nostettava reippaasti, sitä käytetään liikaa ja vesistöt pilantuu ravinteista
apulannan hintaa
ahvenainen
5333
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paakirjoitukset/08/fi_FI/itameren_kunnostus_pitkajanteinen_tyo/
"Esimerkiksi Suomessa maatalouden ympäristöohjelmaa alettiin arvostella voimakkaasti jo sen ensimmäisinä vuosina. Mukana oli tietysti myös poliittisen leimakirveen heiluttelua. Joka tapauksessa maatalouden ympäristötuista luopumista vaadittiin, koska vesistöjen tilassa ei heti näkynyt muutosta parempaan.
Viljelijät, jotka kattavasti osallistuivat ohjelmaan, ehtivät jo moneen kertaan turhautua syyttelyyn. Viime vuoden puolella julkaistu OECD:n selvitys antoi kuitenkin viljelijöille vapautuksen – suomalaistilat olivat leikanneet fosfori- ja typpiylijäämiään moninkertaisesti OECD-maiden keskiarvoon verrattuna.
Myös nykyisessä ympäristöohjelmassa maatilat ovat sitoutuneet ravinteiden huolelliseen kierrättämiseen. Ravinnetaseen tiukkuuden on jo pelätty vaarantavan laadukkaan sadon tuottamisen."
sitä voi nostaa reippaasti, varmuuden vuoksi
lopettaa kokonaankin. Siitä tietysti seuraa pieni ongelma, pellot ei tuota viljaa ilman ravinteita.
Kuluttajathan tietysti maksaisivat kohonneet apulannan hinnat ruokaostoksissaan.
vähemmän, myös sadot olisivat pienempiä. Pienemmät sadot nostaisivat viljan hintaa, kuten nyt tapahtuu kuivuuden vuoksi.
Olet hieman perässä tässä lannoite asiassa. Vain luomuviljeliät käyttää apulantaa! Eikä nekään niitä vesistöihin laita. Taidat tarkoittaa väkilannoitteita. Oli mitä tahansa lannoitteita niin maalla kasvavia kasveja niillä ruokitaan. Eikä ylenmäärin lannoittamiseen ole mitään syytä. Ravinteet jotka maahan laitetaan ja joita kasvit ei kasvukautena käytä muuttuvat hidasliukoiseen muotoon ja eivät seuraavana vuonna ole kokonaan hyödynnettävissä.
Ravinteita maa ja metsäalueilta menee vesistöihin eroosion viemänä. Samoin tuulen ja sadeveden viemissä kasvinjätteissä. Fosforia ja typpeä tulee myös ilmasta laskeutumana. Erityisesti metsäpalojen savussa on suuret määrät fosforia. Turha on viljelyn kuluja nostaa, kuluttajalle se kuitenkin tulee lisähinnaksi.