Nyt on lehdissäkin kerrottu ampiaiskesästä.
Minua puri 11pv sitten, ihan puiston penkillä istuessani, huitomatta, ampiainen onnistuneesti pari kertaa.
Onneksi oli apteekki lähellä, ja sai ohjeetkin.
Sunnuntaina juttelin muutaman tuttavan kanssa, heidätkin olivat ampiaiset yllättäneet.
Miten teillä, onko läheltä piti, vai onnistuneita hyökkäyksiä, ihollenne.
Minua puri 11pv sitten, ihan puiston penkillä istuessani, huitomatta, ampiainen onnistuneesti pari kertaa.
Onneksi oli apteekki lähellä, ja sai ohjeetkin.
Sunnuntaina juttelin muutaman tuttavan kanssa, heidätkin olivat ampiaiset yllättäneet.
Miten teillä, onko läheltä piti, vai onnistuneita hyökkäyksiä, ihollenne.
Vastaukset 14
Vanhimmat
he..
ei niitä jälkiä pistoksen aiheuttamaksikaan voi kuvata ;) ihan kunnon jäljet, kaksi reikää molemmissa kohdissa. Ja kipeitä ku mitkä, vaik jäälläki sit yritettiin helpottaa. No, samantekevää, jos haluut sit pistokseks sanoo, käy se mulle, (vaik oliki purema ;) )
90 % enemmän kuin ollut viime vuonna.
En muista kuka tutkija niin ilmoitti.
ymmärsit kuiteski, en mäkään sua aina ymmärrä, tos "poikaketjus" kirjoitit maailman käressä. Mietin kauan, miten kädessä, koska joku murre sanoo kädessä noin ja jotkut käes, käen, tarkottaen kättä.
Kaikki ei ole suomea hyvin taitavia täälläkään,,, joten puolin jos toisenki tulee noit.
Tyhmää tehdä alotus, ku ei kerran saa sitä ymmärrettäväks. Pyydän poistaan.
ja senkun poistatat, ei siinä hyvä häviä :) - kunhan pilailin.
P.s. onko sulla käet taskussa? :)
on minua ampiainen pistänyt. Pikkutyttönä keinun naruun tarttuessani pisti narulla kävellyt ampiainen sormien väliin, se kerta oli pahin.
En muista, että purrut olisi, mutta kai ne hyvinkin pystyisivät puremaan. Kerran istuin kesämökkimme rannassa mieheni tekemällä rantatuolilla. (Tuolit oli tehty tontilta kaadetuista, kuorituista haavoista ja niiden oli tarkoituksella annettu harmaantua, ettei näyttäisi järveltä katsottaessa niin räikeältä. Kesti muuten yllättävän kauan niiden harmaantuminen, melkein hohtivat valkeuttaan pimeässäkin ainakin pari ensimmäistä kesää.) Siinä istuessa tunsin takalistossa, että tuolissa oli jonkinlaista liikettä, taisin kuulla ääntäkin. Käännyin ja kurkotin vähän katsomaan, ja ampiainenhan se siinä jyysti sitä tuolin takajalkaa, pesämateriaalia ilmeisesti oli keräämässä.
Ei ole minua ampiainen koskaan pistänyt. Edellisessä asunnossa kasvattelin kahta jättiukonputkea ulko-oven kahta puolta. Satoja ampiaisia oli jatkuvasti niissä eikä vähäisintäkään haittaa koskaan.
Ampiainen on siitä metka, että jos se alkaa sinua kovasti piirittämään, niin kun sanot sille ihan kiltisti, ettei tässä ole sinulle mitään, mene muualle, niin se menee. Toimii aina.
Tänä kesänä ei Itä-Uudellamaalla ole näkynyt ensimmäistäkään ampiaista eikä kimalaista. Eikä viime kesänäkään. Ei myöskään kukkakärpäsiä. Kun ei ole pölyttäjiä, ei tule marjoja eikä hedelmiäkään. Maanviljelijät myrkyttävät peltonsa nykyään päivällä eikä yöllä niinkuin ennen. Pölyttäjä nukkuvat yöllä ja siinä on pölyttäjien kadon syy. Uskomatonta typeryyttä!
olen minäkin mielestäni päässyt, ottaen huomioon että olen ikäni - ainakin kesäisin - asunut enemmän tai vähemmän saman katon alla ampiaisten kanssa. Lapsuuden huvilan piharakennuksen avoullakolla oli aina valtavia ampiaisen pesiä. Isä totesi vain, että eipä teillä sinne ole mitään asiaa, ampiaisia häiritsemään.
Enemmän olen saanut ampiaisen pistoja metsissä kulkiessani kuin noilta pihapiirin ampiaisilta. Kerrankin menin lähempää kurkkaamaan, mitä sinistä (latumerkki?) pilkotti ison kuusen juurella. Sieltä maasta ampaisi ärhäkkä ampiainen, pisti kasvoihini ja samaa vauhtia meni takaisin.
Vähän tuolla "menes nyt siitä" tyylillä minäkin suhtaudun ampiaisiin. Ikkunasta reikää etsivät autan juomalasin ja paperin avulla ulos.
Pahin trauma on jäänyt siitä, kun mieheni hävitti polttamalla ampiaisen pesän. Olivat rakentaneet puuseemme oven yläpuolelle sisänurkkaan pesän, kun emme olleet muutamaan viikkoon käyneet mökillä.
Olin kovasti vastaan sitä polttamista, ehdotin että yrittäisimme sovussa elellä niiden kanssa. Mies ei suostunut, vaan tuikkasi pesän tuleen. Minä onneton jäin (vesiämpärin kanssa) katsomaan sivusta. Vieläkin näen silmissäni ne kennoissaan kiemurtelevat, palavat ampiaisvauvat ja tulee paha olo. En käsitä, miksi en ymmärtänyt, että eihän se pesä tyhjä tietenkään ole. Onneksi se ei kai paria senkuntia kauempaa kestänyt.
Enpä olekaan tullut ajatelleeksi, että pörriäisten vähyys johtuisi myrkytyksistä. Luulisi, etteivät lähialueen mehiläishoitajatkaan ole tuollaisesta mielissään.
Muistankon oikein, olikos sinulla tolkuton määrä juolukoita pakastimessasi. Nythän olisi sopiva vuosi syödä ne pois, jos ei kerran teillä päin marjoja tullut.
Noi ampiaiset oli maa-ampiaisia. Ei huomattu ku istuttiin, koko penkin taustalla istutuksissa pörrääviä. Niitä oli paljon. Ei meinattu saada irti sitä, niin kovin siihen jämähtäny. Katkesi, kun poistettiin.
Mulla on allergioita paljon, hyttysistäki joudun kuurille, on ku tulirokko, jos pääsevät iholle.
Kaikki pesu ja hygieniatuotteet hajuttomia. Kai sitten luontainen ihmisen haju sai iskemään. Juuri minuun. En hätistäny, ku en ees nähnyt niitä sieltä takaa.
On niitä juolukoita vielä vähäsen, muutama kilo. Vanhimmat vuodelta -91. Kyllä ne ensi talvena loppuu, kun ei tänä kesänä tullut juuri ollenkaan. Eikä mustikoitakaan. Pölyttäjistäkö lienee puute vai mistä?
ja monta kertaa, eka kerran jälkeen tuli käteen pesäpallon kokoinen paukama ja kesti monta päivää että se laski. Käsivarsi oli kipeä. Apteekissa neuvottiin laittaan kortisonivoidetta sekä setiritsiiniä yksi pilleri päivässä. Nää pistokset sain ihan omalla parvekkeellani. Alakerran asukas harrastaa auringonkukkien kasvatusta ja ne ovat kaikenmaailman ötököitä puoleensa vetäviä.
Ampiaisen pisto saattaa aiheutta hengityksen lamautumista, eli ei mikään vähäpätöinen asia. Olen aika allerginen kaikille ötököille, sekä auringonkukille ja ohan niitä muitakin.
ja mehiläiset tappavat ihmisiä kuin karhut tai sudet. Omalta kohdaltani en tiedä, onko saamani "siedätyshoito" hyväksi vai haitaksi. Toivottavasti en koskaan saa tietääkään. Mehiläisten päälle tuli jokunen kerta myös lapsena astuttua, kun osassa nurmikkoamme oli aika paljon valkoapilaa. Jos varmasti tietäisin olevani allerginen, tietysti varoisin enemmän, käyttäisin metsissä liikkuessani suojaavampaa vaatetusta esim.. Ongelma on, että koen aika tukalaksi sellaisen hyttysiltä ja hirvikärpäsiltä suojaavan verkolla varustetun lakinkin. Ehkä joutuisi peräti miettimään liikkumisiaan jos tietäisi olevansa herkistynyt ampiaisille ja muille. Tämä kesä oli niin kuuma, ettei tehnyt edes mieli muutenkaan mennä metsiin ja soille kulkemaan.
joo, kuljen nyt kyypakkaus laukussa, vesipullo aina onkin mukana. Nyt jälki on kukertavan lila, kelta, musta.
Kylmäkalleja en sentään mukana kanna, jäitä saa baareista. Vaik pian sainki kylmähoitoa, nousi sellanen 5-6cm iso paukama. Sanovat et jos laajenee, ni päivystykseen. Viikon kortisonikuuri, ton kyypakkauksen lisäks, ja voide myös. Piti sitä kurkkuaki pari tuntia vahtia, ettei turpoa. No, opetus toikin. Ehkä tutkin puistonpenkkien taustat, jotain opin. Käsi kipeä vieläkin.
(ei purreet) montakin kertaa, - esim. vaapukoita kerätessä olen kävellyt ampiaispesään, - ja juossut kilpaa niitten kanssa.
Joskus ne pesät on pakko hävittääkin, esim. tyttäremme perheen talon kuistin alle johonkin ampiaiset olivat tehneet pesän ja nyt vasta syssymmällä niistä herkesi riesan heille, eivät antaneet oleskella ollenkaan rauhassa eteisen edessä olevalla terassilla, eli. isännäksi herkesivät - Raid teki niistä viimein lopun.
Olisi ollut liian vaarallista jättää ne rauhassa terrorisoimaan, kun talossa on lapsia ja koirakin joka on nenäsä kanssa nuuskimassa melkein maanrajassa olevaa liikennettä.