Seuraa sekalainen kasa ajatuksia...
Jotenkin tuntuu siltä että homoseksuaaleista nimenomaan miehillä on helpompaa olla omia itsejään. Ainakaan homppelit ei välitä mitä muut ajattelee, päin vastoin usein jopa tuovat itseään liikaakin esille.
Sitä vastoin lesboja tuskin edes uskoo olevan olemassa...ainoastaan ajatuksen tasolla ja "tyttörakkaus-kokeiluina". Mutta niinhän se on että miehet ne tätä maailmaa määrää..ovat esillä ja pitävät melua istestään...naiset (lesbot) sen sijaan pienissä porukoissaan.
Tuntuu että ei ole mitään pahaa jos nainen on bi, koska silloin hän todennäköisesti
on käytännössä hetero eli valitsee miehen. Mutta lesbonainen sen sijaan on jotenkin vieras ja outo asia...koska sellainen on niin harvinainen. Sitä alkaa miettimään että onko meitä lesboja tosissaan edes olemassa?? minne häviämme? mieskeskeisen maailman jalkoihin? mediassa näkyvien homojen jalkoihin?
Homomiehiä on prosentuaalisesti reilusti enemmän kuin lesboja...se on aika ärsyttävää lesbolle, kun tietää että kaltaisensa löytäminen on lähes mahdotonta, saati että kehittyisi vakavampia tunteita. Kyllähän näitä bi-seksuaaleiksi itseään nimittäviä riittää...mutta harva oikeasti voi olla naisen kanssa.
Ärsyttää...kaikki.
Miksi naiset on niin epävarmoja seksuaalisuudestaan? miksi naiset valitsee aina miehen? naiset ilmeisesti kokee olevansa tarpeeksi viehättäviä ja Naisia vain miehen kanssa.
Miksi niin moni Lesbo tajuaa olevansa lesbo niin myöhään?? miksi se ei pälkähdä mieleen että voisi todellakin pitää vain naisista seksuaalisesti ja romanttisesti? Vai onko siinä tiellä tämä naisten ikuinen kateus ja ilkeys toisia naisia kohtaan, ettei sen alta osata nähdä omaa minää ja todellisia tunteita. Ovatko lesbot sen solidaarisempia ja kiltimpiä toisia naisia kohtaan kuin vastaavat heteronaiset? Miksi miehet (homot) ovat kuin yhtä porukkaa ja näin uskaltavat tuoda äänensä kuuluville, ja naiset jakautuvat pieniin piireihin.
Ja viimeinen ainainen valitus aiheesta...miksei kukaan lesbo, tavallinen ja ns. naisellinen voisi tulla esille että tää yhteiskunta näkisi että muitakin lesboja on kuin mieshormooneja saaneilta näyttäviä tai vaihtoehtopunkkareita.
Ärsyttää...ärsyttääkö ketään muuta?
Jotenkin tuntuu siltä että homoseksuaaleista nimenomaan miehillä on helpompaa olla omia itsejään. Ainakaan homppelit ei välitä mitä muut ajattelee, päin vastoin usein jopa tuovat itseään liikaakin esille.
Sitä vastoin lesboja tuskin edes uskoo olevan olemassa...ainoastaan ajatuksen tasolla ja "tyttörakkaus-kokeiluina". Mutta niinhän se on että miehet ne tätä maailmaa määrää..ovat esillä ja pitävät melua istestään...naiset (lesbot) sen sijaan pienissä porukoissaan.
Tuntuu että ei ole mitään pahaa jos nainen on bi, koska silloin hän todennäköisesti
on käytännössä hetero eli valitsee miehen. Mutta lesbonainen sen sijaan on jotenkin vieras ja outo asia...koska sellainen on niin harvinainen. Sitä alkaa miettimään että onko meitä lesboja tosissaan edes olemassa?? minne häviämme? mieskeskeisen maailman jalkoihin? mediassa näkyvien homojen jalkoihin?
Homomiehiä on prosentuaalisesti reilusti enemmän kuin lesboja...se on aika ärsyttävää lesbolle, kun tietää että kaltaisensa löytäminen on lähes mahdotonta, saati että kehittyisi vakavampia tunteita. Kyllähän näitä bi-seksuaaleiksi itseään nimittäviä riittää...mutta harva oikeasti voi olla naisen kanssa.
Ärsyttää...kaikki.
Miksi naiset on niin epävarmoja seksuaalisuudestaan? miksi naiset valitsee aina miehen? naiset ilmeisesti kokee olevansa tarpeeksi viehättäviä ja Naisia vain miehen kanssa.
Miksi niin moni Lesbo tajuaa olevansa lesbo niin myöhään?? miksi se ei pälkähdä mieleen että voisi todellakin pitää vain naisista seksuaalisesti ja romanttisesti? Vai onko siinä tiellä tämä naisten ikuinen kateus ja ilkeys toisia naisia kohtaan, ettei sen alta osata nähdä omaa minää ja todellisia tunteita. Ovatko lesbot sen solidaarisempia ja kiltimpiä toisia naisia kohtaan kuin vastaavat heteronaiset? Miksi miehet (homot) ovat kuin yhtä porukkaa ja näin uskaltavat tuoda äänensä kuuluville, ja naiset jakautuvat pieniin piireihin.
Ja viimeinen ainainen valitus aiheesta...miksei kukaan lesbo, tavallinen ja ns. naisellinen voisi tulla esille että tää yhteiskunta näkisi että muitakin lesboja on kuin mieshormooneja saaneilta näyttäviä tai vaihtoehtopunkkareita.
Ärsyttää...ärsyttääkö ketään muuta?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mä tykkään susta! Kyllä mua on välillä ärsyttänyt. Se, että me lesbot ei niin helposti oteta paikkaamme tilassa johtuu usein varmasti heikosta itsetunnosta. Ja mistäs se johtuu? Meidän pitäisi myös pitää paremmin toistemme puolia, sen sijaan, että kohtelemme toisiamme kilpailijoina. Ainoat, jotka loppujen lopuksi pitävät lesbojen puolta kun tiukka paikka tulee, olemme me itse.
"Homomiehiä on prosentuaalisesti reilusti enemmän kuin lesboja" Tämä väite tuli itelle ihan puskista. Onko tätä ihan tutkittu? Tai kuinka tätäkään saisi todenmukaisesti selville jos naiset tykkäävät pitää omat asiat omina asioina lähipiirin sisällä. Jotenkin en vaan itse menisi allekirjoittamaan väittämää.
Toivon ainakin ettei näin olisi, ettei se mahdollinen oma kumppani olisi se neula heinäsuovassa :)
On tutkittu. Haavio-Mannilan mukaan pääkaupunkiseudulla oli vielä 90-luvun puolivälissä moninkertaisesti enemmän lesboja kuin homoja. Lesboksi itsensä määritteleviä naisia oli useita prosentteja naisista, joten ei pitäisi olla mitään vaikeuksia löytää kumppania. Tuntemieni lesbojen mukaan ongelma näyttäisi olevan siinä, että aika monet naisparit vetäytyvät tai jopa eristäytyvät omiin oloihinsa, mikä saattaa synnyttää illuusion siitä, että lesboja on vähämmän kuin homoja. Tämä tietysti, jos mittauskohteena käytetään yöelämää ja muita kohtaamispaikkoja.
Olen tiennyt olevani lesbo "aina" ja neiset joiden kanssa olen seurustelleet ovat luokitelleet itsensä bi:ksi. Kaikki suhteet ovat kaatuneet siihen että naiset ovat halunneet biologisia lapsia, ja siten lopuksi lähteneet etsimään miestä. Itse en tätä voi ymmärtää ja toivon vielä löytäväni naisen jolle lisääntyminen ei ole rakkautta tärkeämpää... En osaa sanoa miksi mutta homomiehille jotka tunnen tämä ei tunnu olevan lainkan ongelma.
Kyllä uskoisin, että homot-varsinkin ns. räiskyvät sellaiset- saavat paljon ikävää huomiota osakseen. Huuteluja, väheksyntää jne. Ja kohtaavat varmaan väkivaltaakin enemmän kuin lesbot.
jos sellaisia ole, siis kauniita naisellisia naisia, jotka olisivat sellaisessa julkisessa positiossa, josta media voisi kiinnostus ja ko.hlö tulla julkisesti ilmaisemaan (tai mieluummin ei, onhan se vanhanaikaista ilmaista "lesbouttaan) vaan pikemminkin kuin itsestäänselvyytenä todeta kumppanistaan asioita, eikä kiinnitä mitään huomiota sukupuoleen. Kohauttaisi vain kulmakarvojaan jos joku asian sen kautta toisi esille, että on seksuaalisesti suuntautunut samaan sukupuoleen, ahaa.
No mutta, totuustahan on tietysti se, kuten Nanna G todentaa, onhan noita kauniita naisia, jotka samaan sukupuoleen ovat suuntautuneet, eikö Nanna G kelpaa vetämään joukkoja yhteen ja saamaan "lesbokuvan" laajennusta aikaan? Jotenkin tuntuu, että muutama muukin julkisuudessa oleva tähtönen on vähän samalla linjalla kuin Nanna G, mutta vaikenevat visusti?
Juuri viime viikon Me Naisissa lepyskässä, oli pieni juttu kahden 42v naimisiinmenoaikeista, eivätkä he taatusti edustaneet tuota kuvailemaasi oletusta siitä, minkä näköisiä "lesbot" ovat ja miten elämäänsä elävät. Tuo uusi neutraalimpi avioliitto ehdotus on poikinut paljon "tavallisia" lesboja esille lehtien kuvakkeisiin.
Tuosta homomaailmasta. Tämän viikon lehdessä on Antti Tuiskun haastattelu, jossa hän pohtii itseään ja elämänarvojaan ja siitä, mistä hän rakentuu, siitä, mitä sisältä löytyy, ei niistä mielipiteistä, joita hänestä on lausuttu, kuten miten huono tai ihana ihminen on tai onpas hällä hyvä perse. Paljon vaikeuksia hänellä on ollut olla niin, ettei tuollaiset vaikuttaisi häneen. Tämä sen takia, että jos toisia pyytää julkisuuteen esittelemään itsensä avoimesti, voi olla että kommentit muilta jää tuolla ala-arvoiselle tasolle siitä, onko joku huono tai ihana tai miltä ulkonäköä voisi arvostella.
Myöskin Tuisku hyvin ottaa esille sen asian, miten vaikuttaa se, jos haluaa erilaisen perhemuodon kuin aikaisemmilla sukupolvilla on ollut, että onko hän sen huonompi ihmisenä jne? Jottei jää epäselvää Tuisku esiintyy lehdessä siis hetero kaavion kautta. Onpahan vain tässä esimerkkinä siitä, että kyllä miehilläkin pohdittavaa riittää, siitä miten elämänsä järjestävät ja saavat itsensä tasapainoon, jotta elämä olisi mielekästä ja hyvää.
"Miksi naiset on niin epävarmoja seksuaalisuudestaan? miksi naiset valitsee aina miehen? naiset ilmeisesti kokee olevansa tarpeeksi viehättäviä ja Naisia vain miehen kanssa."
Tuosta tuli jotenkin mieleen eilinen? uutispätkä, jossa käsiteltiin tätä gallub tulosta, jonka mukaan yli puolet suomalaisista on neutraalin avioliittolain puolella ja siihen oli otettu haastatteluun "poika" siis kulttuurimme mukainen käsitys siitä, minkälaisia naisten tai miesten pitäisi olla ja jos ei tarkkana ollut niin tuon uutispätkän lesbo meni ihmisten verkkokalvoille poikana (oma on siis olemusvalinta, eikä se sinällään kellekään kuulu, mutta).
Mikä taas johti ajatuksen tuohon mitä sanoit, miksi naiset valitsevat miehen? olisi ollut mielenkiintoista nähdä, minkälainen on tuon "poika" lesbon naisystävä, jotta voisi vetää tiettyjä johtopäätöksiä esim. siitä, että kokeeko lesbot, jotka perustelevat perheitä tai haluavat naimisiin sitä, että toinen on vahvemmin ns.maskuliinisemman kulttuuripiirteenä omaava osapuoli? Tuoko "poikamaisuuden" omaksuminen siihen kuvioon sitä perinteistä oletusta, että kyllä maskuliinisempi osapuoli sitten hoitaa hommat, alitajuisesti kuvittelevat, että naisen kanssa oleminen vaatii maskuliinisempaa otetta naisasioiden ym. käytännön asioiden suhteen?
Miksi sitten monet lesbot omaksuvat täysin "pojan" olemuksen, mikä näyttää olevan täysin omaksuttu ulkoisten käytösmallinnusten mukainen. Eroaa siis siitä rennosta (yleensä nuoret) sama se miten tai mitä vaatteita on päälle laitettu kun asenne on heillä jotenkin vapautuneempi (persoona tulee siis vaatteiden läpi, eikä niin päin että se olisi päälleliimattu käytösmallinnus tai identiteetti) ja ei niin suoraan riippuvainen siitä, mikä on mies/nainen roolitus yhteiskunnassa.
Nythän näyttää siltä, että tuohan on lähinnä se suuntaus, ettei itseään korosteta noudattamalla tiukkoja oletuksia siitä, minkälainen olemus pitäisi olla, jotta olisi ns.oikeanlainen.