Valkkari miellyttäisi mutta ei taida ensimmäseksi sopia? Sellaista olen kuullut.. ja ehkä jokin rauhallisempi rotu olisi muutenkin paikallaan näin aluksi :)
Noh mutta tuleva koira saisi paljon liikuntaa aktiviteetteja tottakai.
Mielellään suurehko, kuten valkkarikin on.
Uros mielellään
Ei liian vaivalloinen turkki, kerran päivässä voin harjata mutta ei mitään partiksen turkkia kiitos :) Söpö koira tosin eihän siinä mitään, makunsa kullakin ;)
Läheltä löytyy tosi hyviä lenkki maastoja, metsää, peltoa ja lampi
Asun kerrostalossa, 1. kerros, hissi on
Suurella en siis tarkoita mitään bernhardilaisia yms.
Ihanne rotu olisi kuitenkin sellanen symppis, rauhallinen jne. tottakai se riippuu kouluttamisesta ja yksilöstä ja näin mutta jos olisi sellanen rotu joka olisi perusluonteeltaan rauhallinen ja tasainen.
Noh mutta tuleva koira saisi paljon liikuntaa aktiviteetteja tottakai.
Mielellään suurehko, kuten valkkarikin on.
Uros mielellään
Ei liian vaivalloinen turkki, kerran päivässä voin harjata mutta ei mitään partiksen turkkia kiitos :) Söpö koira tosin eihän siinä mitään, makunsa kullakin ;)
Läheltä löytyy tosi hyviä lenkki maastoja, metsää, peltoa ja lampi
Asun kerrostalossa, 1. kerros, hissi on
Suurella en siis tarkoita mitään bernhardilaisia yms.
Ihanne rotu olisi kuitenkin sellanen symppis, rauhallinen jne. tottakai se riippuu kouluttamisesta ja yksilöstä ja näin mutta jos olisi sellanen rotu joka olisi perusluonteeltaan rauhallinen ja tasainen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Varsin hyvin !
Aivan eri laatuinen luonteeltaan kuin esi-isänsä: saksanpaimenkoira.
pääsääntöisesti arka ja säikky...
Kerro minulle ensin miksi se ei sopisi? jostakin rodustahan se on aina lähdettävä. Itse olen sitä mieltä, että jos on rehellinen omista kyvyistään, pystyy oppimaan ja ennenkaikkea on halu oppia uutta, on aikaa koiralle, sen tarpeille. Kuten laitoit, aktiviteettia löytyy sekä liikuntaa. Nämä laita balanssiin, mikä on kokonaisuus? Jos joku rotu on ylitse muiden, niin tämä tottakai! Minä en itse ota rotua, joka olisi ehkä helppo, tai yleinen.. kuten kultainennoutaja.. en ota koiraa naapurisovun ylläpidon vuoksi. Jos olen mieltynyt vaikkapa pitbulliin (tästä tykkäänkin) niin olen valmis kohtaamaan ihmisten katseet ja haukut perään, olen valmis juuri tähän rotuun satsaamaan ja tekemään töitä sen eteen, että saan koirasta sen mitä halusinkin.
Ja valkkari on ihana, siitä ei pääse mihinkään.. se kävi itsellä mielessä ennen tuon sakun hankkimista. Sakemanni siksi, että se on rotu jonka kanssa haluan harrastaa, pystyn tekemään melkein mitä vaan sen kanssa, olen aina ihaillut kys.rotua. Haluan oppia uutta ja aina uutta tämän veijarin kanssa. Ja aikaisempaan, ei ole saksanpaimenkoira vaikea tai niinkään eri luontoinen ku valkkari. Tai ainakaan kohtaamani valkkarit ja sakut ovat olleet hyvin samantapaisia ja kuulemma koulutuskin samaa luokkaa, eli helppoja, fiksuja, siis TODELLA fiksuja, ja tästä syystä voi koulutuksen kanssa mennä peukalo suuhun, koska koira peilaa sinua kokoajan, tälle et voi valehdella, yksi pieni moka ja voit pitkään tehdä töitä että sen saa pois. Mutta luonteeltaan ja siis koulutukselta todella miellyttämisen haluisia.
"tälle et voi valehdella, yksi pieni moka ja voit pitkään tehdä töitä että sen saa pois."
Tämä kitetyttää hyvin sen miksei valkkaria ensikoiraksi. Pehmeänä koirana kokematon omistaja saa todella helposti pilattua koko koiran. Saksanpaimenkoira on paljon helpompi ensikoira, se kun antaa anteeksi ohjaajan virheet. Ja valkkaria ei voi yleisesti ottaen sanoa miellyttämisen haluiseksi, hyviä yksilöitä kuitenkin löytyy.
Meidän valkkari tuli meille vuoden ikäisenä pitovaikeuskoirana, kun edellinen omistaja ei pärjännytkään aktiivisen ja vaativan koiran kanssa. Näitä tapauksia on valitettavasti Apulassa vähän väliä, murrosikäisille valkkareille etsitään uutta kotia milloin "allergian" tai "muuttuneiden olosuhteiden" takia.
Valkkaria ei missään nimessä ensikoiraksi.
Aloittajalle voisin ehdottaa noutajaa. Jollei perinteiset kultainen tai labbis iske, niin harkintaan voisi ottaa sileäkarvaisen noutajan. Kaunis, erikoinen, sopivan kokoinen, ja taatusti arvostaa läheltä löytyvää lampea. Ja mikset harkitsisi pikkaisen suurempaakin, berni olisi hyvä valinta ensikoiraksi.
Dalmatiankoira tai sileäkarvainennoutaja?
onhan tuo totta, mutta eikös jostain ole aina aloitettava?
ja jos aletaan rotuja ihan kunnolla katsomaan, niin jokaisesta löytyy niitä huonoja/vaikeita/hyviä ominaisuuksia. Ja joku ns.helppo koira, voikin olla vaikea. (nimim.kokemusta näistäkin) eli eiköhän oteta ihan sen mukaan miten itse on valmis satsaamaan koiraan. Ja tuo apula on kyllä jotai järkyttävää, itsekkin selailin sitä varsin ja yllättäen kaikki alle 2-vuotiaat koirat annetaan "pitovaikeuksien vuoksi" pois, tai perhe lisääntyy.. =/
Tämä nyt ei varmaan päde kaikilla, mutta jos ottaisin koiran sen takia että se on helppo, niin voin rehellisesti sanoa, että luultavasti koira jäisi vähemmälle huomiolle kuin ns. vaikea koira. Koska jos mietin aloittajaa, hän haluaa valkkarin. Mutta ottaisi koiran josta sanotaan että on helpompi. Kuinka paljon valkkarin ottamatta jättäminen kaduttaisi? Tai haluaisiko satsata koulutukseen ym.. yhtä paljon kun toivomaansa koiraan.
minä kyllä uskon, että jos on motivoitunu ja haluaa harrastaa, mennee vaikka pentutokoon opettelemaan, niin kyllä pärjää! Ne on vain koiria, ei mitään robotteja, jotka pitäisi vaikeasti tietokoneella ohjata :) maalaisjärki kunniaan!
Mites berninpaimenkoira? Meneekö liian isoksi jo. Minusta rauhallinen ja symppis paimenkoira.
"Kerro minulle ensin miksi se ei sopisi?"
Lueppas nimim. "ongelmia" viesti :) Ja muutenkin sellainen tunne ettei valkkaria vielä.
Olisihan tuo flätti ihan ok mutta riistaviettiä en paljoa haluaisi että koiralta löytyy. No ehkäpä noutaja on kuitenkin melko helppo saada opetettua ettei jokaisen linnun perään tarvitse lähteä. Aivan tuo lampi olisi kyllä varmasti flätin mieleen ;)
Dalmiksista en paljoa tiedä, jotain perusjuttuja mutta pitääpäs ottaa kunnolla siitä selvää mikäs pilkku "hirmu" se on :) Millainen riistavietti?
Berni on käynyt mielessä, kuinkas kovia ne on lenkkeilemään aikuisiässä? Luin vain erästä palstaa jossa joku oli kirjoittanut että pari ensimmäistä vuotta se oli hyvinkin aktiivinen mutta muuttuikin sitten löntystelijäksi ;) En millään pahalla, mielummin vain sellainen rotu joka lenkkeilee vähän ripeämpää vauhtia. Korjatkaapas jos minulla on (varmaan onkin) väärä kuva rodusta!
Saku on myös listan kärkipäässä. ;)
siis jos itse olet sitä mieltä ettei valkkaria, niin sitten ei. Kerroin vain omasta kokemuksesta ja luin ylläolevan viestin kyllä. Koska eikös siitä rodusta juuri pidä pitää todella paljon?
Monesti yleistetään, esim. ei missään nimessä sakua ensimmäiseksi koiraksi, olen tästä täysin eri mieltä. Ja nyt varsinkin kun olen kohdannut paljon kys.rodun omistajia ja koiria. Tuossa juteltiin muuan paivä sitten erään sakuihmisen kanssa, että liikaa on ihmisillä niitä vääriä mielipiteitä ja uskomuksia. Onhan tämä vahva koira, tarvitsee liikuntaa, päätyöskentelyä ym.. tai kuten jotku väittää, ettei perhekoira, niin mitä mainioin lapsiperheeseen! Olen myös nähnyt äärettömän laiskojakin sakuja. Joka rodussa kun on niitä ad/hd tyyppejä, jotka ei väsy vaikka satasen juoksis päivässä, toiset tyytyy vähempään.
Ne valkkarit keiden kanssa olen ollut tekemisissä, ovat kyllä ihan "tavallisia" koiria. Tutullani on 2 näitä, eikä hän ole ikinä ennen harrastanut koiria, hyvin on pärjännyt! =)
Riippuu niin omasta suhtautumisestaan ja ajasta minkä on valmis käyttämään. Onnea koiran etsintään :)
minulla taitaa olla väärä kuva ettei sopisi ensimmäiseksi ja pidän valkkareista hyvinkin paljon :) Jospa sitten pitäisi rodun kasvattajilta itseltään myös kysyä mitä mieltä asiasta ovat. En missään nimessä tahdo ottaa "väärää" rotua ja sitten pilata sen, vahingossa kokemattomuuttani. Tosiaan koirista melko paljon tiedän :) Mutta silti jopa kasvattajat oppivat rodustaan aina jotain uutta. ;)
Ei minulla ole sillä tavalla väärää kuvaa en missään nimessä kumpaakaan halua vaan että en ekaksi koiraksi ottaisi vielä.. mutta ehkäpä tuulen suunta vaihtui. Valkkari ja saku on molemmat mahtavia rotuja, oikeissa käsissä tietysti.
"Onnea koiran etsintään :)"
Kuitenkin vielä berneistä olisin kiinnostunut kuuleemaan rodun omistajilta jos tähän ketjuun sellainen eksyy.
Kiitos! :)
"Onnea koiran etsintään :)"
Kiitos! :)
Tuo berni systeemi änkes tohon väliin ;)
ei mitään :)
On varmaan ihan fiksua kysellä kasvattajilta, mutta muista että itse tunnet itsesi parhaiten. Minulle ei suositellut eräs nainen käyttis sakua, koska haluan koiran olevan osa myös omaa perhettäni, se tulee mukaan kaikkialle, niin harrastuksiin kuin vapaa-ajalla (esim. makkaranpaistoon metsään jossa toinen koirakaveri) piti minua liian "tavallisena" ja että koiran kanssa täytyy kokoajan harrastaa ja kiertää näyttelyitä! Hyvin on tultu toimeen, vaikka nyttenkin on puolivuotta kun viimeksi ollaan kentällä käyty. Eli niitä omia harrastuksia kun on koiran kanssa, nii hyvä tulee!
ja tosta bernistä, nii itsellä ei ole ollut.. kun tuntuu että ne ovat aika "laiskoja" tapauksia :) 2 herraa oli tallilla ja niitä ei olis voinu vähempää kiinnostaa pihalla laukkominen. Tyytyväisenä vetelivät sohvalla hirsiä, välillä kävivät moikkaamassa ja taas sisälle. Ja yks 10kk. uros ei paljoa jaksanut/viittinyt leikkiä, eli mielummin vähä tarkkaili ja oli vissiin väsy jo 500m kävelystä :) leikkiin oli välillä tulossa, mutta ei jaksanut toisten koirien perässä juosta. Nämä ne tapaukset mitkä tiedän, tosi ihana luontosia, mutta voihan tässäkin poikkeus vahvistaa säännön ja varmasti löytyy niitä innokkaampia. Luulenpa vaan, että enemmän olisi elementeissään vepessä ja jonkinnäköisenä työkoirana.
En suosittele, varsinkaan jos haluaa pitkäikäisen koiran.
Samat lonkka- ja kyynerviat löytyy valkkareistakin. Lisäksi on huonoja selkiä, epilepsiaa ja värillisiltä esi-isiltä perittyä haiman vajaatoimintaa. Bernit on kuitenkin luonteeltaan terveempiä kuin valkkarit, ei ole sairaalloista arkuutta.
Jos aloittaja haluaa koiran jonka kanssa harrastaa aktiivisesti (niinkuin valkkarin kanssa on tehtävä) suosittelisin ihan perus saksanpaimenkoiraa ensimmäiseksi koiraksi. Jos koira tulee lenkkikäyttöön ja "kotitottikseen" voisi berni olla ihan hyvä vaihtoehto. Berni pystyy olemaan muutaman päivän mitään tekemättäkin, mutta jokainen berni innostuu takuulla tekemisestä ja lenkkeilystä, eivät ole missään nimessä laiskoja.
Jos valkkari vielä todellakin kiinnostaa, ja aiot ottaa yhteyttä kasvattajiin, neuvoisin pysyttelemään valkkariyhdistyksen sitoumussopimuskasvattajissa. Ja koiranetistä kannattaa tarkistaa, onko kyseisen kasvattajan koiria luonnetestattu. Jos kaikkia jalostukseen käytettyjä koiria ei ole testattu, kannattaa kyseinen kasvattaja unohtaa. Samoin jos kasvattaja sanoo kasvattavansa kotikoiria, se on yleensä sen merkki, että koirat ovat arkoja. Suomessa on valitettavasti kasvattajia, jotka teettävät pentuja huonoluonteisilla vanhemmilla ja myyvät ne kokemattomille ostajille "kotikoiriksi". Niistä syntyy ongelmia. Esim. Uudeltamaalta löytyy muutama tällainen kasvattaja.