En ole aivan varma onko tätä aihetta käsitelty täällä vielä, tulehtuneet välit tyttöystävän äidin tai isän kanssa, tai jopa molempien?
Mun tapauksessa kyse on naiseni äidistä.Olemme olleet naiseni kanssa yhdessä neljä vuotta, siitä kaksi vuotta kihloissa ja saman katon alle muutimme alkukesästä.Olemme siis edenneet rauhassa ja harkiten, ja niin että työt ja opiskelut kulkee sujuvasti, eli etsineet sellaisen asuinpaikan joka sopii molemmille hyvin.Olemme iältämme jonkin mittapuun mukaan nuoria, minä 21 ja naiseni 25.Mutta olemme omasta mielestämme monia samanikäisiä kypsempiä ja jo tässä iässä valmiita "perustamaan perheen".
Murheen kryyni on siis naiseni äiti.Hän sekaantuu lähes päivittäiseen elämäämme, ikävä kyllä hän asuu melko lähellä meitä.Hän on laittanut kapuloita rattaisiin jo siitä lähtien kun menimme kihloihin, siihen asti hän sieti minua jotenkuten.Hän moittii tytärtään siitä että hän sitoutuu liian varhain ja olen liian nuorikin hänen tyttärelleen?Hänen tyttärensä kuulemma elättää minua, minä opiskelen, hänen tyttärensä "raataa" töissä!Ala jota opiskelen ei ole "anoppini" mieleen, en menesty tarpeeksi hyvin opinnoissani.
Hermopaineet on kovat ja ehkä ne heijastuu osaksi opiskeluunkin, olen osaksi itsekkin alkanut epäilemään selviydynkö opinnoistani.
Hän käy meillä usein kylässä, osaksi siitä syystäkin että hoitaa usein naiseni koiria.Hänellä on siis avain asuntoon.Joskus kun tulen kotiin on hän tietämättäni meillä(käyttänyt koiria ulkona.)
Joskus hän on laittanut ruokaa tai istuu keittiönpöydän ääressä kahvilla.Ruokaa hän sanoo laittaneensa tyttärelleen valmiiksi kun näköjään oli ainekset jääkaapissa, eikä hän kehoita esimerkiksi minua syömään myös.Kaikenhuipuksi hän oli kerran siivonnut asunnossa!Raivostutti että hän oli koskenut vaatteisiini ja tavaroihini.En ehkä ole täydellisen järjestelmällinen siivouksen suhteen.Vaatteitani saattaa makkarissa lojua siellä täällä, rintsikoita ja pikkareita lojuta tuolin selkämyksellä etsiessäni tietyn värisiä jne.Yleissiisti kotimme on, eikä kodissamme ole likaista ja pölyistä.
Hän saa minut tuntemaan itseni hyyryläiseksi ja ulkopuoliseksi kerjäläiseksi.Naiseni ymmärtää minua ja on muutaman kerran itsekkin menettänyt hermonsa äitiinsä.Mutta hänen äitinsä on näitä johtajanaisia ja siinä perheessä kaikki ovat käskyn alla.On hänessä hyviäkin,sydämellisiä puolia, mutta hän ei kertakaikkiaan hyväksy minua:(
Muutto kauaksi hänestä olisi ehkä ainoa ratkaisu siihen ettei tarvitsisi olla konkreettisesti hänen kanssaan tekemisissä.Tai se että parannan statustani ja pikaisesti.Jätänkö koulun kesken ja hankkiudun töihin?
Ja kuten täällä tapana on pyydellä anteeksi sydämen tunnonpurkuja, niin minäkin teen.Anteeksi, mutta vähän helpotti tämäkin.
Mun tapauksessa kyse on naiseni äidistä.Olemme olleet naiseni kanssa yhdessä neljä vuotta, siitä kaksi vuotta kihloissa ja saman katon alle muutimme alkukesästä.Olemme siis edenneet rauhassa ja harkiten, ja niin että työt ja opiskelut kulkee sujuvasti, eli etsineet sellaisen asuinpaikan joka sopii molemmille hyvin.Olemme iältämme jonkin mittapuun mukaan nuoria, minä 21 ja naiseni 25.Mutta olemme omasta mielestämme monia samanikäisiä kypsempiä ja jo tässä iässä valmiita "perustamaan perheen".
Murheen kryyni on siis naiseni äiti.Hän sekaantuu lähes päivittäiseen elämäämme, ikävä kyllä hän asuu melko lähellä meitä.Hän on laittanut kapuloita rattaisiin jo siitä lähtien kun menimme kihloihin, siihen asti hän sieti minua jotenkuten.Hän moittii tytärtään siitä että hän sitoutuu liian varhain ja olen liian nuorikin hänen tyttärelleen?Hänen tyttärensä kuulemma elättää minua, minä opiskelen, hänen tyttärensä "raataa" töissä!Ala jota opiskelen ei ole "anoppini" mieleen, en menesty tarpeeksi hyvin opinnoissani.
Hermopaineet on kovat ja ehkä ne heijastuu osaksi opiskeluunkin, olen osaksi itsekkin alkanut epäilemään selviydynkö opinnoistani.
Hän käy meillä usein kylässä, osaksi siitä syystäkin että hoitaa usein naiseni koiria.Hänellä on siis avain asuntoon.Joskus kun tulen kotiin on hän tietämättäni meillä(käyttänyt koiria ulkona.)
Joskus hän on laittanut ruokaa tai istuu keittiönpöydän ääressä kahvilla.Ruokaa hän sanoo laittaneensa tyttärelleen valmiiksi kun näköjään oli ainekset jääkaapissa, eikä hän kehoita esimerkiksi minua syömään myös.Kaikenhuipuksi hän oli kerran siivonnut asunnossa!Raivostutti että hän oli koskenut vaatteisiini ja tavaroihini.En ehkä ole täydellisen järjestelmällinen siivouksen suhteen.Vaatteitani saattaa makkarissa lojua siellä täällä, rintsikoita ja pikkareita lojuta tuolin selkämyksellä etsiessäni tietyn värisiä jne.Yleissiisti kotimme on, eikä kodissamme ole likaista ja pölyistä.
Hän saa minut tuntemaan itseni hyyryläiseksi ja ulkopuoliseksi kerjäläiseksi.Naiseni ymmärtää minua ja on muutaman kerran itsekkin menettänyt hermonsa äitiinsä.Mutta hänen äitinsä on näitä johtajanaisia ja siinä perheessä kaikki ovat käskyn alla.On hänessä hyviäkin,sydämellisiä puolia, mutta hän ei kertakaikkiaan hyväksy minua:(
Muutto kauaksi hänestä olisi ehkä ainoa ratkaisu siihen ettei tarvitsisi olla konkreettisesti hänen kanssaan tekemisissä.Tai se että parannan statustani ja pikaisesti.Jätänkö koulun kesken ja hankkiudun töihin?
Ja kuten täällä tapana on pyydellä anteeksi sydämen tunnonpurkuja, niin minäkin teen.Anteeksi, mutta vähän helpotti tämäkin.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tiedän mistä puhut ja tunteesi asian johdosta. Itse olin noin viisi vuotta suhteessa,jossa nainen otti
eron miehestään minun takiani ja hänen vanhempansa ,varsinkaan äitinsä joka nyt jo poistunut
elävien kirjoista oli ikäänkuin mafioso,joka hallitsi perheen jokaista jäsentä valitsien itselleen
ikäänkuin sopivan ihmisen,mikä on häneen makuunsa ,eikä välittänyt tuon taivaallista oliko se hänen
lapsensa valitsema kaveri itselleen,ei hänelle.
Kaikenlainen apu kyllä kelpasi ,siivouksesta lähtien, ilman että pyysin palkkaa siitä.en sentään
odottanut palkaksi ,seläntakana haukkumista ,etten osaa edes siivota!
Hän kävi myös meillä,katselemassa asuntoamme ja tutkien milloin ostimme mitäkin ja kenen rahoista.
Itse kävin töissä ja koulutin itseäni samalla ,joten maksoimme kaverini kanssa kaiken tasan.
Kuuntelin tätä selän takana haukkumista vuoden jos toistakin,kunnes päätin että nyt se loppuu.
Tein selväksi kaverilleni,että hän voi kyllä käydä vanhempiensa luona,minä en sinne halua haukuttavaksi.
Lopulta myös kaverini joutui lopettamaan käyntinsä kotonaan,sillä hän ei jaksanut kuunnella jatkuvaa
haukkumista. Myös seksuaalisesta suuntautumisesta saimme kuulla monasti,jopa kaverini veli,jonka
poika sitten paljastuikin homoksi,tukki viimeinkin sitten turpansa. Kalahti omaan nilkkaan kaikki.
Tarinaa voisi jatkaa miten pitkälle vain,mutta en halua tämän enempää tästä jatkaa,enkä puhua menneistä
asioista. Tämä vain siksi,että haluan sinun tietävän,kyllä sitä on muuallakin koettu samanlaista.
Hyvää syksyn jatkoa teille ja jaksamista,kaiken keskellä. Suosittelen muuttoa pidemmälle!
mutta jos lapsen aikuistuttua äiti ei osaa päästää irti kullannupustaan, on ehkä ap:nkin tapauksessa tyttären itsensä katkaistava napanuora äitiinsä!
tyttöystäväsi voisi sanoa äidilleen että ei hyväksy sellaista käytöstä häneltä. Mitä sinun tyttöystäväsi on asiasta ollut mieltä ja miten hän suhtautuu kun on ruoka pöydässä ja äippä myös tai on siivottu ja jne?
sitä vielä että sun tyttösytävän olisi hyvä alkaa mainostamaan sinua, siis tarkoitan että puhuu sinusta hyvää äidilleen, näyttää että arvostaa sinua, sekin saattaa auttaa siinä että anoppisi alkaa arvostamaan sinua kun tyttöystäväsi kertoo miten onnelliseksi hänet teet ja miten hyvin asiat teillä menee.
voi kyllä tehdä sen äipän vielä kireemmäks sitä tyttöä kohtaan.
Kun mulla tuli samantein mieleen, se kun en voi sietää yhtä tyyppiä ollenkaan ja kaverini mainostaa sitä miten hyvä tyyppi se on.Mä pidän siitä sitä vähemmän mitä enemmän kaverini sitä kehuu.Kun en vaan pysty sietämään sitä.
niitä perusjuntti lespoja jotka on mustasukkasia jopa villakoirille tyttiksen sängyn alla.
vähän eriasia kuin kaverit. Äideillä on se peruspelko että hänen lapsillaan ei ole hyvä tai he eivät tee oikeita ratkaisuja. Siksi kun tytär sanoo olevansa onnellinen ja tämä ihminen tekee sen hänelle, saa olla aika peruslaatua olevaa kovuutta ellei siitä ajan kanssa sula.
En oo mustis muutaku toiselle naiselle siellä tyttiksen sängyn alla *irvistys*.Perusjuntti lesbo muuten?Oon kai kun ei oo muuta kahisevaa ku tuulipuku XD
Ok, vähän eri juttu.Mutta voi se silti sitä äippää ärsyttää jos tytär kehuu ja kehuu tyttöystäväänsä, ainakin jos liikaa ja liioitellusti.
Tai sulattaa sen jään äipän sydämmestä...kuka tietää kokeilematta.
Kontrollifriikki äiti, joka ilmeisesti syvällä sisimmässään ei ole hyväksynyt tyttärensä lesboutta. Jos tytär haluaa sitoutua 25-vuotiaana, pitäisi siitä olla vain ja ainoastaan iloinen, parempihan se on, kuin kukasta kukkaan hyppely ja baarielämä jne.
Minusta kuulostatte itsestänne ja toisistanne huolta pitävältä järkevältä pariskunnalta, mutta tuo äiti nakertaa isoa koloa elämäänne.
Avaimet nyt ainakin pois heti !! Koirien verukkeella pääsy asuntoon on evättävä, se on teidän kotinne, ei mikään anopin tarkastuskäyntikohde, ja koirat pärjäävät hyvin kahdestaan tuntikausia, kunhan saavat sitten
laatuaikaa, lenkitystä ja huomiota, kun tulette kotiin.
Sinä käyt koulusi loppuun, se on ainoa oikea tie, ja ystäväsi äidin silmissä pätemisen takia et muutoksia elämääsi tee.
Ihmettelen eikö tyttöystäväsi huomaa, että äitinsä tunkee epäterveesti elämäänne.
Elämäsi on omasi, ja yhteinen elämänne tyttöystäväsi kanssa on omanne. Uskon, että hänen äitinsä inhoisi kaikkia tyttärensä tyttöystäviä, mikään ei ole äidin mielestä kyllin hyvää. Paitsi ehkä tietenkin mies olisi.