietenkin vaikeata selittää toiselle ihmiselle ymmärrettävästi.

Anonyymi kirjoitti:

suhdeverkostot ja kontaktit luodaan usein itse. Suhteet, tunnettuus ja kontaktit on henk. kohtainen infra ja meta-rakenne jonka voi itsekin luoda. Sellainen infra ei tietenkään hetkessä synny. Se rakentelutyö alkaa jo lapsena. Tätä on tietenkin vaikeata selittää toiselle ihmiselle ymmärrettävästi.

Lue lisää

Mielisairasta että pitäisi alkaa perseitä nuolemaan jo lapsena ja tähdätä tällä tulevaisuuteen.

Anonyymi kirjoitti:

Mielisairasta että pitäisi alkaa perseitä nuolemaan jo lapsena ja tähdätä tällä tulevaisuuteen.

eihän se pelseiden nuolentaa ole. Miksi niin ajattelet,

Niin ja valmistumisesta ei kovin kauan. Suurin osa vaatteistani on 3-7 vuotta vanhoja mut osa jopa yli 10 vuotta vanhoja. Vetoketjut rikki, revenneitä taipeita ja muuta logojen haallistumaa mut ei varaa uusiin vaan korjattava sekä kaurapuuroa syötävä.

Nii jotkut politikot häpeää kadehtia opiskelijoiden vaatteita samaan aikaan kun rakentavat millin taloja itselleen. Onko siellä luottolimiitit tapissa? Miettikää, ei mul tule koskaan olee varaa millin taloon tai edes puolen millin tai 1/4 millin taloon mut en silti opintolaina-velkahelvetissäni kadehdi poltikoiden hienoja vaatteita. Huh huh mihin ollaan menty.