Nyt tuo nuorimmainenkin jälkikasvu päätti muuttaa kotoa pois. Rivarikaksionhan tuo itselleen ostaa pläjäytti. Puolisen vuotta etsittiin ja viimein tärppäsi. Pari kauppaa meni ohitse kun jäätiin ihmettelemään ja liikaa tinkimään, mutta tämä saatiin ostettua ennen julkiseen myyntiin tulemista ja sekä myyjä, että ostaja olivat hintaan tyytyväisiä. Itse asiassa myyjä olisi saanut lähes kympin enemmän yleisessä myynnissä, mutta sukulaispojalleen halvemmalla myi.
Tänään sitten lyödään viimeiset laminaatit lattiaan. Sitten on pintaremontti tehty ja kaikkineen siihen noin tonni hupeni, eli maalit, tapetit ja laminaatit. Pesuhuone ja keittiö remontoitu 2007 edellisen omistajan toimesta. Yhtiövastike 120E plus vedestä 12E/kk. Lainan korko sidottu seitsemäksi vuodeksi alle kolmeen, joten sekin on turvattu.
Kyllä olen ylpeä, että älysi ostaa oman, eikä mihinkään lähiön kassuun itseään veivannut narrkkareiden naapuriksi. Niin ja kämppä on siis rivitalo, 60 neliötä omalla saunalla tietysti. Palvelut kilometrin sisällä, myös lastentarha ja koulut. Eihän sitä koskaan tiedä juu nou...?; mutta sittenhän sitä muutetaan isompaan kun perhe kasvaa. Eihän 60 neliön kämppä riitä jälkikasvun kasvattamiseen. Että näin omistusasujilla homma pelaa. Ja taakaja loppusummalle valtion jälkeen olen minä. Ei ollut pankissa ongelmia.
Mites vuokralurkkiperheissä? Jos jälkikasvu päättääkin viisastua ja yrittää omaan, niin löytyykö potentiaalia nimen kirjoittamiseen takuupaperiin. Ja pankin pitäisi se nimi myös hyväksyä. Sääliksi käy......
Tänään sitten lyödään viimeiset laminaatit lattiaan. Sitten on pintaremontti tehty ja kaikkineen siihen noin tonni hupeni, eli maalit, tapetit ja laminaatit. Pesuhuone ja keittiö remontoitu 2007 edellisen omistajan toimesta. Yhtiövastike 120E plus vedestä 12E/kk. Lainan korko sidottu seitsemäksi vuodeksi alle kolmeen, joten sekin on turvattu.
Kyllä olen ylpeä, että älysi ostaa oman, eikä mihinkään lähiön kassuun itseään veivannut narrkkareiden naapuriksi. Niin ja kämppä on siis rivitalo, 60 neliötä omalla saunalla tietysti. Palvelut kilometrin sisällä, myös lastentarha ja koulut. Eihän sitä koskaan tiedä juu nou...?; mutta sittenhän sitä muutetaan isompaan kun perhe kasvaa. Eihän 60 neliön kämppä riitä jälkikasvun kasvattamiseen. Että näin omistusasujilla homma pelaa. Ja taakaja loppusummalle valtion jälkeen olen minä. Ei ollut pankissa ongelmia.
Mites vuokralurkkiperheissä? Jos jälkikasvu päättääkin viisastua ja yrittää omaan, niin löytyykö potentiaalia nimen kirjoittamiseen takuupaperiin. Ja pankin pitäisi se nimi myös hyväksyä. Sääliksi käy......
Vastaukset 7
Vanhimmat
Avaa se rahoitus? Kuka makso ja mitä? Kenen rahalla ostettiin ja paljonko velkaa?
Jokainen saa velkaa, että älä sillä elvistele.
Paljon on home- ja viemärikorjauksiin varattu?. Vuotavaan vesikattoon ja kostuneisin seiniin?
Turhaa se lääppiä dumellia pintaan, paskan päälle..
Yksi tuttava haluaisi ostaa maalaispitäjästä 130 tonnin rivarin pätkän, mutta kun ei vaan saa lainaa pankista. Tulotkin riittäisi, mutta ei ole omaa rahaa eikä vakuutta, sukulaisensa ovat niin huonopalkkaisia tai maksuhäiriömerkinnöillä varutettuja etteivät kelpaa muutaman kymppintonnin takaajiksi.
Asunto maksoi 90000E. 20000E oli jannulla säästössä. Valtio takasi osan, oisko ollut 85% ja itse loput eli tommonen 14000E kaikkineen. Ei ole varattu rahaa homekorjauksiin, koska viiteen vuoteen niitä ei ole tiedossa, koska 5v on aikajana , jolla omistuskolhooseissa mennään. Siihen mennessä jannu on kerännyt taas pari kymppiä säästöön, joten eiköhän se siitä. Kirjoituksestasi päätellen sun vanhemmilta ei tuota onnetonta takuurahaa löytynyt, vai ovatko edes hengissä? Viina vie nuoriakin.....
Ei tule pitämään arvoaan. Noita nyt jo puretaan. Mutta onhan puuhaa..
Mistä löydät sen katkeruden? Realismia, eikä haaveita. Maalima muuttuu..
Koppi on isossa kaupungissa ja siellä on myös pojan työ, jota sulla ei ilmeisesti ole. Miksi ostaa kämppä Helsingistä, jos muu perhe ja työ on muualla?? Ton sällin vuosiansio oli 2009 verovuonna 52373E. Luulen, että et ihan samaan pysty, jää noin 40000E vajaaksi varmaan.
kylmä asua ?
No minä haavelin oman asunnon ostamisesta heti 18 vuotiaana, oli kyllä vakityöpaikat ja muut, mutta ei ketään takaamassa.
Vanhemmat yrittäjinä menetti kaiken omaisuutensa 90 luvun lamassa ja sitä rataa...
Mutta sain kuitenkin ostettua ensimmäisen oman 24 vuotiaana (rivarinpätkä vantaalta), ja nyt 10 vuotta sen jälkeen asun omakotitalossa.
Mutta kieltämättä sitä on miettinyt että jos aikanaan olis saanut tosiaan ostettua sen pienen asunnon sieltä töölöstä, mistä haaveilin... olis se aika arvokas tänä paivänä, kun tuolloin neliöhinnat siellä oli vähän yli 10 000mk, siis ajatella miten hinnat on ponkassu ihan toisiin lukemiin noista päivistä.
Mutta hyvä näin, ja tällä mennään. Ei valittamista.