olenkohan ainoa sijari Suomessa, joka ihanasta lapsesta huolimatta on joskus aivan poikki. Sijoitus alle kouluikäisen lapsen kanssa on jatkunut puolisen vuotta ja kamppailu on päivittäistä edelleen. Paljon hyvääkin on ja lapsi mennyt eteenpäin, mutta joskus palaa pinna totaalisesti.
Lapsi on ns. rajaton eli tottelevaisuus tuottaa ongelmaa; samoista asioista saa sanoa koko ajan. MIten te muut hillitsette itsenne, mikä tehoaa lapseen? Muutaman kerran olen ollut ihan poikki ja sanonut lapselle, että jos ei homma lähde sujumaan, hän saa mennä takaisin vastaanottokeskukseen. Voisin lyödä itseäni nekkuun saman tien ja olen pyytänyt lapselta anteeksi.
Silti harmittaa ja tiedän tehneeni väärin... Olenko ainoa, onko ketään muuta erehtyväistä? Ja kuitenkin, poika on ihana lapsi ja haluan hänen parhaakseen tehdä asioita!
Lapsi on ns. rajaton eli tottelevaisuus tuottaa ongelmaa; samoista asioista saa sanoa koko ajan. MIten te muut hillitsette itsenne, mikä tehoaa lapseen? Muutaman kerran olen ollut ihan poikki ja sanonut lapselle, että jos ei homma lähde sujumaan, hän saa mennä takaisin vastaanottokeskukseen. Voisin lyödä itseäni nekkuun saman tien ja olen pyytänyt lapselta anteeksi.
Silti harmittaa ja tiedän tehneeni väärin... Olenko ainoa, onko ketään muuta erehtyväistä? Ja kuitenkin, poika on ihana lapsi ja haluan hänen parhaakseen tehdä asioita!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Miksi ihmeessä päästät suustasi uhkauksen, että saa mennä takaisin?!? Sano se vain, jos oikeasti tarkoitat sitä. Lisäksi sen julkisanominen saa itsesikin ajattelemaan asiaa väärin. Ajattele mielummin, että tässäpä haastetta kerrakseen, mutta tämä voitetaan. Käy kävelyllä tms. rauhoittuaksesi. Voit poistua tilanteesta ja sanoa, että asiaan palataa, kun olette molemmat rauhoittuneet tai laita lapsi omaan huoneeseen ovi auki ja sano, että tulee takaisin, kun on rauhoittunut, osaa käyttäytyä sääntöjen mukaan tms. Muista avoin ovi, ettei tunne itseään ulkopuolelle suljetuksi. Kaikkia asioita ei tarvitse hoitaa heti, kun eivät kuitenkaan hoidu. Hän muistaa sen aina, ettet olekaan valmis pitämään häntä luonanne. Tämä asia on kompastuskivenä luottamuksen rakentamisessa. Puoli vuotta on lyhyt aika ja tuollaisilla lausahduksilla vain pidennät sopeutumista. Ei hän edes uskalla luottaa elämän tilanteeseensa ja siihen, että saa olla hyväksytty perheessänne juuri sellaisena kuin on. Jos ei koe itseään hyväksytyksi, homma karkaa käsistä viimeistään murrosiässä. Jos epäilet jotain sairautta, kannattaa asia tutkituttaa, koska on helpompi ymmärtää, kun tietää käyttäytymisen perussyyn. Sairauden ollessa kyseessä, saat myös ohjeita.
Lapset koettelevat vanhempia, joiden kanssa kasvavat. Se on harjoittelua elämää varten ja tarpeen. Kodin tulee olla turvallinen harjoituskenttä. Harjoittelu on molemmin puolista, myös aikuiset kasvavat kasvattaessaan. Pitää vain muistaa pitää silmät ja korvat auki sekä sydän mukana.
Rajaton lapsi tarvitsee juuri rajoja, jotta pystyy toimimaan arjessa ja vähitellen se helpottaa. Vaatii siis kasvattajalta päättäväisyyttä, hyväksyntää, kehuja, rakkautta, kärsivällisyyttä, silmiin saakka ulottuvia hymyjä ja yhteisiä toimintatuokioita, jos paikallaan on vaikea pysyä. Olethan muistanut kokeilla eri tapoja kertoa rajoistanne? Jos yhdellä tavalla ei mene perille, niin täytyy etsiä toinen tapa. Onnistut varmasti, mutta hieman taitavat olla onnistumisen avaimet nyt hujan hajan.
Juuri rajojen asettaminen tämän lapsen kohdalla on hankalaa; välillä tuntuu ettei mikään pure, koska lapsi ei oikein mistään välitä. Lyhyitä aresteja kokeilimme jonkin aikaa, mutta ne tuntuivat kiihdyttävän kaverin sellaiseen raivoon, ettei hän ole turvassa edes itseltään. Nyt olemme asiantuntijan neuvosta pyytäneet lasta leikkimään omassa huoneessaan ovi auki. Tämä tuntuu tehoavan hieman ja poika vaikuttaa rauhallisemmalta tullessaan takaisin. Tosin eihän lasta voi tunti kaupalla huoneessakaan pitää.
Hyviä hetkiä, helliä iltatuokioita ine olemme järjestäneet ja puolin ja toisin niistä iloa tuntuu olevan.
No joo, onneksi meillä on hyvä työnohjaus ja terapiakin on alkamassa, joten toivottavasti tästä eteenpäinkin rämmitään!
On mukava kuulla, että on _joku_ muukin, jolla kortit välillä hakusessa.