apulannan hintaa

nostettava reippaasti, sitä käytetään liikaa ja vesistöt pilantuu ravinteista
5333
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paakirjoitukset/08/fi_FI/itameren_kunnostus_pitkajanteinen_tyo/
"Esimerkiksi Suomessa maatalouden ympäristöohjelmaa alettiin arvostella voimakkaasti jo sen ensimmäisinä vuosina. Mukana oli tietysti myös poliittisen leimakirveen heiluttelua. Joka tapauksessa maatalouden ympäristötuista luopumista vaadittiin, koska vesistöjen tilassa ei heti näkynyt muutosta parempaan.

Viljelijät, jotka kattavasti osallistuivat ohjelmaan, ehtivät jo moneen kertaan turhautua syyttelyyn. Viime vuoden puolella julkaistu OECD:n selvitys antoi kuitenkin viljelijöille vapautuksen – suomalaistilat olivat leikanneet fosfori- ja typpiylijäämiään moninkertaisesti OECD-maiden keskiarvoon verrattuna.

Myös nykyisessä ympäristöohjelmassa maatilat ovat sitoutuneet ravinteiden huolelliseen kierrättämiseen. Ravinnetaseen tiukkuuden on jo pelätty vaarantavan laadukkaan sadon tuottamisen."

Äänestä
  • sitä voi nostaa reippaasti, varmuuden vuoksi

    Äänestä

  • i pål'kå kirjoitti:

    sitä voi nostaa reippaasti, varmuuden vuoksi

    lopettaa kokonaankin. Siitä tietysti seuraa pieni ongelma, pellot ei tuota viljaa ilman ravinteita.
    Kuluttajathan tietysti maksaisivat kohonneet apulannan hinnat ruokaostoksissaan.

    Äänestä

  • voi tietysti kirjoitti:

    lopettaa kokonaankin. Siitä tietysti seuraa pieni ongelma, pellot ei tuota viljaa ilman ravinteita.
    Kuluttajathan tietysti maksaisivat kohonneet apulannan hinnat ruokaostoksissaan.

    vähemmän, myös sadot olisivat pienempiä. Pienemmät sadot nostaisivat viljan hintaa, kuten nyt tapahtuu kuivuuden vuoksi.

    Äänestä

Olet hieman perässä tässä lannoite asiassa. Vain luomuviljeliät käyttää apulantaa! Eikä nekään niitä vesistöihin laita. Taidat tarkoittaa väkilannoitteita. Oli mitä tahansa lannoitteita niin maalla kasvavia kasveja niillä ruokitaan. Eikä ylenmäärin lannoittamiseen ole mitään syytä. Ravinteet jotka maahan laitetaan ja joita kasvit ei kasvukautena käytä muuttuvat hidasliukoiseen muotoon ja eivät seuraavana vuonna ole kokonaan hyödynnettävissä.

Ravinteita maa ja metsäalueilta menee vesistöihin eroosion viemänä. Samoin tuulen ja sadeveden viemissä kasvinjätteissä. Fosforia ja typpeä tulee myös ilmasta laskeutumana. Erityisesti metsäpalojen savussa on suuret määrät fosforia. Turha on viljelyn kuluja nostaa, kuluttajalle se kuitenkin tulee lisähinnaksi.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


ahvenainen kirjoitti:

nostettava reippaasti, sitä käytetään liikaa ja vesistöt pilantuu ravinteista

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu