Odotan mielenkiinnolla josko näiden alapohjien homehtumisen tiimoilta rakennusmääryksen pakottavuus tulee oikeudelliseen tarkasteluun. Arvaan jo mikä on lopputulos, jos oikeutta ryhdytään jakamaan. Talonrakennusalalla kaikesta voidaan tinkiä ja myös lakiteknisessä mielessä. Oikeuden päätöksessä rakennusmääräyksen velvoittavuutta tullaan tarkastelemaan rakennusteknillisen toiminnan näkökulmasta. Tuuletuksen pääasiallisena tarkoituksena on ollut johtaa pois alapohjana kertyvä ilman kosteus. Kuivainkone ajaa sen asian kun alapohjan ilmatuila on suljettu. Tuulettuvuuden vaatimuksesta tultaneen tinkimään noin 100 % varmuudella. Radonin poisto jätetään sivuseikkana huomioimatta oikeuden päätöksessä. Näin rakennusmääräyksen velvoittavuus romutetaan. Laki on kaikille sama, mutta tulkinnat vaihtelevat. Lakien noudattaminen on nykyään neuvottelukysymys. Koskee kaikkea lainsäädäntöä.
Rakennusmääräyksen pakottavuus oikeudessa
Keskus-telija
251273
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Periaatteellisesti kysymys on merkittävästä rajanvedosta. Päätös tulisi olemaan hyvä ennakkotapaus. Jos talotehtaiden näkökanta voittaa, tällöin rakennusmääräysten velvoittavuus jäisi rakentajan oman harkinnan varaan. Käytönnöllisesti katsoen rakennusmääräyksen velvoittavuus menettäisi kaiken merkityksensä. Toisaalta kun kaikki rakentamisen valvonta on ulkoistettu rakentajan itse valitsemille henkilöille, rakentamisen valvonta on enää pelkkä muodollisuus. Kenen leipää syö, sen lauluja on laulaa.
...läkähdytte intoonne rakentamismääräysten vevoittavuudesta, suosittelisin tutustumaan kyseistä rakennetta koskeviin rakentamismääräyksiin. Ne velvoittavat määräykset eivät ole kovin laajat eivätkä yksiselitteiset, joten todennäköisesti niitä ei myöskään ole tässä tapauksessa rikottu. RakMK C2 ohjeosion vastaisia ratkaisuja tästä tapauksestä löytyy, mutta siltä osin kuin ohjeita on "rikottu", on pyritty kyllä esittämään korvaavat ratkaisut.
En näe suuriakaan menestymisen mahdollisuuksia oikeusjutulla, joka perustuisi siihen, että velvoittavia rakentamismääryksiä olisi rikottu. Jään toki kaikkien muiden tavoin mielenkiinnolla seuraamaan tilanteen kehittymistä.
Noin tuhannessa Älvsbytalon ja vähintään sadassa Finndomon valmistamassa talopaketissa on käytössä määräysten vastainen rakenneratkaisu. Näin sanovat useat Aamulehden haastattelemat asiantuntijat.
Virheellinen rakenne on aiheuttanut hometta yhteensä ainakin kahdeksaan uudehkoon omakotitaloon. Määräysten mukaan ryömintätilan pitäisi tuulettua, mutta talotehtaiden käyttämisessä ratkaisussa tila ei tuuletu. Talotehtaat ovat tukkineet talojensa ryömintätilojen tuuletusluukut ja asentaneet kuivaimen, jonka tehtävänä on poistaa kosteutta. Ympäristöministeriön kosteus- ja hometalkoot ohjelman ohjelmapäällikkö, tekniikan tohtori Juhani Pirinen korostaa, että tuulettuvuutta koskevassa rakentamismääräyksessä ei sanota sanaakaan kuivainkoneesta. - Siihen nähden tämä on mielestäni täysin rakentamismääräysten vastainen ratkaisu. Vastuutahoja voi olla vain yksi: se joka on alapohjat rakentanut. Myös VTT:n sertifioiman Asumisterveysliitto Aste Ry:n rakennusterveysasiantuntijan, rkm Hannele Rämön mukaan rakenne on määräysten vastainen.
- Se rikkoo Suomen rakentamismääräyskokoelmaa sekä maankäyttö- ja rakennuslakia, Rämö sanoo.
Älvsbytalo ja Finndomo kiistävät homeongelmat ja määräysten vastaisen rakenteen.
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/187512.shtml
...tähän sen määräyksen, jota tämä rakenneratkaisu väittämäsi mukaan rikkoo, jotta voisimme sitä rikkomusta porukalla ruotia?
RakMk C2 (http://www.finlex.fi/pdf/normit/1918-c2.pdf):
-----------
3.2 Ryömintätilainen alapohja
3.2.1
Alapohjan alapuolinen ryömintätila on suunniteltava ja rakennettava
siten, ettei ryömintätilaan keräänny vettä ja että ryömintätila
tuulettuu riittävästi, eikä ilmatilan kosteudesta ole haittaa rakenteiden
toiminnalle ja kestävyydelle.
-----------
Mielestäni tässä rikotaan tuota kohtaa "tuulettuu riittävästi. Sekä tuota loppuosaa: oli kuivain tai ei, jos se homehtuu, niin kosteudesta on ollut haittaa.
Mutta olen kyllä Raunon kanssa ihan samaa mieltä: kalliiksi tulee ja musta pekka jää käteen. En usko, että mitään merkittäviä korvauksia on oikeudesta saatavilla. Ainakin sinne pitäisi mennä ryhmäkanteella tai siten, että porukka rahoittaa ensin yhden koekaniinin oikeudenkäyntiä, jotta saadaan ennakkotapaus.
En ole kumpikaan ym viestin asiantuntijoista, mutta olen JP:n ja UR:n kanssa samaa mieltä asioiden tilasta. Uskon ja luotan että JP ja UR ovat tutkineet lainmukaisuutta perusteellisesti. Lähtökohtaisesti puolueettoman tahojen (JP, UR) tulkinnat on luotettavampia kuin yksittäisen talotehtaan juristien ja VTT:kltä ostettujen tutkijoiden esittämät näkemykset. Pikaisella vilkaisulla löysin JP:n ja UR:n mielipiteiden tueksi mm. seuraavat määrykset:
"Määräykset, jotka on tulostettu leveälle palstalle, ovat velvoittavia."
3.2.1 Alapohjan alapuolinen ryömintätila on suunniteltava ja rakennettava
siten, ettei ryömintätilaan keräänny vettä ja että ryömintätila
tuulettuu riittävästi, eikä ilmatilan kosteudesta ole haittaa rakenteiden
toiminnalle ja kestävyydelle.
Erityisesti "Tuulettuu riittävästi"
8.1.1
Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistot sekä ilmanvaihto-, lämmitysja
jäähdytyslaitteistot niihin liittyvine laitteineen on suunniteltava,
rakennettava ja varustettava siten, että mahdollinen vesivuoto voidaan
havaita niin aikaisin, ettei se ehdi aiheuttaa laajaa vesi- tai
kosteusvahinkoa. Putket, kanavat ja laitteet on sijoitettava, eristettävä
tai varustettava siten, ettei vesi putkistoissa jäädy ja ettei
putkien, kanavien tai laitteiden pinnoille tiivisty haitallisesti vettä
tai tiivistyvä vesi on johdettavissa pois haittaa aiheuttamatta.
Erityisesti "Ei jäädy"
1.4.14
Rakennustuotteiden on kestettävä asentamisen sekä asennus- ja
käyttöolosuhteiden aiheuttamat rasitukset koko rakenteen käyttöiän
tai suunnitellun huolto- ja korjausvälin ajan.
Jos rakenne on homehtunut niin silloin rakenne ei ole ollut määräyksen mukainen.
1.2.1
Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei siitä aiheudu
sen käyttäjille tai naapureille hygienia- tai terveysriskiä kosteuden
kertymisestä rakennuksen osiin tai sisäpinnoille. Rakennuksen näiden
ominaisuuksien tulee normaalilla kunnossapidolla säilyä koko
taloudellisesti kohtuullisen käyttöiän ajan.
Miten Radonin poisto?
Lisäksi on syytä tarkastella onko alapohjan lämminilmapuhallin (_ kW) ja kondensiokuivain huomioitu energiatehokkuuslaskelmissa.
...kohtaa tarkoitin. Normi edellyttää tuulettuvaa ryömintätilaa, mutta sille tuulettuvuudelle asetetaan samontein lisäehdoksi riittävyys ja riittävyyden perusteluksi se, ettei ilmatilan kosteudesta aiheudu haittaa. Samaa päättelyketjua takaisin päin mentäessä voidaan havaita, että kyseisen teknologian idana on koneellisesti tuotettu hyvin kuiva ilma, mikä pienentään tuulettuvuuden tarvetta. Rakenne on siis periaatteessa suunniteltu niin, että kosteudesta ei aiheudu haittaa - suunnittelun osalta normin henki, toteutuu ja kirjaimenkin kanssa voidaan väittää, että myös näiden talojen ryömintätila on tuulettuva, vaikkei sitä olekaan tarkoitus jatkuvasti tuulettaa.
Normien vastaisuuteen eivät myöskään valvojat tai rakennustarkastajat ole puuttuneet.
Tällä logiikalla minä en usko, että "normien noudattamattomuus" olisi se peruste, jolla langettavaa tuomiota kannattaisi lähteä hakemaan. Mieluummin kannattaisi yksinkertaisesti vedota siihen, että on "rakennettu ja/tai suunniteltu" väärin kun kerran on homeessa, jos se nyt sitten on homeessa.
Siis se, että on se Woodsin kuivain ja ryömintätilan ilmanvaihto on tukittu. Ryömintätilan lämpötila menee hitusen verran pakkasen puolelle ja pysyy alle 5 asteessa >> 4 kk. Woodsin kuivaimen toimintalämpötila on 5 asteesta ylöspäin. Käytännössä kuivain jäätyy jo 5 asteessa. Kosteuden poistamiseen ratkaisu ei toimi ja on siksi määräysten vastainen.
Älvsbytalollisia on edellytetty sulkemaan luukut ja käyttämään kuivainta rakennevastuun säilymisen edellytyksenä. Vastikään Älvsbytalon pääselittelijä antoi lasunnon jonka mukaan Älvsbytalon uusimman näkemyksen mukaan kuivaimesta ei ole hyötyä. Maassa on lehtitietojen mukaan 1000 älvsbytaloa, joissa on ohjeistettu pitämään kuivain käynnissä ja luukut kiinni. Mainittu ratkaisu ei toimi talon asukkaiden eikä talotehtaan mielestä ja on määräysten vastainen. Älvsbytalo ei ole ohjeistanut mitään muutosta tilanteeseen.
Talojen rakentajana Älvsbytalo on velvollinen ja oikeutettu ohjeistamaan kuinka taloa tulisi käyttää, jotta talon rakenne ja tekniikka toimii siten kuin Älvsbytalo on suunnittelut rakenteen toimivan. Jos asukas toimii ominpäin säännösten vastaisesti, en usko että Älvsbytalo on kovin herkkä korvaamaan mahdollisia vahinkoja.
FD luemma on parantanut ratkaisua lisäämällä lämminilmapuhaltimen kuivainta sulattamaan. Kiinnostaisi saada tietää minkä tehoinen lämminilmapuhallin FD-taloihin on lisätty. Rakennustarkastajat eivät pääsääntöisesti puutu mihinkään edes vaadittaessa. Pyysin tarkastajaa puuttumaan erääseen epäkohtaan toteamalla ratkaisun epäkelvoksim, mikä olisi antanut pontta vaatia parempaa ratkaisua. Ristiriitoja välttääkseen tarkastaja ei halunnut ottaa mitään kantaa. Kun ei tee mitään, eikä puutu mihinkään, ei tee myöskään virheitä. Sama palkka kesät talvet.
...vempele ei toimi suunnitellulla tavalla ei tarkoita, että suunnittelu ja toteutus olisivat normien vastaiset. Pelkästään tässä tapauksessa voidaan keskustella siitä, onko normien vastaista jättää toteuttamatta kosteuden poistamiseen tarkoitettu tuuletus, jos kosteus poistetaan muutoin.
Ja ennakkolausuntonaan asiasta kymmenet rakennusvalvonnat eri puolilla Suomea ovat myöntäneet rakennuslupia tämäntyyppisille ratkaisuille, eli heidän mielestään menettely ei ole normien vastainen.
Itsekin veikkaan, ettei tuolla nimenomaisella perusteella saa aikaiseksi langettavaa tuomiota oikeusistuimissa - eli suosittelisin vetoamaan muihin argumentteihin, kuten yleiseen väärinrakentamiseen.
Pitää erottaa toisistaan se, onko kohde rakennettu niin kuin se on suunniteltu vai onko kohde rakennettu niin kuin sitä ei ole suunniteltu: tämä on rakennusvalvontaa. Uuden suunnittelija ottaa rikastuakseen tietoisen taloudellisen riskin kokeillessaan jotain sellaista, jota häntä ennen kukaan ei ole keksinyt tai uskaltanut kokeilla: suunnittelija on vakuuttanut, että ratkaisu on toimiva ja rakennusvalvonta on valvonut, että se on rakennettu niin kuin se on suunniteltu, jos muuttolupa on tullut.
Jäitä ei saa jättää kesäksi hattuun, jos se on niin tiivis, että jäistä tuleva sulamisvesi ei pääse hatusta haihtumaan, jää sinne hattuun koko kesäksi höyryämään muodostaen otolliset olosuhteet lahottajasienelle ja hevoskusiaiselle asettua ns taloksi. Voitaisiin tietysti väitellä talonrakennusmaailman tappiin siitä, kumpi tulee sinne tiiviiseen hattuun, jonne ne jäät jäivät, ensin: hevoskusiainen vaiko sieni, mutta useimmille riittää tieto, että ne molemmat siellä umpitiiviissä hatussa hyvinkin pian juonikkaasti ja olosuhteisiinsa todella tyytyväisinä huseeraavat.
Mielestäni parsit tuota lausetta väärin. Minun suomen kielen ymmärrykselläni siinä edellytetään sekä tuulettumista että noita muita asioita.
Toisaalta, kuten edellä sanoin, kun mennään oikeuteen, sinun tai minun mielipiteellä ei ole mitään väliä. Sen sijaan täysin rakentamisesta ymmärtämättömät juristit ratkaisevat asian, kovaa tuntipalkkaa nostaen. Ja se ratkaisu on ihan arpapeliä, mutta epäilemättä oikea tapa tulkita Suomen lakia. Oikeutta raastuvasta ei saa.
...koukku (tai huono normin muotoilu) että tuuletuksen ja ilmankosteuden välissä käytetään rinnastuskonjuktiota, jolla ilmankosteus nostetaan samaan arvoon tuuletuksen kanssa. On kuitenkin niin, että tuo tuuletus ja ilmankosteus pitäisi kytkeä toisiinsa alistuskonjuktiolla, jotta niiden välinen suhde kielellisessä tarkastelussa vastaisi niiden tosiasiallista yhteyttä.
Siis suomeksi sanottuna veden kertymisen estämisen ja tuuletuksen TAVOITTEENA on estää ilmankosteuden haittavaikutukset - eikä tuulettuvuudella ole siis itsessään arvoa, vaan sitä on pidettävä pelkästään kosteushaittojen torjumiskeinona. Ja silloin normi olisi luettavissa niin, että ilmankosteuden haittavaikutusten torjuminen muulla kuin tuuletuksella, vähentäisi tuuletuksen tarvetta. Ja juuri tätä olen aina kuvitellut normin laatijan tarkoittaneen
Menikös tuo nyt kielellisessä mielessä enempi oikein?
...tehtävänä on valvoa myös suunnittelun määräystenmukaisuutta.
Kun kuivaimen spekseissä sanotaan että kuivain ei toimi alle 5 asteessa ja kun talotehtaan pitäisi varsin hyvin tietää että ryömintätilan lämpötila alittaa 5 astetta useamman talvikuukauden ajan, on aivan päivän selvää että rakenneratkaisu ryömintätilan kuivaamiseen on ei-toimiva. Koneellinen kuivaus ei toimi sellaisenaan. Suunnittelu on ryssitty pahan kerran. Koneellinen kuivauismenetelmä on periaatteessa ok, jos huolehditaan samalla radonin poistojärjestelyt ja toimitetaan kuivainkone, joka toimii ryömintätilan olosuhteissa.
Näitä taloja joissa kuivaus ei toimi on paljon. Rakennusalan ammattilaisialla on kaikista suurimmat vaikeudet hahmottaa olennaista. Olennaista ei ole liitäntäpartikkelit ja ja konjugaatiot vaan rakenteen toimivuus käytännössä. Määräys vaatii toimivan rakenteen, rakenne ei toimi. Rakenne on määräysten vastainen.
Tuleeko rakennusvalvonnan lähteä siitä oletuksesta, että talotehtaan suunnittelija on epäpätevä?
...asiaa tässä pohdinnassa on suomen kieli ja määritelmän "normien vastainen toteutus". Lähtökohtana on epätyydyttävä lopputulos, ja vain sillä asialla on talon omistajan kannalta merkitystä - ja korvausvelvollisten löytämisellä. Talotoimittajan korvausvelvollisuuden arvioinnissa nuo "epäolennaisuudet" kuitenkin nousevat arvoon arvaamattomaan. Ja edellä kerroin, että normien vastainen lopputulos ei automaattisesti tarkoita, että toteutus olisi normien vastainen. Mutta tästä asiasta on turha kiistellä kovin paljolla energialla, kun asiasta on oikeusprosessejakin liikkellä... aika siis näyttää.
..tietenkään, mutta todellakin rakennusvalvonnan tehtäviin kuuluu rakennuttajien esittämien suunnitelmien määräystenmukaisuuden tarkistaminen - ei siinä asiassa suunnittelijan pätevyyttä edes tarvitse epäillä.
Jos tehdas häviää, tehdas maksaa asiakkaan vaikenemisen. Mm älväri tekee näin poikkeuksetta. Vahinkoa kärsinyt on voiton hetkellä niin ilahtunut että suostuu monesti jopa maksutta pitämään turpansa kiinni kunhan saa korvauksensa. Tehtaan motiivi vaientaa asiakas on se ettei vahinkoa tarvi korvata kuin vain yhdelle, vaikka kyse olisi tyyppiviasta.
Jos asiakas häviää, asiakas nielee tappionsa vähin äänin. Toki riita mennenee hoviin joka tapauksessa. Hävinneen ei kannata tyytyä käräjänoikeuden ratkaisuun kun tietää että lähes puolet tuomioista muuttuu hovissa päinvastaisiksi. Oikeus on arpapeliä silloinkin kun yhdellä osapuolella on faktoihin perustuvat näytöt ja toinen osapuoli turvautuu tekaistuihin selityksiin, viivytystaisteluun, tiedon panttaamiseen yms. Uskottavimman näytön omaava voittaa, olipa näyttö faktoihin perustuvaa tai ei. Oikeudessa voi voittaa vaikka itse itselleen näyttöjä kirjoittamalla.
Pointtini siis se että ratkaisu, mikä se sitten lieneekin, ei välttämättä tule suuren yleisön tietoisuuteen.
...oikeuslaitoksesta on hyvin toisenlainen. Minusta on oikeuslaitoksen halventamista tai oman osaamisen heikkoutta, jos oikeutta pitää arpapelinä. Kyllä se on käräjäoikeudessakin lähtökohtana, että osapuolet lyövät faktansa pöytään ja oikeus pyrkii ratkaisemaan asian parhaan kykynsä mukaan. Ja ratkaisun voi pilata lähinnä se, että osapuolet munivat oman toimintansa, sillä oikeus ottaa päätöksessään huomioon vain ne seikat, joihin osapuolet vetoavat - oikeus itse ei siis aktiivisesti selvitä tapauksia.
Esimerkkinä mainittakoot juuri tuo, mistä edellä oli jo turinaa: millä argumentaatiolla asiakkaan kannattaa oikeuteen mennä - vetoaako normien vastaiseen toteutukseen vaiko kelvottomaan lopputulokseen, ne kun ovat juridiikan kannalta kaksi eri asiaa.
Se, että hovissa muuttuisi puolet jutuista on myöskin erittäin huono argumentti perustella ainakaan sitä, että "aina kannattaisi valittaa", sillä nyt vallitseva muutosprosentti perustuu siihen, että osapuolet ovat arvioineet muutoksenhaun tarpeelliseksi eli heillä on omasta mielestään perusteet muutoksen hakemiselle (hovin tapaukset ovat siis ennakolta seulottua aineistoa). Jos niistä caseista, joissa osapuolet eivät ole uskoneet muutoksen mahdollisuuteen, nostettaisiin lisää hovioieustapauksia, muutosprosentti todennäköisesti lähtisi laskuun kohtuullisen varmasti.
Ei kylläkään liittynyt talonrakentamiseen, mutta eräässä riitelyssä kaikki "näytöt" perustuivat vain uskottavalta vaikuttaneeseen omaan kirjalliseen selitykseen. Vastapuoli tuomittiin aika kevyiden näyttöjen perusteella. Vaikkakin kävi niin että oikeus ja kohtuus voitti, näytöt asiaintiloista olivat aika heppoiset. Vaikka voitin kiistan, hämmästyin kuinka "vähin eväin" oikeudessa voi voittaa.
Olen seurannut muutamaa talotehtaan oikeudenkäyntiä oikeudekäynnin asiakirjoista. Täytyy sanoa että tehtaan argumentoinnit ovat pääsääntöisesti todella heppoisia. Vahinkoa kärsineellä asiakkaalla yleensä on asiantuntijalausuntoja, valokuvia ja mittaustuloksia. Silti vahinkoa kärsineen asiakkaan ei ole helppo voittaa talotehdasta ja osa jopa häviää, jos ei koko juttua niin osan. Talotehtaan taktiikka oikeudessa on mallia hajoita ja hallitse.
Arpapeliä on myös kun yksittyinen vakuutuksenotatja taistelee vakuutusyhtiötä vastaan. Vakuutusyhtiön lääkäri kiistää potilasta näkemätt vaikka kymmenen muun asiantuntijalääkärin lausunnot ja selvitykset.
...arvioinnissa on olennaista se, kuka hakee ja mitä, sekä se, kenen kuuluu mitäkin näyttää. Heppoisilta näyttävin perustein voi pärjätä, jos vastapuoli "unohtaa kiistää"...
Tavanomaisessa riita-asiassa tämä tarkoittaa sitä, että kantaja esittää VÄITTEEN, johon vastaaja vastaa. Jos astaaja KIISTÄÄ väitteen syntyy kantajalle TODISTUSTAAKKA eli velvoite todistaa väite, jos tahtoo saada väitteensä vahvistetuksi. Jos vastaaja ei kiistä väitettä, se yleensä katsotaan epäsuoraksi tunnustukseksi. Riita-asiassa ei siis välttämättä tarvita lainkaan näyttöä tai tunnustusta. Tämäntyyppisillä mekanismeilla saattaa syntyä käsitys, että heikollakin argumentaatiolla saisi tuomioita aikaiseksi.
Ilmeisesti noissa viittaamissasi talokauppariidoissa on ollut kyse ostajan halusta osoittaa myyjän virheestä aiheutuneeksi hänelle vahinkoa. Niissä tapauksissa myyjällä ei ole näyttövelvollisuutta oman toiminnan virheettömyydestä vaan ostajan on näytettävä - ei virhettä vaan - se, että se on nimenomaan myyjän virhe, joka on syy vahinkoon. Ja niissä tapauksissa pitävän näytön esittäminen on usein vaikeaa. Usein talotehtaalle riittää, kunhan kiistää väitteet ja kyseenalaistaa esitetyt todisteet. Ja taas saattaa syntyä kkäsitys siitä, ettei kovillakaan faktoilla saa tuomiota syntymään.
Ja kumpikin edelläkuvatuista tilanteista saattaa johtaa sellaiseen virheanalyysiin, että oikeusistuimissa "arvottaisiin" ratkaisuja. Minun käsityksen mukkaan jopa käräjäoikeuksissa harvemmin tulee kokonaan perustelemattomia ratkaisuja.
Ja jos talon ryömintätila on homeessa, ei tilaajalle riitä, että osoittaisi sen homeen olemassaolon vaan se pitäisi kyetä osoittamaan, että homehtumiseen johtanut virhe olisi nimenomaan sen talotehtaan tekemä.
Lait ja säännöt on tehty noudatettaviksi. Yhteiskunta ei kauaa pystyssä pysy jos kaikenlaiset helppoheikit ja rikolliset vetävät yli siitä mistä aita on matalin. Tarkastaja joka ei ole jämpti sääntöjen kanssa on myös vähintäänkin epäpätevä, ellei jopa kanssarikollinen. Lakeja noudatetaan myös silloin kun se ei itselle sovi.
...mutta tulkintani on hieman toinen ;-)
Jokaisen suunnittelijan oletetaan nuo määräykset tietävän ja itse tiedän kyseisten talotoimittajien suunnittelulogiiikankin pyrkineen suunnittelemaan "riittävästi tuulettuvan" (se määritellään ilmankosteudella) ja "jäätymättömän" systeemin. Vaikkei siinä ole onnistuttu, ei kyseessä ole "tietoinen suunnitteluvirhe" tai "normirikkomus"
Ainut mihin rakennusalalla voi luottaa, jos urakoitsija ilmoittaa kotiosoitteekseen ja kasallisuudekseen EU-alueen, on sähköurakointi. Jos jonkun tekemään kytkentään ryhtyvä joku muu kuin kytkennän tekijä itse saa kuolettavan (tai kokonainen taloyhtiö saa saniteettitiloista ja tiksipöydistä säikäyttävän onneksi vain hätkähdyttävän) sähköiskun, kytkennän tekijä etsitään ja heitetään linnaan tarvittaessa jopa EU-viranomaisten järjestämällä laajamittaisella ihmisjahdilla, joka ulottuu myös niihin maihin, joilla ei ole luovutussopimusta.
Mihinkään muuhun rakennusalalla ei voi luottaa, sillä vaikka se taloyhtiö kaatuisi ja sortuisi mitään rakennuspahaa-aavistamattomien ohikulkijoitten niskaan, ketään ”huolimatonta” urakoitsijaa ei rakennusalalla siitä tuomittaisi, vaan tuomittaisiin taloyhtiön asukkaat, jotka kaatoivat sen talon.